ADD-ihmiset
..Minkälaisia olette? ja miten teidän keskittymishäiriö näkyy jokapäiväsessä elämässä? ja koska "poikkeavuus" on todettu? Itse olen miettinyt tässä jo useamman vuoden, että voiskohan mulla olla ADD. Itse asiassa olinkin 20-vuotiaana kunnallisella psykologilla testeissä, jossa tehtävänä oli kooota palapeli ja vastailla erilaiisin kysymyksiin kuten, kuka on Suomen presidentti ym. Tällä syvällisellä testillä ei todettu ADD:Tä. Nyt olen allle 3-kymppinen.
Olen vaan koko elämäni taistellut erilaisten oireiden kanssa, jotka vois viitata ADD:n Esim. olen käyttänyt varmaan puolet elämästäni erilaisten esineiden etsimiseen, aina on hukassa jotain. Mulla on todella huono suuntavaisto. Olen erittäin huono siivoamaan tai siivouksen alottamisessa. Ainut millon oikeastaan pystyn siivoamaan on, kun joku on tulossa kylään. Sotkun saan aikaiseksi ihan hetkessä "huomaamatta" jää tavarat laittamatta paikoillleen, kun alan tehdäki kesken jotain muuta.
En ole koko kouluhistoriani aikana pystynyt keskittymään lukukäksyihin, olen lukenut kokeisiiin/tentteihin aina vain pakon edestä viimeisinä iltoina. Tällä hetkellä opiskelen viimeistä vuotta alempaa korkeakolututkintoa, muutama vaikeampi kurssi on rästissä, joihin en vaan ikinä löytänt tarpeeksi keskittymiskykyä, että olisi asiat saanut käytyä läpi.
Olen ollut hyvä kielissä ja en tiedä voiko sanoa, että on hyvä muisti kun olen kuitenkin aika hajamielinen joissakin asioissa. Mutta esimerksiki joitain tarkkoja keskusteluja tai vanhojen luokkalaisten syntymäaikoja muistan tarkkaaan vielä vuosienkin jälkeen ulkoa. Koulussa olen aina ollut ihan keskikastia, välillä saanut kiitettäviä ja välillä huonompia. Kouluun en ole ikinä mitenkään kovin paljoa panostanut. Olin todella usein myöhässä tunneilta.
Olen todella epäjärjestelmällinen ihminen ja esim. entisessä työpaikassa olen saanut palautetta, kun työpöytä on ollut täynnä tavaraa tai olen merkannut huolimattomasti jonkun asian, vaikka mielestäni olen sillä hetkellä keskittynyt hyvin.
Eikä epäjärjestelmällisyys liitty pelkästään sisiteyteen, vaan esimerkiksi jos aikomuksena on tiskata ja olen valuttanut jo tiskiveden, niin huomaanki että puhelin soi toisessa huoneessa. Puhelun jälkeen jäänkin selailemaan kännykkää tai jotain muuta ja tiskit voi "unohtua" veteen pitkäksi aikaa. Tai jos olen esimerkiksi pesemässä hiuksia, niin voin pesun jälkeeen unohtaa olenko pessyt jo hiukset ja pestä ne uudestaan.
En oo täältä hakemassa diagnoosia mutta jos ADD-ihmisä linjoilla, niin olis kiva kuulla, jos on vastaavia "oireita"? Voisko mulla olla ADD, vai oonko vaan muistihäiriöinen, laiska ja hullu;)
Kommentit (240)
Ja entäs toi periytyvyys? Ei tietääkseni kenelläkään sukulaisella ole add:ta!
Lapseni sai neuropsykologilta lukikuntoutuksen yhteydessä. Lukihäiriön diagnosoi koulupsykologi meidän aloitteestamme. (Koululääkäri tosin sen virallisesti allekirjoittaa.)
Millaisia harjoitustoimia ja kuntoutusta add-ihmiset tekevät?
[quote author="Vierailija" time="20.05.2015 klo 19:32"]Epäilen että mulla saattaisi olla jonkilainen add. Keskittyminen on todella vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Olen siitä huolimatta valmistunut yliopistosta, mutta tuskaa tuotti... en koe, että vika olisi niinkään älyssä, mutta se keskittyminen. Voi luoja. Ja kodin siistinä pitäminen, ei vaan pysty.
[/quote]
Ihan kuin minun kirjoittama! Sain juuri graduni tehtyä, takana kaksikin amk-tutkintoa ja nyt sitten maisterin paperit kohta taskussa. Innostun myös asioista ihan tonnilla, mutta en vaan jaksa tehdä loppuun. Kärsimättömyys ollut aina haittana, elämänmullistuksia takana paljon. En ole varmaan koskaan alkanut lukea tenttiin ajoissa, jopa yliopistossa alle viikko aikaa kun alan katella materiaaleja... Silti oon porskuttanut, E:n paperit lukiosta ja kolmosen keskiarvo nyt yo:lta, tekemällä kaiken viime tingassa. Loppuukohan tää koskaan?
Mulla on adhd, mut vastaan silti. Pahin ongelmani on se, etten pysty kuuntelemaan, mitä minulle kerrotaan. Kaikki suulliset ohjeet jäävät ymmärtämättä; usein en edes ymmärrä, mistä muut puhuvat.
Kouluaika oli aika kohellusta, eikä työelämästäkään mitään tullut. Olen vain kiitollinen niistä läheisistä, jotka ovat vuosien myötä jaksanut minua, vaikka olen tällainen vaikea ihminen.
Huhhuh.
En ole koskaan tiennyt ADD:n oireista, mutta hämmästyin ja vähän pelästyinkin aloittajan kuvausta. Tunnistan itseni. Ja etenkin tämä kommentointi miten siivotessa huomio kiinnittyy johonkin, jonka pariin sitten "unohtuu". Itsellä vähän liiankin paha tapa unohtua ja unohtaa, ja etenkin joskus keskusteluun on vaikea keskittyä, kun ajatus harhailee. Lisäksi tuo asioiden suorittaminen on vaikeaa, ellei saa kasvatettua adrenaliiniboostia/inspiraatiota. Siisteyden ylläpito yhtä tuskaa... Lista jatkuu.
Mutta eipä ole ikinä tullut ADD mieleen. Tämä antoi paljon ajateltavaa, kiitos!
Jos epäilee, että saattaisi olla ad(h)d, niin kannattaa tehdä joku netistä löytyvä suuntaa-antava testi. Pistemäärästä voi päätellä sitten jotain, jonka perusteella voi miettiä, hakeutuuko tutkimuksiin.
Pelkästään se, että on ollut hiljainen lapsi ja aikuisena koti on sotkuinen, ei vielä tarkoita mitään.
Tupakoitteko?
(eräs sanoi mulle etten voi olla addi, koska en tupakoi).
Aikuisena ainakin julkisella puolella toteaminen on hyvin hankalaa. Ja vaikka olisikin ilmiselvä ADHD/ADD, niin diagnoosia ei välttämättä saa, jos ei pystytä todistamaan että se on alkanut jo lapsuudessa. Ja miten se todistetaan, niin pitää olla mustaa valkoisella. Omat muistot tai vanhempien eivätkä pelkät huonot koulutodistuksetkaan riitä, vaan pitäisi olla esim. terveydenalan ammattilaisen kommentteja. Hyvä niitä on enää hankkia, varsinkin kun koulut ja muut virastot ovat niitä lappuja hukanneet arkistoista. Kaverilla meni yli kaksi vuotta, ennen kuin ensimmäisen lääkepurkin sai kouraansa. Mulla on mennyt kohta vuosi, enkä ole edes saanut lähetettä sinne neuropsykiatriselle, jonne jono on melkein vuosi ja jossa menee menee vielä lisäksi monta kuukautta testeissä.
Riiittääkö maininnat vilkkaudesta? Kun mä en häiriköinyt koulussa. Uppouduin vain ajatuksiin!
Jos lääkäri ei anna stimulanttilääkitystä niin vaihdatte lääkäriä. Ei kenenkään kannata kärsiä epäpätevästä lääkäristä. Terveisin ADHD-henkilö.
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 14:10"]
Näissä lääkkeissä on erittäin hyvä väärinkäyttöpotentiaali.
[/quote]
Joo, jos et ole ADHD-henkilö. Sen sijaan ADHD-henkilön niitä on vaikeampi väärinkäyttää, kun ne toimivat eri tavalla kuin normaaliaivoisella.
Kun en edes tiedä auttaisivAtko lääkkeet! Mä en turhaan syö kyseenalaisia lääkkeitä (huumeviittaukset!)
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 17:25"]
Aikuisena ainakin julkisella puolella toteaminen on hyvin hankalaa. Ja vaikka olisikin ilmiselvä ADHD/ADD, niin diagnoosia ei välttämättä saa, jos ei pystytä todistamaan että se on alkanut jo lapsuudessa. Ja miten se todistetaan, niin pitää olla mustaa valkoisella. Omat muistot tai vanhempien eivätkä pelkät huonot koulutodistuksetkaan riitä, vaan pitäisi olla esim. terveydenalan ammattilaisen kommentteja. Hyvä niitä on enää hankkia, varsinkin kun koulut ja muut virastot ovat niitä lappuja hukanneet arkistoista. Kaverilla meni yli kaksi vuotta, ennen kuin ensimmäisen lääkepurkin sai kouraansa. Mulla on mennyt kohta vuosi, enkä ole edes saanut lähetettä sinne neuropsykiatriselle, jonne jono on melkein vuosi ja jossa menee menee vielä lisäksi monta kuukautta testeissä.
[/quote]
ADHD-lääkitys on sen verran tärkeä juttu että kannattaa joitaa yksityisellä. Parempi maksaa kuin kärsiä vuosikausia.
[quote author="Vierailija" time="22.05.2015 klo 17:41"]
Kun en edes tiedä auttaisivAtko lääkkeet! Mä en turhaan syö kyseenalaisia lääkkeitä (huumeviittaukset!)
[/quote]
Jos sinulla on ADHD niin ADHD-lääkkeet auttavat. Huumeviittaukset ovat epäasiallisia, kun niiden viihdekäyttö ei ole mahdollista ADHD-henkilölle.
Miten noi lääkkeet sitten "potkii" ei-sairailla vs. Addeilla?
Saakohan ulkomailta hankittua diagnoosin?