Siskoni on ammatiltaan ala-asteen opettaja ja hän sanoi, että
Kommentit (105)
Nää mun lapsen äly versus opet Suomessa on niin viihdyttäviä! Kiitos tästäKIN ketjusta. T. ei ope
Numero tai sanallinen arviointi sinne tai tänne. Ei mitään merkitystä elämässä ja loppujen lopuksi esimerkiksi yo-kokeet on valtakunnalliset. Pääasia, että lapsi oppii ja arvostelut on edes kutakuinkin linjassa...
Kyllä munkin vanhemmat varmaan ihmetteli aikanaan mm. historian numeroa, mutta ei sitä sen suuremmin metelöity ja mun elämässä ei sillä ole ollut mitään merkitystä. Harrastin historiaa, tiesin siitä paljon enemmän kuin kukaan muu luokassa ja kaikki muut numerot oli kymppejä, ja silti mun historia oli vaan ysi, vaikka oli lempiaineeni ja se mun bravuuri. Vanhempani olivat myös itse aineenopettajia ja íhmettelevät edelleen, miksi ihmiset ottaa numerot niin vakavasti...
niin kestää elämässä vastaan tulevat epäreiluudet. Täällä on taas curling-vanhemmuus huipussaan!!
Totta on edelleen se että pärstäkerroin VOI vaikuttaa. En sano että kaikki opettajat olisi epäreiluja vaan sen että osa heistä on puolueellisia.
Lisäksi on tutkitusti todistettu että poikia hyvitetään arvioinneissa aiheetta, parempi tyttö saa saman numeron kuin heikompi poika. Valitettavaa mutta niin totta. Lisäksi poikien oletetaan olevan vilkkaampia ja heiltä siedetään häirintää enemmän kuin tytöiltä.
Tyttö/nainen on yhteiskunnan "neekeri". Munalisä on pojille/miehille itsestäänselvyys läpi elämän.
Lisäksi on opettajia jotka lienee kateellisia lahjakkaille lapsille koska eivät ole itse yltäneet heidän tasolleen koskaan ja eivät anna siksi hyviä numeroita vaikka oppilaat ansaitsivat omalla osaamisellaan sen kympin tai erinomaisen.
Muistaa sietää että opettajien ammattikunnasta löytyy moneen lähtöön, on niitä jotka ovat valmistuneet huonoin arvosanoin samoin niitä jotka ovat huippuosaajia ja kaikkea tältä välitltä. Sama pätee kaikkiin ammattikuntiin ja opettajat eivät ole tästä poikkeus.
tasan ei käy nallekarkit. Koululaitos ei ole muuttunut sisäänlämpiväisyydestään.
Surullisinta oli esikoinen, joka vasta yläasteella kertoi, että häntä hakattiin ja kiusattiin koko ala-aste ja opettajat näki sen, mutta kukaan ei auttanut. Sanottiin vain, että jos kerrot kotona, tulee enemmän vaikeuksia ja joudut silmätikuksi.