Siis oikeastiko joidenkin teidän äiti pyytää lapsenlapsiaan kylään tai jopa hoitoon?

eivät ole näiden viiden vuoden aikana kertaakaan pyytäneet hoitoon, kyläänkin vain muutaman kerran.



tasan ei käy onnen lahjat :(

äitini ilmoitti kovaan ääneen ja pontevasti useita kertoja, ettei hän sitten hoida lapsenlapsia. En ole sitten koskaan pyytänyt apua. Minkäänlaista. Välit viilenivät kummasti.

oma äiti ei oo koskaan pyytänyt eikä tyttö ole siellä ollutkaan tästä syystä. Mummoni kyllä usein puhuu, että sitten tulet yöksi, mutta tarpeen tullen sitten on vastahakoinen eli ei ole ollut tyttö sielläkään. Anoppi ja appiukko taas pyytää itse ja ottaa tytön pyytämättäkin + heihin tytöllä on todella hyvät välit :)

koskaan en edes lapsena muista että äiti olisi halannut minua. Eikä varmasti koskaan ole sanonut rakastavansa minua. Rahaa ei varmasti ole paljon antaa.



Kuitenkin aina siis aina olen tiennyt että äiti rakastaa minua, tappaisi paljain käsin vaikka ihmisen jos tämä uhkaisi minua. Lapsiani on aina hoitanut jos töiltään ja sairauksiltaan on ehtinyt/pystynyt.



Äitini rakkaus on aina ollut pullan ja lihapullan tuoksuista, hän on jäyhä nainen jolle rakkauden sanoin ilmaiseminen on vierasta.

mutta rauhassa saa pyytää, ei saa hoitoon

Eriasia jos on jotain oikeita ongelmia oman elämänsä kanssa mutta aika kamalaa jos ihan terve normaali ihminen pystyy omat lapsenlapsensa tosta vaan sivuuttamaan! Tarkoitan lähinnä että onkohan kaikki silloin ihan ok..? Ainakin meillä molempien mummojen ikävä on ihan todellinen jo viikonkin jälkeen jos ei ole lapsenlapsiaan nähnyt ja molemmilla kuitenkin useampiakin lapsenlapsia hellittävänä ja hoidettavaksikin haluavat.

Eriasia jos on jotain oikeita ongelmia oman elämänsä kanssa mutta aika kamalaa jos ihan terve normaali ihminen pystyy omat lapsenlapsensa tosta vaan sivuuttamaan! Tarkoitan lähinnä että onkohan kaikki silloin ihan ok..? Ainakin meillä molempien mummojen ikävä on ihan todellinen jo viikonkin jälkeen jos ei ole lapsenlapsiaan nähnyt ja molemmilla kuitenkin useampiakin lapsenlapsia hellittävänä ja hoidettavaksikin haluavat.

ei ole ongelmia, työkuntoinen ja virtaa riittää vapaa-ajalla tehdä kotitöitä ym. käy kyllä siskollansa ja tämän lapsia katsomassa

Oma äitini pyytää, samoin anoppini.

Ja äitini kannustaa minua olemaan pitkään kotona. Hänestä oli kauheaa, kun joutui laittamaan minun 4-kuisena hoitoon. Miehen vanhemmat asuvat niin pitkällä ja ovat niin iäkkäitä, että sinne en anna hoitoon. Ja ei kyllä antaisi mieskään.

Kun esikoisemme oli vauva, niin pyytäessä sekä anoppi että äitini kyllä häntä hoitivat ja ottivat jopa yökylään joskus. Mutta siis eivät koskaan oma-aloitteisesti. Nyt kun lapsia on neljä, eivät koskaan ota edes pyydettäessä edes yhtä lasta kerrallaan hoitoon. Valitettavasti.

Äitini pyytää esikoista heille viikonlopuksi n. kerran kuukaudessa.



Kahta keskimmäistä n. 4x vuodessa 1-2 yöksi.



Kuopuksen ottaa kerran vuodessa ja yleensä aloite tulee minulta.



Esikoistakaan ei pyytänyt ennenkuin oli oikeesti isompi, taisi olla 6-vuotiaasta alkaen.

mutta ei kyllä montaa kertaa ole tarjoutunut hoitamaan. Joskus kyllä.



Anoppi tarjoaa apuaan jonkin verran useammin, ja kylään pyytää kyllä sinnekin koko porukalla.

Täällä ei kumpikaan hoida kuin silloin kun on tosi pulassa itse. Vaikka poikani on toinen lastenlapsi ja ekaankin on ikäeroa jo 7 vuotta.

Nyt kun pyysin heinäkuussa omaa äitiäni hoitamaan yhden päivän kun emme ottaneet varahoitoa 1.8 kk ettei tarvite mennä vieraaseen paikkaan muutamaksi päiväksi niin mummi kehtasi laittaa viestin et hän elää omaa elämää ja menee mihin tykkää. Välimme ei ole kovin lämpimiä olleet tämän jälkeen.

Eikä ole poikaa tarvinnut hoitaa kuin kaksi kertaa kahteen vuoteen...

Enpähän kysy enään hoidetaan sitten siskoni kanssa kun sikseen on tarvis toistemme lapsia.

.. neljää lastenlastaan. En kehtaisi lykätä näin usein.

Meillä anoppi rupeaa yleensä suunnilleen kuukauden päästä edellisestä vierailusta kyselemään, että koskas ne lapset taas tulisivat hoitoon, kun on jo niin kova ikävä. Ottavat lapsia sinne hoitoon siis ihan "muuten vaan", ilman että meillä on mitään erityistä tarvettakaan. Ja toki tarpeen vaatiessakin, jos meillä on jotain menoa ja heillä ei ole mitään omia sovittuja ohjelmia. Appivanhempani ovat eläkkeellä, ja hoitavat tarvittaessa lapsia myös muulloin kuin viikonloppuisin.



Omatkin vanhempani pyytävät välillä lapsia retkille tai yökylään, mutta eivät ihan yhtä usein kuin appivanhemmat. Asumme ihan omien vanhempieni lähellä ja näemme usein, appivanhempia taas harvemmin, kun asuvat kauempana. Lisäksi omat vanhempani ovat vielä työelämässä, joten eivät ole ihan yhtä paljon käytettävissä kuin appivanhemmat.

käy hiihtolomalla tai syyslomalla keskenään mummolassa ja ovat käyneetkin matkustavat junalla.



Nyt kun lapset ovat jo teini-ikäisiä eivät halua pitkiä visiittejä pari yötä on ok.



Siskoni pitää joka kesä lapsiani luonaan noin viikon ja näin on tehnyt siitä alkaen kun nuorimmainen oli kolme vuotta.



Olisi outoa jos sukulaiset eivät välittäisi lapsistani.

Joskus muutaman kerran vuodessa tarjoutuu hoitamaan pari tuntia, ja silloin sävy on ehdottomasti se että "haluan tehdä sinulle palveluksen, koska tajuan kuinka rankkaa sinulla on". Täysin epäitsekäs teko siis hänen puoleltaan. Ja jos sanon ettei nyt ole pakko kun ei ole mitään erityistä hoidettavaa ja selviän lasten kanssa itsekin, vastassa on niin sydämen pohjasta tuleva helpotus että siitä todellakin tietää olla koskaan pyytämättä apua.

miehen vanhemmat ovat liian vanhoja, ja omat vanhempani pitävät lastenlasten hoitamista hirveän loukkaavana, että kehtaisimme pyytää heitä lapsenvahdiksi.