Narsistin kyky rakastaa lapsiaan. Miten mahtaa olla?
En voi olla asiaa miettimättä. Olen synnyttänyt narsistille kaksi suloista lasta. Hänellä on myös muita lapsia muista suhteistaan, mutta nämä kaksi tuntuvat olevan hänelle tärkeitä; ainakin jaksaa vielä suorittaa isän tehtävää ja jaksaa tavata lapsia säännöllisesti. Muita jälkeläisiään hän ei tapaa, eikä ole näistä kiinnostunut. Muiden lasten äitien kanssa miehellä oli "laimeampi" tai lyhyempi suhde, me olimme naimisissa useamman vuoden, joskin suhde oli meille molemmille hyvin vaikea.
Tämän narsistimiehen on ollut helppoa irrottaa ihmisiä - niin lapsia kuin aikuisakin - omasta elämästään. Kun hän katkoo välit, on se lopullista ja armotonta. Lapsetkin ikäänkuin vain lakkaavat olemasta.
Aivan pakosti tulee siis ajatelleeksi, että millainen suhde tällä miehellä oikeasti voi olla meidän yhteisiin lapsiinkaan? Koskaan mies ei lapsille soita kyselläkseen kuulumisia. Hänelle on helppoa lähteä lasten luota - tunnen hänet, ja osaan lukea häntä melko hyvin. Näyttää sille, että lapset ovat tärkeitä juuri silloin, kun ovat hänen luonaan, mutta aivan täysipainoisesti mies ei jaksa lapsista kuitenkaan huolehtia (ovat hyvin paljon omissa oloissaan siellä).
Olen tullut siihen tulokseen, että nämä yhteiset lapsemme sopivat nyt hänen elämäänsä hyvin ja lapset tuovat hänelle tietynlaista statusta, koska ikääkin alkaa jo olla. Ehkei pitäisi olla pessimisti, mutta minkäs teet, kun lasten tulevaisuus hieman hirvittää isän osalta.
Kiitos jos jaksoit tämän sekavan vuodatuksen lukea ja vielä suurempi kiitos, jos kirjoitat mieleesi heränneet ajatukset tähän :)
Kommentit (17)
Narsistinen persoonallisuushäiriö on harvinainen sairaus eikä ketään ihmistä voi sillä lyödä ilman diagnoosia.
Se, että teillä on ollut miehenä tavallinen itsekäs sika, ei mitenkään liity narsismiin.
Tää netin narsismihuutelu on vähän sama juttu kun selluliitti, hiivasyndrooma ja horoskoopit, hysteeristen naisten pitää järjestää maailmankuvaansa keksimällä omia juttujaan..
se mies "rakastaa"/välittää niistä lapsistanne siihen asti,kunnes löytää parempia. eli uusi nainen ja uudet lapset.
narsisti toimii niin.
meilläkin on ylihuomenna lapsen syntymäpäivä.arvaa,muistaako isä? ei varmasti...
Kai se on pääsääntöisesti niin, että henkilöt, jotka kärsivät persoonallisuushäiriöstä, eivät rakasta tai tunne edes itseään. Ei kai silloin muihinkaan voi olla kuin häiriintynyt suhde.
narsistiin, vaikka se muka niin harvinaista onkin. Tästä miehestä on epävirallinen diagnoosi, eli on käynyt psykologien juttusilla. Mutta koska erittäin viisaana ihmisenä ymmärtää, että pätevä diagnoosi tekee hänelle hallaa, ei hän suostunut jatkokäynteihin.
Täälläkin joissakin ketjuissa vilahtaneessa "mistä tunnistat narsistin" -listasta (noin 40 kohtaa) kaikki seikat täsmäävät tähän mieheen. Mutta ei minua haittaa, vaikka joku ei uskoisi, että lasteni isä on erittäin narsistinen - riittää, kun minä itse ja lähipiiri tietävät sen.
Mies on hyvä näyttelemään tunnetiloja ja vielä parempi sanallisesti kuvailemaan tunteitaan. Osaa siis antaa hyvinkin täydellisen kuvan itsestään. Varmastikaan miehen nykyinen lähipiiri ei lainkaan tiedä, millaisen ihmisen kanssa ovat tekemisissä. Tai sitten eivät välitä.
Olen ymmärtänyt, että lisää lapsia miehelle ei ole tulossa, koska nykyinen kumppanikin on jo liki 4-kymppinen. Uudet lapset eivät siis luultavasti ole uhkana meidän lastemme tulevaisuudelle, kuten joku tässä kirjoitti. Mutta silti olen huolissani. En voi olla ajattelematta, etteikö miehen toimintatavat voisi joskus koskettaa myös näitä pieniä ihmisiä.
ap
Joka toisen av-mamman mies on muka narsisti, tai tuttavallisemmin "narsku"! Se on tilastollinen mahdottomuus. Narsismi on niin paha persoonallisuushäiriö ettei siinä tulee edes mieleen, että voiko rakastaa lapsia/ koiria/ vanhempiaan.
Narsistinen persoonallisuushäiriö on harvinainen sairaus eikä ketään ihmistä voi sillä lyödä ilman diagnoosia. Se, että teillä on ollut miehenä tavallinen itsekäs sika, ei mitenkään liity narsismiin. Tää netin narsismihuutelu on vähän sama juttu kun selluliitti, hiivasyndrooma ja horoskoopit, hysteeristen naisten pitää järjestää maailmankuvaansa keksimällä omia juttujaan..
Ei ole puhdas narsisti, vaan epävakaapersoonallisuus narsistisin piirtein. Ja tämä on luettu ihan psykiatrian klinikan papereista.
Hänellä on kuusi lasta. Kaksi niin ettei ole koskaan nähnytkään, mutta heidät pitää aina mainita. Kaksi minun kanssani ja vielä kaksi "uuden exän" kanssa. Ainoa johon hän pitää yhteyttä on minun esikoiseni, aikuinen mies. Pummaa rahaa ja kerjää sääliä kun isillä menee niin huonosti.
No, exä päätti nyt kesä alussa aloittaa uuden elämän. Muutti pohjois-Suomesta pk-seudulle ja oma-aloitteisesti luovutti kaikkien alaikäisten lastensa huoltajuudet pois. Noin vaan! Ilmoitti vielä ettei halua tulla häirityksi lasten asioilla. Totta puhuen tämä sopi meille äideille.
Sopii tosiaan pohtia onko hänellä minkäänlaista rakkautta lapsiaan kohtaan... Ilmeisesti ei. Kuiopukseeni hän ei ole ollut yhteydessä yli vuoteen ja niihin pienempiin viimeksi lokakuussa.
persoonallisuushäiriö. Sitä ei diagnosoida eikä se ole sairaus.
on lapsia minun ja parin muun naisen kanssa. Muistan,että hän aina puhui lapsistaan kun tilaisuus tuli, jonkinlainen status se hänelle oli mainita, "kuinka hyvä isä hän on". Tosin ei ole tavannut lapsiaan nyt 6 vuoteen eikä pidä mitään yhteyttä. Tosin en antaisi lasten edes tavata häntä! Uskon kuitenkin,että vieläkin aina tilaisuuden tullen "ylpeilee" lapsillaan.
Hänellä on narsistinen persoonallisuushäiriö, vaikka ei sitä ole diagnotisoitu, ei hänessä mitään vikaa ole, jopa ihan kuolematon, joten miten nyt hänet lääkäriin saisi! ;) Hän ei pysty rakastamaan edes itseään, ei yhtään mitään. Hän on myös vannonut,että tappaa lapsensa jos tämä ei kunnioita isää..Joten se siitä "isänrakkaudesta". Ei narsku rakasta ketään.
Oma anoppini on hyvin narsistinen ihminen, mutta tuskin häneltä mitään oikeata diagnoosia löytyisi. On siis vain hyvin hyvin narsistinen ja kykenemätön ajattelemaan asioita muulta kuin omalta kantiltaan. Hänellä on kaksi lasta joita hän ehdottomasti kyllä rakastaa, mutta tämäkin rakkaus on siinä mielessä itsekkäästi latautunut, että hän haluaa heiltä jotakin. Lapset on hänelle jatkuva ylpeilyn lähde, jolla yrittää kohottaa omaa itsetuntoaan. Hänen suhtautumisessaan omiin lapsiinsa on keskeisenä ajatus miten minä hyödyn lapsistani. Kyllä hän heitä kovasti rakastaa ja on myös osasta lapsia riippuvainen, mutta hänen rakkautensa ei ajattele lapsen parasta.
lasteni isä. Historiaan mahtuu lukuisia seikkoja, joiden valossa voi helposti sanoa, ettei mies ajattele lasten parasta. Olen siitä täälläkin kirjoittanut useita aloituksia; milloin lapsia on retuutettu heti uuden naisystävän luokse, milloin palautettu minulle likaisina, milloin mitäkin. Moni sanoo, että miten hienoa kuitenkin on, että isä tapaa lapsia ylipäätänsä... niin, mutta aika kovaa hintaa siitä on maksettu ja maksetaan ehkä jatkossakin.
Meidän yhteiset lapset on hyvin käyttäytyviä, fiksuja ja nättejä. Heitä siis sopii esitellä muillekin. Vaan entäs tosiaan sitten jos lapset alkavat haistatella ties mitä... ei varmaan sovi täydellisen isän kuvaan, että lapset käyttäytyvät huonosti.
Lähipiirin psykologian taitajat tosin epäilevät, etteivät lapset uskalla olla isänsä kanssa omia itsejään, koska tietävät että osa sisaruksista on hylätty. Että tekeytyvät kiltimmäksi kuin todellisuudessa ovatkaan.
Vaikka täällä av:lla narsismi-sanaa viljellään helposti, niin tosiasiahan se on, että toisissa ihmisissä narsistisia piirteitä on enemmän kuin toisissa. Kyllä me narsistin kanssa tekemisiin joutuneet tiedämme, mistä on kyse.
ap
Ite oot narsisti!
Tiiäkkö että jos jollekulle kehut tollasia niin se on kunnianloukkaus ja oikeusjuttu? :D
Ei toista voi narsistiksi sanoa! Ja mikä "epävirallinen" narsisti?
Oot kyllä NIIIIN katkera!
Ite oot narsisti!
Tiiäkkö että jos jollekulle kehut tollasia niin se on kunnianloukkaus ja oikeusjuttu? :D
Ei toista voi narsistiksi sanoa! Ja mikä "epävirallinen" narsisti?
Oot kyllä NIIIIN katkera!
tää on aikuisten ketju
Turha vollottaa oikeudessa jos toisista puhuu sontaa!
Se kuuluu aikuisuuteen: olla vastuussa sanoistaan.
13
eikö jokainen itse parhaiten tiedä, mistä kirjoittaa? jos nimiä ei kirjoiteta voi aloitus koskea ketä tahansa. harvemmin kenenkään tarina on niin erityinen etteikö löytyisi kohtalotovereita
tämäkin pitäis täällä av:lla muistaa eikä vainoharhaisesti uhitella syytteillä
Sen verran sinisilmäsyyttä on lähtenyt että tälläset ex- kumppaniaan haukkuvat ihmiset tekee samaa selän takanakin, ja se ON toisen kunnian luokkaamista!
Teillä ei ole minkään maan oikeutta sanoa että joku on mitenkä henkisesti sairas!!!
Vois muuten toimituskin harkita tälläsien viestien poistamista. Tulee huono mieli lukea kun te "kohtalontovereinenne" haukutte toisia.
Se vasta sairasta on!
... väkätä lapsia? Naiset naisten perää tekee mukeloita. Itsepä olet soppasi keittänyt.
(paitsi itseään). Voi esittää rakastavansa uskottavasti, jos siitä on hänelle hyötyä, mutta toiminnan tasolla se ei näy. Narsistisuuden ääripää saattaa olla tämä sieppaaja-Turunen, joka ei tosiaan lapsistaan piitannut paskaakaan, kun tämän sieppausyrityksen toteutti ja ilmeisesti oli muutenkin suunnitellut tulevaisuutensa ilman lapsia jossain Naurusaarilla.