Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Muuttaisitko appivanhempien kanssa paritaloon?
22.06.2009 |
Miehen vanhemmat haluais rakentaa paritalon niin, että he asuisivat toisella puolella ja joku heidän lapsistaan perheineen toisella puolella. Mä sanoin heti jyrkän ein, ihan kammottava ajatus! Anoppi tais vähän suutahtaa... Ei ymmärtänyt miksi en halua heitä naapurikseni :D
Kommentit (30)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvissä väleissä ollaan kyllä ja tykkään heistä, mutta siinä ne välit menisivät huonoiksi jos välimatka olisi olematon. En muuten suostuisi myöskään omien vanhempieni kanssa noin läheiseen asumiseen.
Vaikka mukavia ihmisiä ovatkin, rajansa kaikella. En itseasiassa muuttaisi paritaloon muutenkaan.
years! En muuttaisi! Edes omien vanhempien kanssa. Vaikka välit ovat molempiin hyvät, joku hajurako tarvii säilyttää.
2 päivää juhonnuksena samalla mökillä riitti pitkäksi aikaa eli vierailutkin pakkopullaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enkä omien vanhempieni, kenenkään sisarukseni tai miehen sisaruksenkaan kanssa. Ei liian läheisiä ihmisiä liian lähelle, muuten tulee vain lihavia riitoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan sopiva väli on tuo n.300m :) Ovat lähellä, mutta siltikin on se oma rauha :)
Tiedän eräät jotka asuvat näin. Vanhemmat ja heidän poikansa perheineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta mieheni ei suostuisi elämään niin lähellä vanhempiaan. Kun tarkemmin ajattelen en usko, että appivanhemmat tuollaista ehdottaisikaan. Heillä on oma elämä, omat ystävät jne.
Haukasti muotoiltu kysymys, muuten: "muuttaisiTko". Niinkuin perheessä olisi vain yksi päätäntävaltainen henkilö, ja se on av-mamma. Ap ei kertonut avauksessa miehen mielipiteistä mitään ... ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kiitos, missään tapauksessa. Mukavia ovat, mutta 30 km on ihan hyvä välimatka.
ette selviäkään sillä, että pappa oppii vaippakuivaksi.
napsahtaa vaikka ei heidän kanssa paritalossa asuisikaan. Ja kuuluukin napsahtaa. Ensin vnhemmat hoitavat lapsensa ja sitten lapset vanhempansa.
Anoppi kyllä jaksaa aina "vitsillä" heittää että:
"Tuo meidän viereinen tontti on myytävänä, voisitte siihen rakentaa". In your dreams! Appiukkoa jaksaisinkin katella, on todella mukava ja ymmärtäisi antaa oman rauhan. Mutta tuo anoppi.. miten sen nätisti sanoisi? Ei vain osaa olla puuttumatta toisten elämään. Kuvittelee vahvasti, että hänellä on jotain sananvaltaa meidän asioihin. Tämänkin välimatkan kanssa tekee tiukkaa tulla juttuun hänen kanssaan, saati sitten jos oltaisiin naapureita. Puistattaa ajatuskin.
En suostunut siihen enkä ole katunut päätöstäni kertaakaan vaikka tuosta on jo 14 vuotta aikaa. Miehen sisko siihen rakensi ja heillä näyttää (ainakin ulospäin) menevän ihan hyvin.
Nyt jo mietityttää mitä tehdään, jos peritään tuo appivanhempien talo, mies varmaan haluaisi siihen asumaan mutta minua ei kiinnosta kälyn naapurina olo.
Alue: Aihe vapaa
Nytkin asutaan 200m päässä miehen vanhemmista, eikä meillä ole koskaan ollut mitään erimielisyyksiä.