Hajuton ja mauton ihminen, josta puuttuu persoona. Tiedätkö/ tunnistatko?
Jotenkin vaivaa olla sellaisten kanssa tekemisissä.
Minusta on outoa, ettei kolmekymppisessä, koulutetussa ihmisessä ole mitään, ei mitään potkua tai särmää.
Ollaan kuin velliä.
En olisikaan tekemisissä mutta kun sattuvat olemaan miehen puolelta lapseni sukulaisia.
Kommentit (39)
Jo lapsuudessa temperamentti, luonne ja piirteet ovat hyvin erilaisia jopa kaksosilla kuten joulukuun Vauvasta sai lukea. Tämän huomaa jo hyvin pienestä pitäen sekä omien että muiden lapsista.
Kannattaa keskittyä ihmisten hyviin puoliin ja ominaisuuksiin, varsinkin jos ovat vielä sukulaisia. Tekemisissä voi olla sen verran kuin on "pakko" ja yrittää ymmärtää. Joulun aikana tunteet kuumenevat helposti ja turhaankin.
Koulutus, varallisuus tai ikä harvoin määrittävät kenenkään "särmää". Ehkä hajuttoman ja mauttoman ihmisen "avautuminen" ja mausteisuus paljastuu vastsa kun ihmisen oppii tuntemaan paremmin kohtaamalla hänet aidosti, läsnä ja kuunnellen. Ylpeys ja ennakkoluulo hankaloittavat vuorovaikutusta.
Mutta on hyvä muistaa, että joidenkin kanssa on pakko olla tekemisissä vaikkei haluaisi kuten sanoit. Yritä kestää :) Jos ajattelet positiivisesti ja oikeudenmukaisesti, saat samaa kohtelua osaksesi.
Vellihousun viestintä voi painottua enemmän kirjalliseen kuin suulliseen viestintään. Osa ihmisistä suuntautuu asioihin osa ihmisiin. Voi olla myös kyseessä sosiaalinen tilanne, jossa kyseinen henkilö ei viihdy vaan on mieluummin itsekseen. Vaikea arvailla, mutta kaikki nämä tekijät siis vaikuttavat ja saavat aikaan ihmistyyppien erilaisuutta.
Tsemppiä kovasti ja iloista uutta vuotta!
aatonaattona. Kummallakin pienet, leikki-ikäiset lapset.
Olen eronnut ja otin heidät lapseni kanssa yksin vastaa.
Ei voinut siis olla mistään "sosiaalisesta" tilanteesta kiinni. Ovat aina olleet samanlaisia. Kumpikin on akateemisesti koulutettu ja hyvissä tehtävissä.
Ihmetyttää vain sekin, miten johtaja-asemassa/ päällikkötehtävissä oleva ihminen voi olla niin lälly ja vailla persoonaa.
Juolahtipa muuten tässä mieleen sekin, että ovatkohan isomman portaan sätkynukkeja?
:( Hui minua!
Johtajuutta on monenlaista.
Ei ole yhtä oikeaa tapaa johtaa.
Ihmisiä johdetaan eri tavalla kuin asioita, mutta niillä on myös yhteneväisiä piirteitä. Korkeimmallakin pampulla on aina isompi porras takanaan ellei oman firmansa omistaja. Omistaja sanoo aina viimeisen sanan.
Hyvä, että sinulla on särmää.
Ehkä he säälivät sinua ja käyvät sen takia luonasi ja myhäilevät hiljaa, koska eivät uskalla sanoa mitään etteivät loukkaisi sinua? Vellihousu onkin sydämeltään sivistynyt?
Jos et halunnut heitä kylään eikä aika ollut sopiva, niin miksei sinulla ollut särmää sanoa, että nyt ei sovi?
Ihmettelen vain miten vetelät pärjäävät.
Voisin muuten hyvin olla näiden vetelien äiti ja jopa lastensa isoäiti.
ap
Minulla jos kellään on sydämen sivistystä.
Ihmettelen vain miten vetelät pärjäävät.
Voisin muuten hyvin olla näiden vetelien äiti ja jopa lastensa isoäiti.
ap
Ihmettelet miten vetelät pärjäävät.
Siinä sitä ihmettelemistä näin välipäiviksi riittääkin.
Onnea!
Keksit kyllä ratkaisun!
kulttuuria voi tietää, mutta ihmisistä et voi sietää, tajuta, etkä ymmärtää - älä syytä siitä muita.
Eikä kiinnostaisi muutenkaan. Ovatpahan vain lasteni sukulaisia, isänsä puolelta.
ap
Onneksi ei tarvitse taas vuoteen olla tekemisissä.
Eikä kiinnostaisi muutenkaan. Ovatpahan vain lasteni sukulaisia, isänsä puolelta.
ap
kuin omat lapsesi? Tuntuu kuin olisit jostakin katkera ja kateellinen.
eivätkä siksi osaa olla luontevia seurassasi.
usko pois, työelämässä ja muiden kanssa ovat ihan erilaisia.
että joku näkisi minun tuttavapiirissäni ison läjän mauttomia ja hajuttomia ihmisiä.
Ja minä näen heissä ihania persoonia, joilla on omalaisensa huumori ja elämäntyyli. Välittäviä ihmisiä, joille soisi vain kaikkea hyvää.
Sinun näkemyksesi näistä ihmisistä on vain yhden ihmisen näkemys, ja se ei kata kaikkea. Minäkin uskon, että näet heidät sellaisina kuin haluatkin nähdä. Mutta se ei ole koko totuus.
Sekä ihmisiä, että asioita johtaessa pitää olla karismaa ja luonnetta, muuten se ei vain suju kunnolla. Johtotehtävissä olen törmännyt henkilöihin jotaka ovat totaalisen väärässä paikassa ja ainoa yhteinen tekijä on karisman/luonteen puute. Erittäin rasittavia ihmisiä. Eivätklä varmastikaan ole sydämmeltään sivistyneitä, sillä sivistys on osittain sitä että on kokenut jotain ja velliperseet kun eivät ikinä uskalla tehdä mitään, mistä kokemusta kertyisi.
Johtajuutta on monenlaista.
Ei ole yhtä oikeaa tapaa johtaa.
Ihmisiä johdetaan eri tavalla kuin asioita, mutta niillä on myös yhteneväisiä piirteitä. Korkeimmallakin pampulla on aina isompi porras takanaan ellei oman firmansa omistaja. Omistaja sanoo aina viimeisen sanan.
Hyvä, että sinulla on särmää.
Ehkä he säälivät sinua ja käyvät sen takia luonasi ja myhäilevät hiljaa, koska eivät uskalla sanoa mitään etteivät loukkaisi sinua? Vellihousu onkin sydämeltään sivistynyt?
ja näkymättömät persoonat ovat itsekkyyden huippu. Mitään eivät antaisi keskustelukumppaneilleen, tai sitten heille ei vain ole mitään annettavaa. Ei tunteita, ei ajatuksia, ei edes pientä huumorinpilkahdusta. Yksi entinen pomoni oli tällainen, ja luulin että se johtui hänen johtajanroolistaan, mutta myöhemmin havaitsin että näin ei ollut - hän oli oikeasti ihan turha ihminen!
ei voi olla liian ulospäinsuuntautunut, temperamenttinen ja iloinen smalk-talkkaaja koska joku ennenpitkää kokee sinut itserakkaaksi ja ylimieliseksi kusipääksi jolla on pissa noussut päähän. Siitä se hillitty tyyli.
kuin mauton ja hajuton mitättömyys. Mutta ilmeisesti tämäkin on makuasia.
oloiseksi. Niin pystyynkuollut ja hillitty, olo oli tosi vaivaantunut hänen seurassaan.