Siskoni on ammatiltaan ala-asteen opettaja ja hän sanoi, että

vaikka kokeet olisivatkin kymppejä.



Perusteluna tälle, lapsi ei osallistu tunnilla ja hänellä on läksyt usein tekemättä, kirjat ja/tai vihot kotona.

Numero voi olla 8 eli hyvä, vaikka kokeet olisivatkin kymppejä.

Perusteluna tälle, lapsi ei osallistu tunnilla ja hänellä on läksyt usein tekemättä, kirjat ja/tai vihot kotona.

Jos suoritus on kympin arvoinen, pitää siitä saada kymppi arvosanaksi. Muu on väärin. Tuntiosallistuminen, ujous, reippaus ja se viekö opelle omenan arvioitakoon käyttäytymisen arvosanassa.

Hyviä tuloksia saavuttavat tyypit, jotka eivät viitsi lipoa opettajia, kärsivät aivan liikaa siitä, kun joka helevetin aineessa arvioidaan osallistumista ja ryhmätyötaitoja ja voltinheittoja.

Mutta jos kokeita järjestetään, tulee ne ottaa huomioon arvioinnissa.

Erityisen tärkeää minusta on, että lapsi saa taidoistaan realistisen käsityksen ja voi itsekin miettiä, mistä arvosana johtuu ja voisiko hän vielä parantaa jotain osa-aluetta.



On todella vaarallista antaa peruskoululaiselle mielikuva, että hän on aivan valtavan erinomainen jossain aineessa! Se johtaa helposti laiskistumiseen tai epärealistiseen kuvaa omista taidoista ja kun sitten jossain vaiheessa tulee vaikeuksia, niin opiskelija helposti syyttää opettajaa, hänen opetustyyliään, luokan rauhattomuutta, vanhentunutta oppimateriaalia jne. sen sijaan, että olisi itse valmis tekemään enemmän työtä oppimisen edistämiseksi.



Älä siis ap kiinnitä liikaa huomiota lapsesi alakoulun joulutodistuksen yhteen arvosanaan, tulevaisuuden kannalta sillä ei ole muuta merkitystä kuin, että lapsesi tottuu muihinkin arvosanoihin kuin siihenkaikkein parhaimpaan.



Ja sanon tämän siis 20 vuoden opettajakokemuksen pohjalta.

Lapsi nuijitaan maahan jo koulutaipaleen alkumetreillä. Lapsi oppii vain, ettei kannata liikaa yrittää, sillä vaikka yrittäisi ja saisi hyviä tuloksia, niin lopulta siitä ei kuitenkaan saa ansaitsemaansa arvostusta.



Kuinka joku voi edes ajatella muuta.

että jos lapsi tarvitsee tunnilla erityisen paljon apua ja opastusta, niin opettajan tulisi hankkia hänen tuekseen kouluavustaja. Näin lapsen erityistarpeet eivät rasita opettajaa, eikä niistä tarvitse rankaista numerossa. Eihän todellakaan ole lapsen vika, jos opettajan opetustyyli ei pure häneen. Ja jos siis tuen avulla saa kuitenkin kokeista hyvät arvosanat, niin eikö osaaminen lopulta ole hyvä, ja se kuuluu näkyä numerossa.



Kannattaa selvittää ne perusteet arviointiin, jotta vanhemmat tietää missä mennään. Mutta ne tosiaan ehtii sitten koulun alettuakin, ei kannata häiritä opettajaa lomalla, niin yhteistyö säilyy hedelmällisempänä.

on justiin sieltä lähtöisin.

paremmuutta muihin verrattuna? Tuntuu olevan kovin tärkeää ap:lle, että lapsi on paras, erinomainen ja ylivertainen. Eikö tuo ihan vain lapsena kelpaisi, ilman jokun opettajapolon arvioitakin vanhemmilleen. Katso ap peiliin ja kasva ihmiseksi.

On todella vaarallista antaa peruskoululaiselle mielikuva, että hän on aivan valtavan erinomainen jossain aineessa! Se johtaa helposti laiskistumiseen tai epärealistiseen kuvaa omista taidoista.

Sanon myös opettajakokemuksen perusteella, tosin en ala-asteen opettajana, että ihan yhtä vaarallista on antaa lapsille tai nuorille tai aikuisillekaan opiskelijoille sellainen kuva, että millään yrittämiseällä he eivät voi yltää "täydelliseen" suoritukseen. He saattavat turhautuessaan lakata kokonaan yrittämästä ja he saattavat alka pitämään itseään epärealistisen huonoina, huonompina kuin olisi eduksi kenellekään.

EIkä kympin arvosana oikeastan ole "täydellinen". Täydellisyys on mahdotonta, mutta on olemassa "kympin arvoinen epätäydellinen."

Miten lapsi tulee pärjäämään esim. jatko-opinnoissa joissa samat aikarajat esim. tenteissä koskevat kaikkia (poislukien lääkärintodistuksella todetut ongelmat)? Huh.. Taito onkin siinä, että suoriutuu hyvin annetussa ajassa tehtävistä.

kohtelusta. Opettaja ei ollut kaksinen ja hänellä oli suosikkijärjestelmä ja lapseni ei kuulunut näihin lellikkeihin. Matikka meilläkin arvioitiin alakanttiin.



Huomautin asiasta ja seuraavassa todistuksessa arvio oli siellä missä pitikin.



Pitää ymmärtää se että jos lapsi osaa ja tietää osaavansa ja häntä heikommat saa paremman arvostelun ansiotta se korpeaa ja paljon. Lapset ovat luonnostaan oikeudentuntoisia.



Meidän onneksi tuosta opettajasta päästiin muuton yhteydessä eroon ja nyt on opettaja jolla ei ole lellikkejä.

kun on olemassa kaltaisiasi vanhempia, jotka tietävät, missä heidän kersansa arvosana kussakin aineessa pitää olla. Käyt sitten varmaan aikaan ojentamassa yliopiston proffaakin niin, että ymmärtää antaa jannicanicollesi laudaturin lopputyöstä...

Numero voi olla 8 eli hyvä, vaikka kokeet olisivatkin kymppejä.

Perusteluna tälle, lapsi ei osallistu tunnilla ja hänellä on läksyt usein tekemättä, kirjat ja/tai vihot kotona.

Jos suoritus on kympin arvoinen, pitää siitä saada kymppi arvosanaksi. Muu on väärin. Tuntiosallistuminen, ujous, reippaus ja se viekö opelle omenan arvioitakoon käyttäytymisen arvosanassa.

Hyviä tuloksia saavuttavat tyypit, jotka eivät viitsi lipoa opettajia, kärsivät aivan liikaa siitä, kun joka helevetin aineessa arvioidaan osallistumista ja ryhmätyötaitoja ja voltinheittoja.

Olen tuon alkuperäisen tekstin kirjoittaja ja opettaja.

Meillä opettajilla on opetussuunnitelmat, joita meidän tulee noudattaa. Opetussuunnitelmissa on myös ohjeet siitä, miten numerot/arvostelut tulee antaa.

Tuntiaktiivisuudella ja pärstäkertoimella ei ole mitään tekemistä keskenään.

=) =)



siis mitä väliä on ala-asteen arvosanoilla???????? Jos lapsi tuntee että hän on hyvä niin se riittää. Mutta lapsi ei varmasti tunne itseänsä hyväksi ja varsinkin hyväksytyksi jos äiti täällä vatvoo ja vertailee numeroita toisten lasten numeroihin.



Äiti voisi nyt ensiksi kasvaa aikuiseksi!

kirjoitteli täällä viime lauantaina kun lapsen serkku sai samat arvosanat kuin oma lapsi ja kokeissa sai kuitenkin huonommin.

Kokeet ovat vain yksi osa arvosanaa. Arviointiin vaikuttaa tosi paljon myös se, mitä tunnilla tapahtuu, miten lapsesi tekee töitä siellä, miten osaa kirjan tehtävät, ongelmaratkaisutehtävät ym. Sitä ei yksikään ulkopuolinen pysty kertomaan ja lapsesi on aivan liian pieni hahmottaakseen objektiivisesti omaa osaamistaan!



Antaisit opettajan hoitaa oman hommansa! Hänellä on varmasti perusteet, miksi on arvioinut lapsesi kyseisellä tavalla.

ei kai suomalaisia lapsia ainakaan liikaa kehuta???



t. Toinen ope

Valituksen voi tehdä lääninhallitukselle, oikeuskanslerille tai taloyhtiön hallitukselle. Kannattaa aina.

Se vaan on VÄÄRIN että persoonallisuutensa vuoksi saa huonommat arvosanat kuin olisi ansainnut... itsellä tästä kokemusta, osaaminen oli hyvä, mutta kun ujous esti sen julkituomisen, niin i ei paljon ainakaan sillon 20v sitten,kun itse koulua kävin, ollut väliä sillä että kokeessa asiat osasi.

... siitä pidä rokottaa joka aineessa.

Tuntiaktiivisuudella ja pärstäkertoimella ei ole mitään tekemistä keskenään.

Mihin sitä edes tarvitaan?

Opettaja voi ihan hyvin kysellä keneltä hyvältä niitä kotiläksyjä, viittasi tai ei, samoin mielipiteitä. Se että ei käsi huido ilmassa koko ajan ei tarkoita sitä, etteikö aivoissa tapahtuisi mitään merkittävää.