Lue keskustelun säännöt.
Itseään kunnioittava nainen synnyttää keisarileikkauksella
08.08.2009 |
Niin se vain on siskot. Kokemuksia molemmista ja kyllä keisarileikkaus (sektio) oli selkeästi inhimillisempi.
Olemme vain niin tämän patriarkaalisen yhteiskunnan määrittelemiä, että synnytys ilman kipua ja tuskaa on verrattavissa maanpetokseen. Milloin annamme piut paut miesten (ja heidän aivopesemiensä naisten) vimmalle hallita meitä synnytyksen suhteen? Milloin sanomme, että ihmisoikeuksiin kuuluu kivuton synnytys?
Lääketiede tulee hamaan tulevaisuuteen jankuttamaan luonnollisen synnytyksen erinomaisuutta. Perustelut lapsen hyvinvointiin pohjaavia. Kukas äiti (=nainen) niitä asettaisi kyseenalaiseksi.
Vaan miten olisi käynyt, jos puudutusta ei olisi keksitty hampaiden hoitoon? Tämähän on niitä kokemuksia, jonka miehet ja naiset jakavat. Tai nukutusta leikkauksiin? Tuskin moni antaisi leikellä tai porata itseään ilman puudutusta tai nukutusta. Mutta synnnytys, synnytys pitää hoitaa kuten luoja sen ilmoitti! Ymmärtäkää jo. Tämä on miesten tapa pitää meitä naisia vielä hetken verran pidempään peloissamme, kivuissamme, alistettuna.
Ja tokihan koulutus toteutetaan miesten viitoittamin opein. Kuinka monen naisen oli mahdollisuus toimia lääkärinä vielä vuosisadan alussa? Ei kovin monen. Mutta opit pohjaavat vieläkin tälle ajalle. Arvo Ylppö oli hieno mies. Mutta ei hänkään sentään nainen ollut.
Joten ajatelkaa kerrankin itseänne. Minkä vuoksi te maksatte veroja? Raadatte raskaasti? Jotta voitte synnyttää kivulla, kuten esiäidit 2000 vuotta sitten?
Aika ryhtyä kapinaan ja vaatia nykytieteen mahdollistamaa inhimillisyyttä myös kaikille sitä haluaville synnyttäjille.
Kommentit (79)
että mielestäni on todella kamalaa juuri tuo kivunvlievityksestä panikointi. Odotan esikoistani ja pelkään oikeasti tosi kovasti synnytystä. Lääkäri ja sairaalan kätilöt eivät suhtaudu minuun ollenkaan kunnioittavasti eikä tosissaan, vaan naureskelevat että "nooh, katsotaan, saako sitä lääkettä vai ei" ja "kyllä se on niin että teidän pullamössöjen pitäis kestää vähän kipuakin" ja että "miten sä voit olla hyvä äiti, jos et lapsen eteen ole valmis kärsimään". Joka kerta neuvolassa käydessäni, itken koska pelkään niin paljon ja mieheni on ihan raivoissaan, kun minuun suhtaudutaan kuin pieneen lapseen. Ei tämä ole mielestäni oikein 2000-luvulla. Ei se kätilö voi määrittää minun kipuani! Ja mitä sitten, vaikkei se epiduraali edes auttaisi? Minä tarvitsen henkisesti sen tiedon ja VARMUUDEN, että henkilökunta tekee kaikkensa kipuni lievittämiseksi.
Onneksi raskaus on sen verran aluillaan, että alan etsimään uutta sairaalaa. Olen jo vakavasti harkinnut, että otan vaikka lainaa että voin synnyttää jollain yksityisklinikalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että mielestäni on todella kamalaa juuri tuo kivunvlievityksestä panikointi. Odotan esikoistani ja pelkään oikeasti tosi kovasti synnytystä. Lääkäri ja sairaalan kätilöt eivät suhtaudu minuun ollenkaan kunnioittavasti eikä tosissaan, vaan naureskelevat että "nooh, katsotaan, saako sitä lääkettä vai ei" ja "kyllä se on niin että teidän pullamössöjen pitäis kestää vähän kipuakin" ja että "miten sä voit olla hyvä äiti, jos et lapsen eteen ole valmis kärsimään". Joka kerta neuvolassa käydessäni, itken koska pelkään niin paljon ja mieheni on ihan raivoissaan, kun minuun suhtaudutaan kuin pieneen lapseen. Ei tämä ole mielestäni oikein 2000-luvulla. Ei se kätilö voi määrittää minun kipuani! Ja mitä sitten, vaikkei se epiduraali edes auttaisi? Minä tarvitsen henkisesti sen tiedon ja VARMUUDEN, että henkilökunta tekee kaikkensa kipuni lievittämiseksi. Onneksi raskaus on sen verran aluillaan, että alan etsimään uutta sairaalaa. Olen jo vakavasti harkinnut, että otan vaikka lainaa että voin synnyttää jollain yksityisklinikalla.
Laitat surutta vaihtoon. Neuvolassa nimenomaan pitää kuunnella äitiä ja neuvoja antaa. Eikä latistaa noin! Itsekin pelkäsin esikoisen synnyttämistä. Sain kyllä tietoa epiduraalista ja muista mahdollisuuksista. Mutta minullepa ei tehty synnytystapa-arviota ollenkaan. Enkä osannut vaatia sitä. Onneksi pelko osottautui turhaksi. 10h ja rapiat meni synnytyksessä yhteensä.
Synnyttäjän pitäisi kuitenkin pystyä luottamaan sairaalan henkilökuntaan.
Mutta siinä olen eri mieltä, että jos miehet synnyttäisivät, he eivät sitä kestäisi. Kestäisivät varmasti ihan samalla tavalla kuin naisetkin. On tyhmää syyllistää miehiä siitä, että he ovat miehiä ja eivät voi synnyttää. Ei ole olemassa mitään pahaa miesten joukkoa, joka alistaa naisia synnytyksillä. Kyllä ainakin oma mieheni kuunteli synnytyksessä juuri minun toiveitani ja oli huomattavan huolestunut ja huolehtiva puolestani.
en oo asiaa tältä kantilta miettiny. Mut onhan toi tietysti yx näkökulma.
Mitähän ne ukot tekis jos synnytys ois niiden vastuulla... Mun ukko ainaki melkein pyörtyy, kun sillä on joku pikkune haava ja näkee verta.
Onkohan kellään muulla tällasta? Jos sillä on vähän kuumetta, yskää ja kurkku kipeenä niin se tekee jo kuolemaa. Pitää olla kyllä jo särky- ja yskänlääkettä ja kurkkupastillia.
Ei se synnytyksestä hengissä selviäisi. Edes epiduraalin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun hammas paikattiin. Näin meidän MIES. Sattu kuulemma niin s@@@@nasti!
Etkö yhtään parempaa keksinyt.. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tällasia alotuksia. Mitä hiton väliä sillä on miten joku synnyttää? Mulle on ihan sama miten muut synnytyksensä hoitaa kuhan äiti ja lapsi voivat hyvin sen jälkeen. Kaikki haluavat kun eivät edes saa synnyttää haluamallaan tavalla. Miksi ihmeessä muiden synnytystapaankin pitää muiden puuttua? Ei se kuulu muille miten jotkut elämänsä elävät.
Mutta tosi on, että miehet ei ymmärrä sen synnytyskivun päälle yhtään mitään..
että koen etuoikeudeksi olla raskaana ja synnyttää. Uskon kivun valmistavan minua lapseen. 2 alatiesynnytystä takana, toisesta puudutus toisesta ei.
Olen kokenut synnytykset positiivisina asioina, joskin toki kipeinä ja haasteellisina. Mutta elämähän on, kipeää ja haasteellista, joskus jopa pelottavaa, ahdistavaa mutta se sisältää myös onnen eri vivahteita.
Minulle synnytys on toiminut kasvuna naiseksi ja äidiksi. Se on jotain, minkä vain nainen voi tehdä. Se on etuoikeus, ei naisen alistamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
toivon todella ettei tarvitse ikinä sektiolla lasta synnyttää. Niin kamalaa verrattuna alateitse tapahtuvaan.
sektiolla jos itse vain saan päättää, kivut loppuu kun alatiesynnytys on ohitse, sektiossa ne vasta alkavat siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ole pakko oman tai vauvan terveyden takia.
sektio on leikkaus, synnytys alakautta normaali tapahtuma, johon naisen elimistö valmistautuu kuukausikaupalla raskauden aikana ja kuukautisten alkamisesta lähtienkin. Sektiota en ole kokenut, mutta kuvittelisin että sillon sitä vasta kipeä on kuukausikaupalla. olen kyllä synnyttänyt ilman mitään kipulääkkeitä, en olisi niitä tarvinnut. Enkä aio seuraavassakaan synnytyksessä ottaa vastaan mitään vaikka tyrkytettäisiinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Synnytys kun on tapahtuma, jossa kukaan ei voi taata, että kivuitta selviää olipa synnytystapa alatie tai keisarinleikkaus.
Minä ja eräs ystäväni synnytimme samana päivänä samassa sairaalassa. Lastemme ikäeroksi tuli vain 13 min. Minä synnytin alateitse ja hän sektiolla. Lapset syntyivät aamusta. Itse olin jo puolilta päivin jaloillani ja "normaalissa" olotilassa. Hän taas nousi ylös hyvin kankeasti vasta illalla.. Lisäksi haavan paranemiseen meni yli kolme viikkoa, haava aukesi osin ja märki.
Minulla alatiesynnytys kesti 3h ja koko sen ajan sattui niin paljon, että sitä ei voi sanoin kuvailla. Puudutuksia en ehtinyt saamaan.
Eli niin tai näin.. Kipuja voi tulla, ja pieleen voi mennä. Kai jokainen aikuinen tajuaa, että kivuton synnytys on mahdotonta luvata ennalta. Sektiota en tuomitse, jokaisella on omat syynsä sektioon. Olipa syy mikä hyvänsä, niin en ole pätevä arvioimaan muiden ihmisten perusteita siihen. Mutta valitettava tosiasia on, että synnytys voi aina sattua!
Pää kun on vähän pipi, niin pitää jo maata sängyn pohjalla ja voihkia. Eikä siis mikään migreeni.
Minä olisin epiduraalin halunnut, vaan ei annettu. Olis ollut kiva, kun se mieslääkäri ois saanut kokea edes pikkuosan niistä synnytyksen kivuista mitä mulla oli. Helppo se on päättää, että ei nyt epparia anneta.
En ole kone, enkä koneen jatko, joten taidan edelleen laittaa lapset maailmaan sillee kun mun kroppa sen parhaiten osaa.
Siinä kun ei kukaan poraa eikä kisko, toisin kuin niissä sektioissa.
Ja kolme lasta on maailmaan tullut. Kaksi sektiolla (ikävä kyllä) ja yksi luomuna (ensimmäinen).
Meikälle vaan sopisi ihan tuo perinteinen meininki, mutta ihan vapaasti voit sinä SISKO (yäk) valita sektiosyynnytyksen. Mutta annetaan nyt ihan IHMISTEN itse tehdä valinta. Vai onko porvoossa sektiobuumi?
En ole kone, enkä koneen jatko, joten taidan edelleen laittaa lapset maailmaan sillee kun mun kroppa sen parhaiten osaa. Siinä kun ei kukaan poraa eikä kisko, toisin kuin niissä sektioissa.
Sillä luonnollistahan on, että hampaat kuluvat ja aikaan tippuvat suusta. Luonnotonta on niitä alkaa korjata ja yrittää iät ajat säilyttää leukaperissä.
Samoin on luonnollista, että ihmiset kuolevat. Syöpään, sydänsairauksiin, tapaturmiin. Luonnotonta on, että näitä tauteja yritetään parantaa. Siis sinun logiikkaasi seuraten.
Mielenkiintoista keskustelua