Pidätkö tukistamista pahempana kuin lapselle huutamista ja raivoamista?

Huutaminen on sallittua jo lainkin puolesta.



Itse huudan tai laitan jäähylle miettimään hetkeksi.

valitettavasti mulla on sellainen ääni että desibelit nousee aika korkeelle kun kiihdyn, saati sitten kun huudan. onneks mulla on aika hyvät hermot.



tukistamisen pahuusaste huutamiseen riippuu ihan tukistuksen kovuudesta. mielestäni ei ole mikään rikos jos vähän niskavilloista ottaa kiinni niin ettei oikeastaan edes satu mutta eri asia on esim. retuuttaa tukasta.

mies huutamisen ja raivoamisen sijaan alkaa mätkiä sinua? Vai mätkiikö jo?

Onko paha jos riidellessänne mies huutaa ja raivoaa



vai se



että antaa sinulle tukkapöllyn?



Kumpi pahempi?? Häh?

Koulukiusaminenkin satuttaa, on se sitten solvaamista tai väkivaltaa.



Olen opetellut ettei tilanne pääse niin pahaan että tarttee huutaa tai käydä kiinni.

Yksi merkki on jauhaminen. Jos joudun samasta moneen kartaan sanomaan niin silloin katse mitä itse tekee.



Puhetta pitää uskoa, mutta ääntä jos kohotan niin on jo paha paikka.

Nää kerrat tarttee pitää vaan sen verran harvoina että äänen korottaminen riittää.



Lapsiin en hermoja menetä, eihän se auta mitään.

Pitää juuri jaksaa ja ohjata.

ei miehen tartte mulle koskaan huutaa, enkä itse huuda.



Pitää osata keskustella. Perustella ja selittää. Ja kuunnella.



8

Sillä vain tästä asiasta mielipiteitä kysyn, kun ystäväperheessäni tukistellaan ja ko. äiti sitä mieltä että minun tapani toimia on lapselle paljon traumatisoivampaa.



Ja ps. mulla on ollut mätkivä mies vaan ei ole enää..

mies huutamisen ja raivoamisen sijaan alkaa mätkiä sinua? Vai mätkiikö jo?

Sillä vain tästä asiasta mielipiteitä kysyn, kun ystäväperheessäni tukistellaan ja ko. äiti sitä mieltä että minun tapani toimia on lapselle paljon traumatisoivampaa.

Ja ps. mulla on ollut mätkivä mies vaan ei ole enää..

Opetetaan lapsi käyttämään väkivaltaa hyväksymällä se itse.



Fyysinen koskemattomuus tulee säilyttää. Huutaminen ei ole paha asia. Ulkona esim. on pakko huutaa, jos lapsi menee pitkälle eikä muuten kuule. Huutaminen on täysin ok ja hyvä tehostekeino. Lapsenkin on hyvä oppia purkamaan tunteitaan huutamalla ja puhumalla, ei lyömällä muita!

Opetetaan lapsi käyttämään väkivaltaa hyväksymällä se itse. Fyysinen koskemattomuus tulee säilyttää. Huutaminen ei ole paha asia. Ulkona esim. on pakko huutaa, jos lapsi menee pitkälle eikä muuten kuule. Huutaminen on täysin ok ja hyvä tehostekeino. Lapsenkin on hyvä oppia purkamaan tunteitaan huutamalla ja puhumalla, ei lyömällä muita!

Kyllä maailmaan ääntä mahtuu, mutta överiksi sekin menee jos ihan kaikki komentaminen täytyy tehdä huutamalla. Mielestäni on ihan ok suuttua lapselle silloin kun on aihetta. Miten lapsi oppii käsittelemään omaa kiukkua ja suuttumusta jos aikuinen tukahduttaa omat tunteensa täysin? Lapselle voi näyttää esimerkkiä, että jos suuttuu niin se menee ohi ja sen jälkeen sovitaan ja kaikki on taas hyvin. Aikuisen suuttuessa lapsi myös hoksaa, että nyt meni liian pitkälle.

Hieman ohi aiheen: minusta pahinta on kylmä suhtautuminen lapseen ja lapsen mollaaminen ja mitätöinti. "Etkö sä idiootti EDES tätä osaa?" -tyylillä.

tosin vanhempani ovat sitämieltä että pieni ripsautus risulla kintuille olisi parempi kuin päätön raivoaminen joka pelottaa lasta... ripsauksen kun voisi tehdä ihan rauhallisesti ja sitä ei sitten tartte toistella kun lapsi tietää että se seuraa jos ei sana mene perille. Lasta ei paljon haittaa jos seuraa huutoa vanhemmilta(tuntuu että oikein hakevat sitä kun esim. olisi nukkumaan menon aika)

Tosin mietin että onko se nyt tunteen purkamista kun raivoaa päättömänä,paremminkin olisi hyvä oppia hillitsemään itseään ja rauhoitutta puhua lapselle ihan normaaliäänellä...

Itse inhoan huutamista, se ei vaan ole musta mitenkään kypsää toimintaa jos esim. parisuhteessa huudetaan kun kumpikaan ei kuitenkaan yleensä ole huonokuuloinen niin mitä sillä huudolla ajetaan takaa...

valitettavasti meilläkin karjutaan ja sekään ei auta...

Ap itse huutaa ja raivoaa ja paiskoo tavaroita kun suuttuu ;(

Jos ap olet hillitön lasten edessä, kyllä tässä tukistuksen innokas vastatustajakin joutuu mietimään että kumpi on pahempi. Tukistaminen ei ole missää tapauksessa ok, siinä rikotaan lapselta surullisella tavalla tietynlainen perusluottamus. Toisaalta kyllä lapselle on pelottava myös äiti, joka huutaa hulluna ja paiskoo tavaroita. Tukistaminen synnyttää lapsia jotka ei voi täysin luottaa siihen että rakkain ihminen ja turva ei loukkaa, se syö luottamusta toisiin ihmisiin. Tuollanen hillitön riehuminen tuottaa lapsia jotka pelkää että vanhempi ei pysy kasassa ja maailma järkkyy sillä lailla.

ettei nykyajan kakruja edes komentaa saa...

3v tyttö kyseessä. Tottelee vasta kun huudan, eli vasta kun säikähtää. Ei yhtään kivaa, kummallekaan..

3v tyttö kyseessä. Tottelee vasta kun huudan, eli vasta kun säikähtää. Ei yhtään kivaa, kummallekaan..

sitten vasta kun savu nousee korvista ja naama ihan punasena huutaa niin alkaa tapahtua.

tarvii kokeilla rajoja;)

joiden mielestä ei saa edes huutaa. MItenköhän ne pikkulapset mitään sitten uskoo?? Antavatko tällaiset vanhemmat lastensa tehdä mitä vaan?

lapsi rähjää ja kiukkuaa, mitä auttaa se, että aikuinen liittyy mukaan kuoroon? Aikuisella pitäisi olla jo vähän parempia ongelmanratkaisutaitoja. Myönnän, joskus se pinna voi katketa aikuiseltakin, mutta yleensä vanhemman pitäisi pystyä toimimaan aikuisen tasolla.



Tuolta vinkkejä parempaan vuorovaikutukseen:



http://www.vaestoliitto.fi/?x11011=24775

Kun kakara ei tottele, jäähypenkille. Kyllähän siinä aluksi saa tehdä pirusti töitä että lapsi pysyy jäähypenkillä ja aluksi ollaan jäähyllä vähän väliä, mutta kyllä se lopulta uskoo eikä kohta tarvi kuin uhata istunnolla.