Lue keskustelun säännöt.
Kadun menetettyä nuoren aikuisen elämää
14.07.2009 |
Sain ekan lapsen 26-vuotiaana kun olin just valmistunut. Ehdittiin elää dink-elämää jopa 6 kk ja sit heti jäin ä-lomalle. Nyt on mennyt kahdeksan vuotta ja suurin osa kurssikavereistani on edelleen lapseton, moni jopa sinkku. Ovat ehtineet nähdä ja kokea, matkustaa ja juhlia niin paljon minua enemmän, ovat kartuttaneet omaisuutta, edenneet uralla jne. Minulla on lapset, joo, mutta luultavasti hekin niitä vielä jonain päivänä saavat. Heillä on itse asiassa ihanat raskausajat ja äitiyslomat ystävien kanssa vielä edessä. Minä taas en lasten takia tule koskaan pääsemään ihanille matkoille sinkkuporukassa tai miehen kanssa kahden, ei ole lapsenvahtia eikä rahaa. En saa koulutusta vastaavaa työtä, kun nyt tuli lama ja koulutukseni on jo vanhentunutkin. Olen siis häviäjä jokaisella elämän osa-alueella. Voi vee suoraan sanottuna.
huh.
Kommentit (54)
Mua oikeasti ihan hirveästi harmittaa tämä, kun tuntuu että olen menettänyt niin paljon sellaista mitä kolmenkympin paremmalla puolella lapsia saaneet on tottuneet pitämään itsestäänselvyyksinä. Ei olla miehen kanssa esim. koskaan oltu kahdestaan matkoilla. Plääh. Kai tää tästä, joskus. Nuorin lapsi on nyt 1,5 v. ehkä kymmenen vuoden päästä, kun olen 44 v. pääsen sit sinne unelmieni lomalle :) .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jokainen lapsi on pieni jotakuinkin yhtä kauan riippumatta siitä minkäikäinen äiti on ollut synnyttäessään...
teillä alkaa sitten vastaavasti keski-iän vapaus aiemmin kun lapset alkaa olla isoja ja lentää pesästä :)
Itse halusin nuorena perheen ja hankin perheen. Ajattelin, että kyllä sitä sitten vanhana ehtii riehumaan. Olen vasta vähän yli kolmekymmentä, mutta lapset ovat jo isoja eli voisin käydä ulkona, matkustella, tehdä nuoruudenjuttuja. Edes raha ei olisi enää ehdoton este.
Vaan en ole enää nuori. Teen itseni aivan naurunalaiseksi oikeasti nuoruuttaan elävien kanssa puuhaillessani, mutta en sovellu samanikäisten lasten äitien kanssa samoihin toimiin, kun he ovat minua ainaki 10v vanhempia ja todella mummoutuneita.
Lapsiani rakastan, ja heitä en vaihtaisi mistään hinnasta pois. Mutta muuten elämä on suoraan sanottuna perseestä.
Tässä sitä 30-vuotiaana haaveilee surffauslomasta ja kannabiksen poltosta meksikolaisella rannalla, ja huomenna aamulla menen taas lasteni harrastusryhmän äitien kanssa jauhamaan heidän ristipistotöistään. Voi prkl, sanon.
51 v. vaikka kuopus muuttaisikin pois jo 18-vuotiaana. Se ajatus ei pahemmin lohduta. ja haluan olla hyvä mummi, hoitaa lapsenlapsia ja olla muutenkin avuksi, silloin viisikymppisenä alkaa varmaan jo niitä lapsenlapsia tulla... Meillä on neljä lasta.
ap
Tässä sitä 30-vuotiaana haaveilee surffauslomasta ja kannabiksen poltosta meksikolaisella rannalla, ja huomenna aamulla menen taas lasteni harrastusryhmän äitien kanssa jauhamaan heidän ristipistotöistään. Voi prkl, sanon.
ihanaa, kohtalotoveri!!
kannabista voi onneks koti-Suomessakin poltella ja vaikka sitten kuvitella surffavansa ;-)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se nyt mikään saletti ole että lapsenlapsia siinä iässä heti tulee.
Ensisynnyttäjien keski-ikä on siinä 30 ja isäksihän voi tulla paljon vanhemmallakin iällä.
51 v. vaikka kuopus muuttaisikin pois jo 18-vuotiaana. Se ajatus ei pahemmin lohduta. ja haluan olla hyvä mummi, hoitaa lapsenlapsia ja olla muutenkin avuksi, silloin viisikymppisenä alkaa varmaan jo niitä lapsenlapsia tulla... Meillä on neljä lasta. ap
nuorin on silloin 17 v. . Jos nuorin muuttaa kotoa vaikka 21-vuotiaana ja vanhin saa ekan lapsen 30-vuotiaana, niin mulla on kaks lapsivapaata vuotta tiedossa. Ei lapsenlapsia tietty mikään pako ole hoitaa, mut mä en aio laittaa vahinkoa kiertämään ja antaa lapsieni itse hoitaa 24/7 kaiken.
Ja kun sanoin että viiskymppisenä alkaa lapsenlapsia varmaan tulla, niin oletan kyllä että vanhin lapseni saa 24-34 ikävuosiensa välillä ekan lapsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei se enää siinä iässä mitään lapsenvahtia tarvitse ja sinä miehen kanssa voitte kyllä matkustella ja juhlia jos haluatte.
Jos esikoisesi saa lapsen 34-vuotiaana olet kuusikymmentä, et viisikymmentä.
22 vuotiaana ensimmäisen eikä kaduta yhtään.. En ymmärrä miksi joku tekee (jos tahalleen) lapsen jos ei olekkaan hyvä juttu myöhemmin.. pitäisi vähän enemmän harkita..
ja usko pois ei se siitä ole kiinni että olit nuori, kato ny vanhojaki äitejä ja kuinka katkeroituneita yksilöitä löytyy.. sitä ikää kun on vaan niin helppo syyttää kun ei muuta keksi..
En ymmärrä mitä kaipaamista mulla on siihen aivottomaan tillintallin-elämään :D Jotkut ei vaan koskaan nähtävästi aikuistu..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aika tyypilliseltä nuorelta äidiltä, hieman tyhmä, vähään tyytyväinen. Sellaisten onkin turvallista alkaa pykäämään lapsia heti kun munasarjat toimii, muu elämä tuskin koskaan heille sopisikaan.
(Edes kielioppi, please!)
ole mikään nuori äiti! Syytät ikää turhaan..olet vaan katkeroitunut muuten..
Itse 24vuotiaana sain ja aika erillaiset näkemykset asiaan.. ja toi on tota niin inhottavaa provosointia "nuoria" äitejä kohtaan.. saa ihan sellasen kuvan ettei kukaan ikäisesi olisi hyvä äidiksi. Ja by the way 20-30 on se "normaalein" ikä.. ehkä et vaan sovi äiteyteen tai sulla on muita ongelmia.. ei pahalla..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että tyhmät ovat niitä onnellisimpia ;-)
vaihtoehdot ei ole kieltäytyä kokonaan hoitamasta lapsenlapsia tai olla niissä kiinni 24/7.
En minä näe miksi lapsenlapset olisivat este matkustelulle ja mitä muuta nyt sitten haluattekaan tehdä. Vuodessa on 365 päivää, hyvin ehtii tehdä monia muitakin asioita vaikka jelppaakin joskus lastenlasten hoidossa.
nuorin on silloin 17 v. . Jos nuorin muuttaa kotoa vaikka 21-vuotiaana ja vanhin saa ekan lapsen 30-vuotiaana, niin mulla on kaks lapsivapaata vuotta tiedossa. Ei lapsenlapsia tietty mikään pako ole hoitaa, mut mä en aio laittaa vahinkoa kiertämään ja antaa lapsieni itse hoitaa 24/7 kaiken. Ja kun sanoin että viiskymppisenä alkaa lapsenlapsia varmaan tulla, niin oletan kyllä että vanhin lapseni saa 24-34 ikävuosiensa välillä ekan lapsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja ihan samalla kirjoitustyylillä. Onkohan teiniäitiys tarttuvaa?
hahahaa:D vaikutat perinteiseltä av syylistäjä äidiltä nuoria äitejä kohtaan.. mutta voiiih kuka sanoi että olisin enää nuori? Tarkkaavaisuutta.
Ja täällä av-palstalla kiinnostaa isot kirjaimet yms hirrrrveesti!;D
Alle 20 vuotias on teini-äiti.
Mikä teillä vanhemmilla äideillä on nuorempia äitejä vastaan?
asenteista saa sellaisen kuvan, että olet onnellinen kaupungin vuokra-asunnossa viiden kirkuvan kakaran kanssa ilman minkäänlaisia älyllisiä virikkeitä. Se viittaa yleensä joko teini-ikään, lievään kehitysvammaan tai ehkä alkoholin turruttamiin aivoihin.
No, ei voi mitään. On ihmisiä, joilla on tavoitteita ja ajatuksia, ja sitten niitä, joilta kaikki ajattelukyky puuttuu.
luulenpa että kyseessä on huono itsetunto. Itse ainakin arvostan kaiken ikäisiä äitejä, mutta meitä on moneen.
..on hampaankolossa sitä sun tätä nuorempia/ei niin kunnianhimoisia äitejä kohtaan ;). Mikä vituttaa? Sekö että opiskelit parhaat vuotesi, valmistuit alalle jossa ei riitä töitä ja ukkosi petti sinua vaikka tuhlasit rahasi kuntosalille?
olet vielä nuori,kun lapsesi ovat siinä iässä, että pärjäävät yksin ja voit sitten matkustella ja juhlia. Ei elämä lopu neljäkymppisenä.
T. 42 v, joka sai ensimmäisen lapsen 35v ja jonka kavereilla jo aikuiset lapset