Hei te kaikki lapsivihamieliset!

Tuli vaan mieleen näistä:

"Miten tänne VAUVA- aiheiselle keskustelu palstalle mahtuu näin paljon lapsivihamielisiä ihmisiä?????????"

" Millaisen kuvan maailmasta pienelle ihmiselle antaa jonkun ventovieraan vihainen mulkoilu? Onko se oikein pientä lasta kohtaan?????????"

Tässäkö on sinun antisi tälle keskustelulle? :D

Eli kun sinulla ei ole mitään järkevää sanottavaa, niin tartut mun kysymysmerkkien käyttöön. Tuli käytettyä rutkasti, kun hämmennyin siitä miten lapsivastaista porukkaa täällä on.

Oman kokemukseni mukaan huuto- ja kysymysmerkkien holtiton käyttö korreloi yleensä kirjoituksen sisällön kanssa, mitä enemmän merkkejä, sitä pöljempi, huonommin perusteltu ja ylipäänsä liikaa kiihkoileva viesti.

No, tuli korostettua kysymysmerkkien määrällä alkuhämmennystäni siitä kuinka lapsivastaisia äitejä täällä on.

Se että tarttuu toisen kirjoitustyyliin kertoo vaan siitä, ettei ole enää mitään muuta sanottavaa.

jotka vievät koko keskustelun ihan hakoteille.



Näettekö te enää tekstin sisältöä, kun vain kirjoitusvirheitä etsitte?

että en usko YK:n tarkoittaneen välinpitämättömyydellä jne. sitä jos joku ei jaksa jutella pitkään tuntemattoman lapsen kanssa tai katsoo ärtyneesti tai jopa kiukkuisesti esim. huutavaa tai riehuvaa tarhaikäistä. Eiköhän siinä ole tarkoitettu ihan _oikeita_ ongelmia, sitä että vaikka tietää lapsen jatkuvasta pahasta olosta, hyväksikäytöstä, lapseen kohdistuvasta riistosta ja väkivallasta yms. eikä tee asialle mitään.

Eli kun sinulla ei ole mitään järkevää sanottavaa, niin tartut mun kysymysmerkkien käyttöön. Tuli käytettyä rutkasti, kun hämmennyin siitä miten lapsivastaista porukkaa täällä on.

Eikö rakentavaan keskusteluun kyetä?

Nostetaan tää ketju joku myöhäinen ilta esiin, ilatasin täällä tuntuu olevan fiksumpaa porukkaa kuin nyt.

On myös vaihtoehto, että myönnät Ap. olleesi vähän hassu, ja poistut takaisin riviin.

Kuten jo moni on sanonut, ei ne lapsen oikeudet tietenkään ketään ärsytä, vaan se että johonkin yksittäiseen tapaukseen (ruokajonossa) ylireagoidaan niin rajusti, että vedetään YK julistus siihen välineeksi. Ja jankataan siitä, vaikkei kukaan muu "lähdekään barrikaadeille". Varmasti nimittäin lähtisi jos asia olisi oikea.

Miten minulla on tunne, että tuossa lainauksessa välinpitämättömyys tarkoittaa sitä että ei tehdä mitään jos huomaa lapsia kohdeltavan huonosti, ei sitä jos ei jaksa jutella ummet ja lammet jonkun tuntemattoman lapsen kanssa (kohteliasta on tietysti jotain vastata, ja ihan kiltisti eikä ärjäisten). Tai sittä jos joskus katsoo rihuvaa tms. tarhaikäistä ärtyneesti tai jopa kiukkuisesti.

Kärpäsestä härkänen jne.

Tekstiä varmaan tulkitsee jokainen vähän omalla tavallaan. Mä näen välinpitämättömyyden aika laajana käsitteenä. Räikeimpänä varmaan niin, että ei jakseta kasvattaa omia lapsia ollenkaan, mutta myös siinä muodossa että ei välitetä toisten lapsista yhtään. En tarkoita, että toisten lapsia pitää hyysätä, vaan tarkoitan sitä, että lapsista yleensäkin pitää huolehtia. Esim. jos näen pienen lapsen ilman vanhempia, niin jään kyllä hetkeksi tarkkailemaan, että ovatko vanhemmat lähistöllä, vai tarvitaanko apua.

Mä mahduttaisin toisten lasten vihamielisen kohtelun myös kategoriaan välinpitämättömyys. Eli "mitä väliä, ei ole mun lapsi", voin kohdella miten vaan. Mutta haluisivatko näin käyttäytyvät itseään tai omia lapsiaan kohdeltavan samoin, kas siinä kysymys.

Aikuiset viime kädessä tekevät päätökset siitä millaisessa maailmassa lapset kasvavat.

On myös vaihtoehto, että myönnät Ap. olleesi vähän hassu, ja poistut takaisin riviin.

Kuten jo moni on sanonut, ei ne lapsen oikeudet tietenkään ketään ärsytä, vaan se että johonkin yksittäiseen tapaukseen (ruokajonossa) ylireagoidaan niin rajusti, että vedetään YK julistus siihen välineeksi. Ja jankataan siitä, vaikkei kukaan muu "lähdekään barrikaadeille". Varmasti nimittäin lähtisi jos asia olisi oikea.

Miksi mun pitäisi poistua takaisin riviin? :O Eikö aihe kiinnosta? Miksi luet tätä ketjua?

Mitä mä olen tehnyt väärin? Kirjoittanut tässä ketjussa ihan omalla persoonallani, ollut sellainen kuin olen. En mä avannut tätä ketjua sen takia, että mun pientä poikaa kohdeltiin rumasti. Se oli vaan esimerkki elävästä elämästä, minkä toin esiin. Mitä siinä on väärin, miksi tartutte siihen ikäänkuin mistään muusta en olisi kirjoittanut?

Ihme urpoja täällä :O

että en usko YK:n tarkoittaneen välinpitämättömyydellä jne. sitä jos joku ei jaksa jutella pitkään tuntemattoman lapsen kanssa tai katsoo ärtyneesti tai jopa kiukkuisesti esim. huutavaa tai riehuvaa tarhaikäistä. Eiköhän siinä ole tarkoitettu ihan _oikeita_ ongelmia, sitä että vaikka tietää lapsen jatkuvasta pahasta olosta, hyväksikäytöstä, lapseen kohdistuvasta riistosta ja väkivallasta yms. eikä tee asialle mitään.

Eli sinun mielestäsi Suomessa on kaikki asiat täydellisen hyvin? Siis lapsilla.

Lapsen oikeudet lähtee ihan pienistä asioista ja kyllä sopimus on tarkoitettu ihan kaikkien maailman lasten etua ajatellen. Ei se ole vain ja ainoastaan ääriolosuhteissa elävien lasten vuoksi kirjoitettu. Kyllä "hyvinvointivaltioissakin" löytyy epäkohtia siinä miten lapsia kohdellaan. Moni asia on meillä hyvin, mutta aina on parantamisen varaa.

Sopimuksessa on kaikenkaikkiaan paljon ajateltavaa meille aikuisille ja äideille.

Ihme urpoja täällä :O

EN sano muuta ku että oottepa naurettavia kun tälläisestä rupeatte tappelemaan!!

"Ok, no vihainen en ole, tosi hämmästynyt vaan, siis siitä miten lapsen oikeudet on monen äidin mielestä huvittava asia."

Niin kuin joku tuossa yllä jo sanoi niin ei lasten oikeudet ole huvittavia, mutta tässä on hupaisaa ylireagoinnin makua, kun joku täysin harmiton tapaus ruokajonossa saa vetämään YK:n julistuksen esiin. Iik, lapseni ihmisoikeuksia on loukattu. Etkä itse edes nähnyt sitä mulkoilijaa...

Ihmisillä voi olla vihaisia ilmeitä naamallaan monista syistä, joilla ei ole mitään tekemistä lähistöllä olevien lasten aiheuttaman ärsytyksen kanssa.

"En mä missään ole väittänytkään että lainsäädännöllä voidaan säädellä ihmisten ilmeitä tai tunteita. Kunhan heitin nämä lapsen oikeudet tänne mietittäväksi."

Joo. Aika turhaa oli vetää nämä kaksi asiaa yhteen. Lapsen oikeuksia ei polje se, että ventovierailla ihmisillä on oikeus ilmeisiin.

"Kun tuon julistuksen henki on kuitenkin suojata lasta kaikelta vahingolliselta."

Joo, mutta mikä on OIKEASTI vahingollista? Ei julistuksen tarkoitus ole tehdä lapsen maailmasta curling-maailmaa, jossa ei ole vihaisia ihmisiä eikä koskaan sada eikä ole mitään ikävää ikinä. Ei se ole mahdollista eikä välttämättä edes lapselle eduksi.

"Mä tossa jossain viestissä jo tarkensinkin, että mun mielestä nimenomaan toisten pieniä lapsia ei saa yrittää katseella tappaa, jos ne jotenkin ärsyttävät."

No tuskin juuri kukaan sitä tarkoituksella yrittääkään. Jotkut ihmiset nyt vaan ovat sellaisia, että kun heillä on jotain tunteita niin ne näkyvät naamalla.

"Esim. jos pieni lapsi huutaa ruuhkabussissa tai laulelee tai leikkii ja se jotakuta ärsyttää, niin on mun mielestä väärin säikyttää tämä lapsi vihaisesti tuijottamalla. Palaute vanhemmille olisi korrekti vaihtoehto."

Voihan lapsi siitäkin pelästyä, että joku tulee mussuttamaan hänen käytöksestään vanhemmille. Aika vaikea jonkun ärsyyntyneen kanssaihmisen on sitä yliystävällisesti tehdä ja peitellä vihaisia tunteitaan, varsinkin jos vanhempi ottaa itseensä ja alkaa kinata. Olet oikeassa toki siinä, että jos lapsi käyttäytyy huonosti eikä vanhemmat puutu niin vanhempien on hyvä saada siitä palautetta. Mutta eihän jossain pienen lapsen rääkymisessä ole aina kyse siitä, että kukaan tekisi mitään väärin, eikä se siitä ärsyyntyvä ihminenkään ehkä kuvittele, että lapsi olisi huonosti käyttäytyvä ja vanhempi huono kasvattaja jota tulee ojentaa. Silloin hän tyytyy vain olemaan ärtynyt itsekseen ja se ehkä näkyy, mutta eipä tuo nyt niin suurensuuri ongelma minusta ole.

"Vähän isommista lapsista kun on kyse, niin mun mielestä on ok vieraiden puuttua ja vähän mulkaistakin :D Mulkoilusta ei vaan opi kukaan mitään. Ja jos joku isompi lapsi tulee mun nilkkaa potkimaan, niin taatusti sanon että "ei saa" ja varmana näytän vihaiselta."

Mitä mitä? Eikö tämä nyt ole vähän tekopyhää sinusta? Voihan isommat lapsetkin pelästyä sun vihaista mulkoiluasi. Eikö lapsen oikeuksien julistus koskekaan heitä enää? Se koskee sinun lastasi muttei niitä lapsia joille sinä olet vihainen?

"No siis minähän kärjistin, tarkoitin siis sitä, että eihän mihinkään lakiin, asetukseen tai sopimukseen mahdu kaikki mahdolliset asiat. Silloin tulkitaan lain henkeä. Mun mielestä aiheeton vihamielinen käytös pientä lasta kohtaan kuuluu kategoriaan väkivalta, nimittäin henkinen sellainen. Tunteita ei voi kukaan kieltää, mutta vihainen katse on jo astetta enemmän, siinä näytät sen tunteesi toiselle ja jos toinen on esim. 1 ½ vuotias taapero, joka itkee, niin ansaitseeko hän kokea nuo ventoviraan vihaiset tunteet vain sen vuoksi että kehtaa itkeä julkisella paikalla ???? "

Joopa joo... aika vaikeaksi menee elämä sun mieles mukaisessa maailmassa. Ihmiset eivät ole koneita, jotka pystyvät kaikki tunteensa peittämään, ja jos se on henkistä väkivaltaa niin olemme kaikki täällä ihan hirveitä riiston uhreja. Joku katsoo lastasi vihaisesti, ehkä, et itse nähnyt, sinulla ei ole aavistustakaan mistä asiasta ja kenelle hän on vihainen, ja olet barrikadeilla, koska lapsesi on kokenut henkistä väkivaltaa... Tätä juuri tarkoitin sillä huvittavalla ylireagoinnilla.

Mitä siihen tulee, että ansaitseeko lapsesi kokea ventovieraan vihaiset tunteet niin ei se ole mikään ansaitsemiskysymys. Ei kenenkään tarvitse "ansaita" kokea vihaisia tunteita, jotta ihmisillä voisi olla niitä, eikä ruuhkabussissa matkustavan tarvitse varmistaa, että kaikki 45 kanssamatkustajaa ansaitsevat kokea vihaisia tunteita jotta hän saisi näyttää vihaisilta. Entäs jos joku on vihainen poikaystävälleen, saako hän silloin näyttää vihaista naamaa jos lapsesi on lähistöllä?

"No kyllähän minäkin olen välillä vihainen lapselleni ja sen näytän kasvoillani. Niinkuin myös rakkauden ja iloisuuden. Soittakaa lastensuojeluun! :D Perheen sisällä onkin vähän eri meininki."

:DD Ai että vihaisista katseista muodostuva henkinen väkivalta perheessä on okei, mutta ei vierailta ruuhkabussissa? Miksi se on sinusta parempi, että lapsen rakkain ihminen äiti harjoittaa henkistä väkivaltaa? Sehän jättää ikuiset jäljet, mutta ruuhkabussin tai ravintolajonon ventovieraan lapsesi on unohtanut viiden minuutin päästä.

"Ventovieraan vihaista tuijotusta ei nälkäinen taaperopoikani ole ansainnut. En vaan käsitä miten joku jolla on itsellä lapsia, pitää hyväksyttävänä säikyttää toisen jo itkevä lapsi."

En minäkään ansainnut sitä, että löin varpaani kiveen tänä aamuna, mutta se tapahtui silti. Elämä on.

Tuskin juuri kukaan tahallaan säikyttelee itkeviä lapsia. Ongelma lienee mitätön. Ei mulle ole ainakaan koskaan käynyt niin kun olen lasten kanssa liikkeellä. Sille nyt ei aina voi mitään, että lapset säikähtävät milloin mistäkin syystä, joita tuntemattomat eivät voi ennakoida, enkä oleta, että heidän tarvitse ruveta kulkemaan naama paperipussissa sen vuoksi, ettei minun jälkikasvuni vaan pelästyisi. Jos lapseni pelästyvät jotain ventovierasta niin minä pystyn heitä lohduttamaan, enkä usko, että niistä tilanteista jää ikuisia traumoja.

Ei, Suomessa ei ole kaikki asiat lapsilla hyvin. Missäköhän kohtaa siihen edes vihjaisin.

Ja kyllä, lapsen oikeudet lähtevät pienestä, ja ei, tuolla julistuksella ei tarkoiteta vain ääriolosuhteita. Mutta ei sillä myöskään tarkoiteta mitään satunnaisia, erittäin lieviä tapahtumia joissa väkisin väännetään hiekansirusta vuoristo ja sadekuurosta monsuuni.

Eli sinun mielestäsi Suomessa on kaikki asiat täydellisen hyvin? Siis lapsilla.

Lapsen oikeudet lähtee ihan pienistä asioista ja kyllä sopimus on tarkoitettu ihan kaikkien maailman lasten etua ajatellen. Ei se ole vain ja ainoastaan ääriolosuhteissa elävien lasten vuoksi kirjoitettu. Kyllä "hyvinvointivaltioissakin" löytyy epäkohtia siinä miten lapsia kohdellaan. Moni asia on meillä hyvin, mutta aina on parantamisen varaa.

"Niin kuin joku tuossa yllä jo sanoi niin ei lasten oikeudet ole huvittavia, mutta tässä on hupaisaa ylireagoinnin makua, kun joku täysin harmiton tapaus ruokajonossa saa vetämään YK:n julistuksen esiin. Iik, lapseni ihmisoikeuksia on loukattu."



Ensikommenteissa verrattiin lasten oikeuksia pyöräilykypäräpakkoon, eli ihan diipadaapa-lakiin. Siitä lähti käsitykseni että lasten oikeudet on av-mammojen mielestä huvittava asia.



Kuinka monta kertaa mun pitää sanoa, että en aloittanut tätä ketjua sen vuoksi, että minun itkevä lapseni sai osakseen asiatonta käytöstä aikuisilta ihmisiltä? Sen kerroin vain esimerkkinä elävästä elämästä. Avasin tämän ketjun, koska av on pullollaan ketjuja, joissa haukutaan toisten lapsia ja sitä pidetään täysin hyväksyttävänä.



"Etkä itse edes nähnyt sitä mulkoilijaa..."



No, äitini näki ja ehkä nyt kuitenkin uskon mitä hän sanoo :)



"Ihmisillä voi olla vihaisia ilmeitä naamallaan monista syistä, joilla ei ole mitään tekemistä lähistöllä olevien lasten aiheuttaman ärsytyksen kanssa. "



No, jos vihainen katse kohdistetaan suoraan viattomaan vieraaseen pieneen lapseen joka jostain mitättömästä syystä ärsyttää, niin on kyllä ihmisellä päässä vikaa. Kieroon kasvanut yksilö, sanon minä. Pieni lapsi herättää terveessä ihmisessä suojeluvaiston, ei vihaa.



"Joo, mutta mikä on OIKEASTI vahingollista? Ei julistuksen tarkoitus ole tehdä lapsen maailmasta curling-maailmaa, jossa ei ole vihaisia ihmisiä eikä koskaan sada eikä ole mitään ikävää ikinä. Ei se ole mahdollista eikä välttämättä edes lapselle eduksi."



En mä mitään curling-maailmaa halua lapselleni, sehän on ihan hölmö tapa. Vanhempien tehtävä on opettaa lapset pärjäämään maailmassa. Puolustan kuitenkin pienten lasten oikeutta ymmärrykseen ja ihmisarvoiseen kohteluun, esimerkkinä vaikka että he saavat itkeä nälkäänsä ilman että kanssaihmiset saavat raivonpuuskia



""Mä tossa jossain viestissä jo tarkensinkin, että mun mielestä nimenomaan toisten pieniä lapsia ei saa yrittää katseella tappaa, jos ne jotenkin ärsyttävät.""



"No tuskin juuri kukaan sitä tarkoituksella yrittääkään. Jotkut ihmiset nyt vaan ovat sellaisia, että kun heillä on jotain tunteita niin ne näkyvät naamalla. "



Tarkoituksella tai ei, pienen lapsen tai vauvan "tappaminen" katseella on väärin.



"Voihan lapsi siitäkin pelästyä, että joku tulee mussuttamaan hänen käytöksestään vanhemmille. Aika vaikea jonkun ärsyyntyneen kanssaihmisen on sitä yliystävällisesti tehdä ja peitellä vihaisia tunteitaan, varsinkin jos vanhempi ottaa itseensä ja alkaa kinata. Olet oikeassa toki siinä, että jos lapsi käyttäytyy huonosti eikä vanhemmat puutu niin vanhempien on hyvä saada siitä palautetta. Mutta eihän jossain pienen lapsen rääkymisessä ole aina kyse siitä, että kukaan tekisi mitään väärin, eikä se siitä ärsyyntyvä ihminenkään ehkä kuvittele, että lapsi olisi huonosti käyttäytyvä ja vanhempi huono kasvattaja jota tulee ojentaa. Silloin hän tyytyy vain olemaan ärtynyt itsekseen ja se ehkä näkyy, mutta eipä tuo nyt niin suurensuuri ongelma minusta ole."



Ongelma se on siinä kohtaa kun ne ärtymyksen tunteet kohdistetaan siihen lapseen. Tällaisiakin hulluja on liikenteessä (ja täällä av:lla) :(





"Mitä mitä? Eikö tämä nyt ole vähän tekopyhää sinusta? Voihan isommat lapsetkin pelästyä sun vihaista mulkoiluasi. Eikö lapsen oikeuksien julistus koskekaan heitä enää? Se koskee sinun lastasi muttei niitä lapsia joille sinä olet vihainen?"



:) Pidä vaan tekopyhänä, mä yritän vaan kertoa sulle mitä mä tarkoitan. Niin, mä tosiaan tarkoitin että vauvoja ja ihan pieniä pitää suojella erityisesti. Kyllä leikki-ikäiset jo puhuvat lapset on mun mielestä siinä asemassa, että ventovieraatkin voi puuttua, jos näkevät lapsen pahanteossa. Sehän on vaan sitä "kylä kasvattaa" mentaliteettia.



"Joopa joo... aika vaikeaksi menee elämä sun mieles mukaisessa maailmassa. Ihmiset eivät ole koneita, jotka pystyvät kaikki tunteensa peittämään, ja jos se on henkistä väkivaltaa niin olemme kaikki täällä ihan hirveitä riiston uhreja. Joku katsoo lastasi vihaisesti, ehkä, et itse nähnyt, sinulla ei ole aavistustakaan mistä asiasta ja kenelle hän on vihainen, ja olet barrikadeilla, koska lapsesi on kokenut henkistä väkivaltaa... Tätä juuri tarkoitin sillä huvittavalla ylireagoinnilla."



No sehän on kivaa jos olen huvittanut sinua tällä aiheella :) Aina ilo viihdyttää! Mun elämä on kuule ihan helppoa. Sinä vaan haluat tehdä tästä asiasta vaikean kun et millään halua ymmärtää mun pointtia. Selitä sinä vaikka maailman tappiin kuinka on ihan ok kohdella toisten lapsia ikävästi. Mieti millaisen kuvan sinusta ihmisestä antaa?



"Mitä siihen tulee, että ansaitseeko lapsesi kokea ventovieraan vihaiset tunteet niin ei se ole mikään ansaitsemiskysymys. Ei kenenkään tarvitse "ansaita" kokea vihaisia tunteita, jotta ihmisillä voisi olla niitä, eikä ruuhkabussissa matkustavan tarvitse varmistaa, että kaikki 45 kanssamatkustajaa ansaitsevat kokea vihaisia tunteita jotta hän saisi näyttää vihaisilta. Entäs jos joku on vihainen poikaystävälleen, saako hän silloin näyttää vihaista naamaa jos lapsesi on lähistöllä?"



No, riittää että jättää ne pienet lapset rauhaan, ei tarvii mun puolesta kaikkia 45 matkustajaa pitää tyytyväisenä! :D Ja jos poikaystävä on jättänyt niin se ei kyllä ole mun pikkuisen, eikä kenenkään muun bussissa matkustavan lapsen syy.



""No kyllähän minäkin olen välillä vihainen lapselleni ja sen näytän kasvoillani. Niinkuin myös rakkauden ja iloisuuden. Soittakaa lastensuojeluun! :D Perheen sisällä onkin vähän eri meininki.""



":DD Ai että vihaisista katseista muodostuva henkinen väkivalta perheessä on okei, mutta ei vierailta ruuhkabussissa? Miksi se on sinusta parempi, että lapsen rakkain ihminen äiti harjoittaa henkistä väkivaltaa? Sehän jättää ikuiset jäljet, mutta ruuhkabussin tai ravintolajonon ventovieraan lapsesi on unohtanut viiden minuutin päästä."



Perheen kesken on ihan normaalia näyttää kaikenlaisia tunteita, sehän tapahtuu tuttujen kesken, tutussa turvallisessa ympäristössä. Koti on sitä varten. Ihan eri asia kuin joku vieras tyyppi tulee ja käyttäytyy rumasti. Vai että henkistä väkivaltaa se sun mielestä... :D No soitetaanko toisistamme lastensuojeluun? :D



""Ventovieraan vihaista tuijotusta ei nälkäinen taaperopoikani ole ansainnut. En vaan käsitä miten joku jolla on itsellä lapsia, pitää hyväksyttävänä säikyttää toisen jo itkevä lapsi.""



"En minäkään ansainnut sitä, että löin varpaani kiveen tänä aamuna, mutta se tapahtui silti. Elämä on."



Ooh mitä elämän viisautta! Menikö jauhot suuhun tuosta mitä kirjoitin kun et saa muuta ulos kuin "Elämä on." :) Kiitos vaan myötätunnostasi :)



Tuskin juuri kukaan tahallaan säikyttelee itkeviä lapsia. Ongelma lienee mitätön. Ei mulle ole ainakaan koskaan käynyt niin kun olen lasten kanssa liikkeellä. Sille nyt ei aina voi mitään, että lapset säikähtävät milloin mistäkin syystä, joita tuntemattomat eivät voi ennakoida, enkä oleta, että heidän tarvitse ruveta kulkemaan naama paperipussissa sen vuoksi, ettei minun jälkikasvuni vaan pelästyisi. Jos lapseni pelästyvät jotain ventovierasta niin minä pystyn heitä lohduttamaan, enkä usko, että niistä tilanteista jää ikuisia traumoja. "



MINÄMINÄMINÄ, kun ei minulle koskaan, mitätöntä mitätöntä, blaa blaa. Eli kun sinulle ei ole näin käynyt niin asia on mitätön. Selevä. Edelleenkin tämä oli vain esimerkkini elävästä elämästä, tämän aiheen avasin muiden ketjujen innoittamana. En ole missään väittänyt että lapseni sai jotain pysyviä traumoja tapahtuneesta. Ikävä tilanne se silti oli. No, jankatkaa ja tarttukaa tuohon kertomaani esimerkkiin niin kauan kuin vaan jaksatte. Lasten oikeudet on selvästi liian vaikea pala keskusteltavaksi, taisi kalahtaa teihin lapsivihamielisiin. Siksi tartutte epäolennaisuuksiin ja johonkin kirjoitusasuun. Se kertoo paljon teistä, ei minusta :)

Ei, Suomessa ei ole kaikki asiat lapsilla hyvin. Missäköhän kohtaa siihen edes vihjaisin.

Ja kyllä, lapsen oikeudet lähtevät pienestä, ja ei, tuolla julistuksella ei tarkoiteta vain ääriolosuhteita. Mutta ei sillä myöskään tarkoiteta mitään satunnaisia, erittäin lieviä tapahtumia joissa väkisin väännetään hiekansirusta vuoristo ja sadekuurosta monsuuni.

No voi urpous kun minä vaan kerroin esimerkin elävästä elämästä lasten epäasiallisesta kohtelusta. Tarttukaa vaan siihen, jankuttakaa ja jättäkää kaikki muu mitä olen kirjoittanut huomioimatta. :)

Muutos lähtee muuten aina pienistä teoista. Lapsimyönteisyyttä voi lähteä kehittämään ihan pienillä asioilla. Vaikka jättämällää se ketju missä haukkuu toisten lapsia rumiksi kauhukakaroisi avaamatta. :)

Mihin mä sijoitun sun asteikolla?



Olen sanonut useasti lapsillemme (2,5 ja 4 v) esim. marketissa, että nyt nätisti ja hiljaa. Maailmassa on muitakin ihmisiä, joista kaikki eivät pidä lapsista. Ja että on ok, vaikka ei lapsista pidä ja heidätkin pitää ottaa huomioon.



Tunteille ja mielipiteille pitää antaa tilaa. Ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa elää. Lapsia (kuten muitakin ihmisiä) pitää suojella ja kunnioittaa kaikissa olosuhteissa, mutta tuo sinun mulkoilemattomuus vaatimus menee nyt kyllä hieman kohtuuttomaksi toiveeksi. Me olemme ihmisiä tunteinemme emmekä robotteja. Onneksi. Negatiiviset tunteet välittyvät myös ilmeistä. Herääkin kysymys, että miksi olit taaperon kanssa laivan älyttömän pitkässä puffetjonossa. Ei se ole taaperoiden paikka. Lapsesi itki, eli oli nälkäinen tai tunsi olonsa kenties turvattomaksi. Miksi et vienyt pois? Miksi et suojellut lastasi turvattomuudelta?



Itse olen äärettömän lapsirakas, mutta kyllä välillä on mukava purnata av:lla. Joko omista tai muiden lapsista. Se ei tarkoita sitä, että samat asiat sanoisin suoraan lapselle. Tämä av on vain oiva paikka ns. päästellä höyryjä.

Ap, sä olet tämän päivän tähti =) Mihin mä sijoitun sun asteikolla?

Olen sanonut useasti lapsillemme (2,5 ja 4 v) esim. marketissa, että nyt nätisti ja hiljaa. Maailmassa on muitakin ihmisiä, joista kaikki eivät pidä lapsista. Ja että on ok, vaikka ei lapsista pidä ja heidätkin pitää ottaa huomioon.

Tunteille ja mielipiteille pitää antaa tilaa. Ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa elää. Lapsia (kuten muitakin ihmisiä) pitää suojella ja kunnioittaa kaikissa olosuhteissa, mutta tuo sinun mulkoilemattomuus vaatimus menee nyt kyllä hieman kohtuuttomaksi toiveeksi. Me olemme ihmisiä tunteinemme emmekä robotteja. Onneksi. Negatiiviset tunteet välittyvät myös ilmeistä. Herääkin kysymys, että miksi olit taaperon kanssa laivan älyttömän pitkässä puffetjonossa. Ei se ole taaperoiden paikka. Lapsesi itki, eli oli nälkäinen tai tunsi olonsa kenties turvattomaksi. Miksi et vienyt pois? Miksi et suojellut lastasi turvattomuudelta?

Itse olen äärettömän lapsirakas, mutta kyllä välillä on mukava purnata av:lla. Joko omista tai muiden lapsista. Se ei tarkoita sitä, että samat asiat sanoisin suoraan lapselle. Tämä av on vain oiva paikka ns. päästellä höyryjä.

Vai että päivän tähti! :D HAH!

Miksi sinäkin tartut tähän mun esimerkkiin ja kaikki muu mitä kirjoitan on ihan yhdentekevää?

No kun kerran tartut ja vielä arvosteletkin niin tarkennetaan vielä. :) (Voi hyvää päivää...) Eli olimme buffetjonossa ihan alkupäässä, odotimme vain että ovet aukeaa, että päästään syömään. Eikö taaperoiden kanssa saisi lähteä risteilylle vai? :O Minähän otin lapseni syliin ja rauhoittelin, annoin sen turvan ja lohdun minkä minä äitinä voin antaa. Nälkä oli koko porukalla. Olisko meidän pitänyt häippästä siitä eikä mennä syömään, mitä ihmettä meinaat? :D Se mikä oli ihan ylimääräistä ja turhaa oli että joku koki tarpeelliseksi vihaisesti katsoa jo itkevää pientäni, niin että hän alkoi itkeä vielä enemmän. Siinä pointtini. PISTE

Tietenkin av:lla saa purnata ja höyrytä, niinhän minäkin juuri teen kun purnaan teitä lapsivihamielisiä vastaan. Mun mielestä ne purnauksen ja höyrytyksen kohteet voisi valita harkitummin. Ei anna kenestäkään yhtään fiksua tahi edes INHIMILLISTÄ kuvaa haukkua toisten lapsia rumiksi kauhukakaroiksi ja puolustella sitä, että joku yrittää katseella suunnilleen tappaa itkevän lapsen. Esimerkkejä vaan mainitakseni. Taidatte olla samaa porukkaa kun haukutte niitä lapsen kuvalla varustettuja joulutervehdyksiä. :) Jotkut asiat on joillekin "pyhiä". Mulle ne on lapset. Mulle särähtää aina silmiin kun haukutaan toisten lapsia tai pidetään epäasiallista käytöstä lapsia kohtaan suvaittavana. Koen tarvetta puolustaa lapsia, (omia tai muiden) epäasialliselta kohtelulta. Sellainen mä vaan oon! :)

hyvä aloitus meni ihan läskiksi, ei täällä tänään näköjään onnistu sivistynyt keskustelu.

herkullinen.



Kuule, huoh, katse ei tapa eikä vahingoita. Oikeasti. Miksi et siis suojellut lastasi ja mennyt johonkin muuhun ravintolaan, jossa pääsee heti pöytään? Ei jonottamista nälkäisen taaperon kanssa. Tai antaa jo olla sen laiva episodin.



Tänne kirjoittaminen on tapa purkaa niitä negatiivisiä tuntemuksia, joita lapsetkin joskus saavat aikaan. Mua suoraan sanoen v*tuttaa yksi äidin mussukka, joka kaikessa reippaudessaan ja ikään kuuluvassa vilkkaudessaan kaikkine tempperamenttisine piirteineen kiusaa minun (ja myös muiden) lasta. Olen s-postilla koittanut äidin kanssa jutella asiasta, mutta hän kieltäytyy ymmärtämästä ongelmaa. No minkäs teet, muuta kun kiristelet hapaita ja purnaat av:lla. Tytölle itselleen en ole koskaan irvistellyt tai huutanut, joskus kyllä sanonut napakasti ja ehkä mulkaissut. Täällä av:lla voi tunteensa ilmaista kuten ne tuntee, vaikka normaalielämässä kukaan ei tunteitani arvaa. Mitä pahaa siinä on? Ei se tee musta lapsia vihaavaa hirviötä. Vai tekeekö?



Lapsia pitää suojella, mutta tuo taaperoiden mulkoilu menee jo hieman yli.



Mitä mieltä ap olet siitä, että mä koitan koko ajan opettaa lapseni kunnioittamaan kaikkia ihmisia ja erilaisia mielipiteitä. Myös että jotkut aukuiset eivät pidä lapsista ja että sellainen on ihan ok. Koska se on fakta.

Vai oletteko te ihan ihan IHAN oikeasti noin saatanan tyhmiä, että ette oikeasti näe tämän aloittajan kirjoitusten AJATUSTA?



AP:n esimerkki sitä paitsi oli ihan hyvä ja järkevä esimerkki elävästä elämästä, siitä kuinka suomalaiset keskimäärin toimii suhteessa lapsiin. Ja suomalaisista lapsista iso osa on ihan mölöjä just sen takia, kun he eivät ole yhtään tottuneet kommunikoimaan vieraampien ihmisten kanssa.



Ja kyllä se lapsiin suhtautuminen noin ylipäätään on esim. Etelä-Eurooppalaisilla ihan toinen. Eikä tarvitse mennä edes sinne, jotta olisivat "mielin kielin rahojen perässä", kuten joku kerkesi jo väläyttää. Yhtenä kesänä kuljin aina viikonloppuisin Esplanadin läpi pari kertaa päivässä 1-vuotiaan kanssa, ja järjestäen esim. ranskalaiset turistit kävi ihailemassa ja ottamassa kontaktia minuun ja lapseen.



SUomalaiset vaan tuntuvat jotenkin ajattelevan, että jos jotain toiselle antaa, olipa se sitten vain positiivista huomiota, se on heti itseltä pois.



Joten mitäs jos ihan oikeasti me kaikki pysähtyisimme aina kun tekee mieli mulkoilla pientä lasta, miettimään hetkeksi asiaa siltä kantilta, että mitä jos se olisi se oma mussukka siinä? Ja yritettäisi kohdella niitä lapsia kuten haluaisimme omiamme kohdeltavan?