Miksei nainen saa tehdä itsestään rumaa?
Ts. poikkeuksellisen näköistä? Miksi jokaisen naisen pyhä velvollisuus olisi pyrkiä kohti yleisesti hyväksyttyä kauneuskäsitystä?
Tuli mieleen vaan tuosta tatuointikeskustelusta. Harrastan itsekin kaikenlaista hassunhauskaa ulkonäöllä kikkailua, ja yleinen mielipide tuntuu olevan, että se tarkoittaa huonoa itsetuntoa. Mulla ei ole ikinä ollut mitään itsetunto-ongelmia, mutta mua ihmetyttää se, että mun pitäisi olla muiden takia nätti!
En saisi kuulemma leikata pitkiä, hyväkuntoisia hiuksiani, lävistää huultani, tatuoida kroppaani. Miksi minun pitäisi pyhittää elämäni ulkonäköni varjelemiselle, jos se ei ole mulle niin iso juttu? Jos musta vaan on hauskempaa muokata kroppaani haluamakseni?
Kommentit (28)
Jospa sen tatuoidun/lävistetyn/kikkailijan mielestä hän nimenomaan pyrkii esteettisyyteen, mutta vallitsevat kauneuskäsitykset (esim. nykyinen laihuuden ihannointi) eivät hänestä ole tavoittelemisen arvoisia?
Morre antoi täysin asiattomasti ymmärtää, että tatuoinnit ja lävistykset kertovat siitä, että henkilö hyveellisesti ja muita tatuoimattomia typeryksiä fiksummin vastustaa nykyisten kauneuskäsitysten järjettömiä piirteitä niin kuin laihuuden ihannointia, vaikka asia ei ole niin. Tatuoitu ja lävistetty voi laihduttaa itseään sairaalloisesti siinä missä muutkin, ja tatuoimaton voi arvostaa tervettä painoa.
niin ehdottomasti tahtoisin mieluummin ystävystyä tatuoituun, kaljuun, ylipainoiseen ja lävistettyyn naiseen kuin barbiekopioon. Jos se barbie olisi vielä uskossa, juoksisin lujaa. Jos se läski tatuoitu rekkalesbo sen sijaan olisi uskossa, se tekisi hänestä vieläkin kiinnostavamman...
Jotenkin vain veikkaan, että ensin mainittu on mielenkiintoisempi. ;)
Naisen ei tarvitse olla kaunis. Kenenkään mittapuulla. Ulkonäkö ei arvota häntä ihmisenä. Tai minua. Tai teitä.
niin ehdottomasti tahtoisin mieluummin ystävystyä tatuoituun, kaljuun, ylipainoiseen ja lävistettyyn naiseen kuin barbiekopioon. Jos se barbie olisi vielä uskossa, juoksisin lujaa. Jos se läski tatuoitu rekkalesbo sen sijaan olisi uskossa, se tekisi hänestä vieläkin kiinnostavamman... Jotenkin vain veikkaan, että ensin mainittu on mielenkiintoisempi. ;) Naisen ei tarvitse olla kaunis. Kenenkään mittapuulla. Ulkonäkö ei arvota häntä ihmisenä. Tai minua. Tai teitä.
niin ehdottomasti tahtoisin mieluummin ystävystyä tatuoituun, kaljuun, ylipainoiseen ja lävistettyyn naiseen kuin barbiekopioon. Jos se barbie olisi vielä uskossa, juoksisin lujaa. Jos se läski tatuoitu rekkalesbo sen sijaan olisi uskossa, se tekisi hänestä vieläkin kiinnostavamman... Jotenkin vain veikkaan, että ensin mainittu on mielenkiintoisempi. ;) Naisen ei tarvitse olla kaunis. Kenenkään mittapuulla. Ulkonäkö ei arvota häntä ihmisenä. Tai minua. Tai teitä.
Mutta barbiekopion se kyllä arvottaa.
ulkonäkö ei arvota naista ihmisenä, mutta jos nyt kumminkin sattuu olemaan kaunis (joidenkin kauneuskäsitysten mukaan) niin ei voi olla mielenkiintoinen ja jos on vieläpä uskonnollinen niin täytyy olla niin kauhea ihminen että juoksisit lujaa...
ulkonäkö ei arvota naista ihmisenä, mutta jos nyt kumminkin sattuu olemaan kaunis (joidenkin kauneuskäsitysten mukaan) niin ei voi olla mielenkiintoinen ja jos on vieläpä uskonnollinen niin täytyy olla niin kauhea ihminen että juoksisit lujaa...
Teen johtopäätöksiä ulkonäön mukaan. En kuitenkaan aio ottaa siitä mitään stressiä, koska sentään teen sen toisin päin kuin valtaosa näköjään... joten kaiketi tasaan vain kuppeja.
Mutta ihan oikeasti: tunteeko joku mielenkiintoisen, itseironiaan kykenevän, älykkään ja hauskan uskossa olevan barbienuken?
Tuskin.
Morre antoi täysin asiattomasti ymmärtää, että tatuoinnit ja lävistykset kertovat siitä, että henkilö hyveellisesti ja muita tatuoimattomia typeryksiä fiksummin vastustaa nykyisten kauneuskäsitysten järjettömiä piirteitä niin kuin laihuuden ihannointia, vaikka asia ei ole niin. Tatuoitu ja lävistetty voi laihduttaa itseään sairaalloisesti siinä missä muutkin, ja tatuoimaton voi arvostaa tervettä painoa.