Joudun lähtemään mieheni kotimaahan juhliin
ja hirveästi jännittää. En haluaisi millään lähteä kun en pidä siellä vierailusta muutenkaan.
Kukaan ei puhu englantia, ne jotka puhuvat puhuvat sitä tosi huonosti. Kaikki kyräilee minua, pitävät minua outona ulkomaalaisena.
Valtakaa minuun uskoa :(
Kommentit (45)
tovin sitä, etteivät he puhu englantia, kunnes "tajuat moukkamaisuutesi" ja pahoittelet kovasti, ettei moinen tullut sinulle mieleenkään ja olet sillei tyylikkäästi alentuva.
en osaa antaa sympatiaani.. Itse olet kumppanisi valinnut ja suku seuraa mukana...
reissu pienenä lomana ja seikkailuna. Itse olisin todella kiinnostunut ja ehkä se kyräily on pelkästään sun mielikuvistusta, koska yhteistä kieltä ei ole? Tsemppiä!
Minä en uskaltaisi tehdä lapsia miehen kanssa, joka on jostain "oudosta" maasta sillä aina on lapsikaappauksen riski jos sukset meneekin miehen kanssa ristiin.
Tosin kieltä ei ole ihan helppo hetkessä oppia, mutta ehkä opit sitä miehesi avulla ajan mittaan ja sitten helpottaa?
Tosin kieltä ei ole ihan helppo hetkessä oppia, mutta ehkä opit sitä miehesi avulla ajan mittaan ja sitten helpottaa?
ranskalaiset ovat mielestäni hyvin yrmeitä ihmisiä, siellä ei uolkomaalaisia juuri arvosteta. Ei edes vaikka olisit blondi skandinaavi, he vastustivat henkeen ja vereen aviolittoamme ja en voi sitä unohtaa.
Hänen siskonsa ovat oikeita passattuja neitejä ja minulla on tunne että he ajattelevat että olen vain tavallinen, mieheni koulutettu ja minun yläpuolella.
ap.
Vai onko mies uusi? Kyllä sieltä Ranskastakin aina joku löytyy, jonka kanssa saa puhua hassua englantia.
Pää pystyssä ja rohkeasti. Osaat englantia varmaankin? Eikös sinun kielitaitosi ole monipuolisempi kuin ehkä pelkkää ranskaa puhuvien sukulaistesi? Mitä sinun siis pitäisi hävetä?
Opettelet peruslauseet ennen matkaa ranskaksi.
minä olen työssä ja opiskelen, ei minulla ole aikaa opetella kieliä vielä kaikenlisäksi.
ap.
kyllä hekin sitä osaa, mutta eivät puhu muuten kuin jos on pakko.
ap.
Kuolisin jos olisin mennyt naimisiin ranskalaisten sukulaisten kanssa. Ehkä on ihan hyvä, että et puhu ranskaa niin ei tartte keskustella niiden kanssa siitä miksi ranskalaiset on niin paljon parempia ihmisiä ja ranskalainen kyldyyri niin hienoa.
Herätä pliis paheksuntaa jollain suomalaisella tempulla. syö aina aamiaisella jugurttia tai jotain.
Sitten pitää naida joku suomalainen. Ei kai sinun kielikurssille tarvitsekaan mennä. Vaihtakaa ranska kotikieleksi niin opit.
Tosin kieltä ei ole ihan helppo hetkessä oppia, mutta ehkä opit sitä miehesi avulla ajan mittaan ja sitten helpottaa?
ranskalaiset ovat mielestäni hyvin yrmeitä ihmisiä, siellä ei uolkomaalaisia juuri arvosteta. Ei edes vaikka olisit blondi skandinaavi, he vastustivat henkeen ja vereen aviolittoamme ja en voi sitä unohtaa.
Hänen siskonsa ovat oikeita passattuja neitejä ja minulla on tunne että he ajattelevat että olen vain tavallinen, mieheni koulutettu ja minun yläpuolella.
ap.
minä olen työssä ja opiskelen, ei minulla ole aikaa opetella kieliä vielä kaikenlisäksi. ap.
ja sitä myötä myös aikaa.
hankimme lapsia kun sen aika on.
ap
minä menen aamulla töihin klo 8.00 ja lopetan klo 16.00. Sitten menen kouluun joka alkaa klo 18.00 ja loppuu noin 20.30 ja läksyt päälle. Missä vaiheessa jää aikaa? minä olen nytkin ylibuukattu koko ajan.
ap.
eli kyllä teillä silloin pitää olla kotikielenä jommankumman äidinkieli. Osaako miehesi sitten tarpeeksi suomea?
Jos nenänvartta pitkin katsominen alkaa liikaa v**ttaa, suosittelen seuraavaa: aloitat keskustelun englanniksi ja jos et saa vastausta tai vastaus on takelteleva, otat hämmentyneen ilmeen ja toteat kovaan ääneen "Ai sinä et puhu ollenkaan englantia? Voi anteeksi. Entä saksaa? Ruotsia? (Laita tähän ne kielet joita itse puhut.) Ainoastaan ranskaa? Oh. It's ok darling". Ja hymyilet oikein ymmärtäväisesti.
Tämän jälkeen saat kyllä olla yksin ja rauhassa, mutta ainakin pääsit näpäyttämään.