Miksi äidit ei pidä uhmaikäisille kuria!

myös muualla ku kotona :(

Ehkä siitä olis noussut sitten maanpäällinen helvetti jos olis alkanut kovistamaan?



Itsellä 3 alle 5- vuotiasta ja joskus nää isoimmat on semmosia että niitä saisi komentaa jatkuvasti, eikä kahvittelusta tule mitään..



Joskus joitain asioita voi katsoa sormien ohi, eikä joka vastaanssanomista tartte noteerata. Tulet ymmärtämään tämän joskus itsekin! :D



Ei uhma ole kasvatuksesta kiinni. Ei se lopu joka kerta anteeksipyyntöön tms.



Omalta lapselta voi vaatia eri asioita kuin mitä muut lapset saa tehdä!!

Pahoja tapoja lapsi imee joka puolelta. Ja jonain päivänä joku mamma jossain huokailee sun tapaa olla ja elää.

Meillä on 2-vuotias uhmispoika ja joka ikinen päivä on rajojen asettamista, tappelua ja "erätaukoja". Kuuluu ikään ja siksi en lähde mukaan siihen ärsyyntymiseen mitä poika yrittää saada aikaiseksi. Outoa kyllä, pystyn pitämään pokkani uhmaikäisen kanssa loistavasti mutta vauvaikäisen itku raastaa hermoja...:/ Miehelläni toistepäin.



No, asiaan. Pidän huolen että puistossa jne. ei kiusata/tönitä/kosketa muita ja komennan tiukasti. Samoin jos jonkun muun lapsi tulee läimimään omaani, lopetan touhun alkuunsa ja sanon ettei saa satuttaa muita (tästä saankin sitten muut äidit kimppuuni).

kyllä minä tiedän ettei uhma kieltämiseen lopu, mutta ei ole sallittua toisia töniä, lyödä ja heitellä leluilla. Oli kyseessä aikuinen tai vauva. Minulla sattuu olemaan vauva ja uhmis ja jos toista ihmistä tahallaan satuttaa niin silloin joutuu jäähylle, uhmaikäisenikin on sinne joutunut tasaisen väliajoin. Selitän kyllä tarkkaan syyn miksi joutui jäähylle. Harmi vain kun toiset vanhemmat eivät välitä vaikka heidän lapsensa repisi simät muilta lapsilta. Sitä vain voivotellaan. Ei minustakaan kieltämistä kannata liikaa käyttää, silloin se vie ei sanan merkityksen, mutta toisen satuttaminen on ehdoton ei.

Jotkut uhmikset ovat vaan tosi kamalia, toisilla uhma on lievempää.



Jotkut vanhemmat eivät pidä kuria missään, jotkut taas eivät kehtaa lasta komentaa ihmisten ilmoilla.



Ei kai kukaan halua " omien lapsien oppivan tällaisia pahoja tapoja" (kuten ap kirjoitti), mutta kokemuksesta tiedän että jotkut uhmikset ovat tosi juntturapäitä. Ei siinä auta aina se tiukka komentaminenkaan.



Onneksi omat mukulani ovat olleet suht helppoja, ja vieraskoreitakin. pahimmat matsit on aina otettu kotona.

No, asiaan. Pidän huolen että puistossa jne. ei kiusata/tönitä/kosketa muita ja komennan tiukasti. Samoin jos jonkun muun lapsi tulee läimimään omaani, lopetan touhun alkuunsa ja sanon ettei saa satuttaa muita (tästä saankin sitten muut äidit kimppuuni).

Tuo juuri kun toisten lasta sitten komentaa, niin saa niin kärttyisiä ilmeitä omalle päälle.

T. AP

Niin ja tuon 5 kirjoitti siis ap myös

Sama asenne.



Mutta kyllä joskus löysätäkin voi.

Ja joskus kannattaa olla tarkkana ettei syyllistetä liikaa lapsia: oma poika (3- vuotias) ajattelee että jos laikissä joku tönäsee ohimennen niin se kiusaa. Tästä on ollut hyviä vääntöjä sitten ja pitkään saa selittää ettei se lapsi ollut ilkeä.



Uhmassa meillä on ollut loukkaantuminen iso ongelma myös, jos joku asia harmittaa. Vaikka Meijän Martti saa päärynätuutin ja Kaverin Kille saakin mansikan ja sitten sen tajuaa ja haluaakin sen maksikan ja alkaa ulvonta.. Ja sitä mansikan omistajaa saatetaan tinttasta mustasukkasuudesta. ;)



En hyväksy että lapset lyö toisiaan, mutta se on joskus paha paikka.

Ehkä perheessä on muuttunu arki, nukuttu huonosti, mitä vaan.



Itse kehtaan sanoa että JOSKUS voi lapselle antaa löysääkin. Eikä karjua pyytämään anteeksi lapselta joka nyt on saattanut laukasta jotain.. Ei niistä lapsista roistoja kasva jos ne ei uhmaikäsenä ole kuin enkeleitä!



Taisin olla kolmonen

eilen leikkipuistossa sellanen n. 3v kävi huutamaan omalla 5vuotiaalleni. 3v seisoi liukumäen portaissa eikä päästänyt lastani, eikä muita lapsia ohi. Hoki vaan, että tämä on minun, tänne ei saa tulla. Töni myös.

Mitä tekee tämän äiti. Alkaa lässyttää lapselle, että kyllä tinne muutkin taa tulla, äläs nyt.... ei tee elettäkään nostaa lasta pois siitä toisten lasten edestä, vaikka puhe ei lapseen tehoa



Onneksi lapseni oli tilanteessa kärsivällinen. hän on nimittäin myös erittäin temperamenttinen ja hänelle joutuu pitämään välillä kovaakin kuria... uhmaikäisenä käyttäytyi ihan samalla tavalla kun tuo lapsi. Ei siinä paljon lässytykset auta.

Lisäksi kannattaa olla tarkkana sen suhteen, että ei tule turhaan syyttäneeksi muiden lapsia...

Moni aikuinen syyllistyy siihen, että näkemättä itse tilannetta syyttää jotain lasta tapahtuneesta. Esim. Pekka 3v ja Lasse 3v riitelevät. Pekka itkee ja tulee sanomaan, että Lasse löi. Tästä Pekan äiti tuohtuneena vaatimaan Lasselta anteeksipyyntöä, vaikka ei ole itse nähnyt mitä on tapahtunut eikä ole kysynyt Lasselta hänen versiotaan. Tämä on todella yleistä ja monesti olen ollut todistamassa tilannetta, missä oman lapseni on oletettu olevan syyllinen johonkin tapahtuneeseen ja itse olen nähnyt ettei näin ole.



Minulla on 3 lasta joten kaikenlainen tinttaaminen ja uhmaaminen on tuttua. Lyömistä, raapimista ja puremista ja kaikkea muuta mahdollista on meidän huushollissa koettu.

Asia ei silti ole aina niin mustavalkoinen, että ei voida yhtään joustaa. Monesti olen ollut todistamassa tilanteita, missä toinen lapsi ärsyttää lastani, komentaa, haistattelee, estää kulkemasta/ laskemasta liukumäkeä tms ja lapsen äiti istuu tyytyväisenä penkillä reagoimatta lainkaan. Jos oma lapseni tällaisessa tilanteessa sitten suutahtaa ja tönäisee tai tekee jotain muuta, niin saatan katsoa tilannetta sormien läpi.

jotka jatkuvasti nakuttaa lapsilleen ja ärsyyntyvät jokaisesta liikahduksestakin, niiden kanssa ei voi jutella mitään, kun ne koko ajan kieltää lapsiaan tekemästä yhtään mitään ja koko tunnelmasta tulee kireä.



Harmittaa sellainen, koska tulen aina perhekahviloista itse pois pahalla päällä, vaikka sen pitäisi olla kotiäidin henkireikä.



Ymmärrän, että lasten käytökseen puututaan, mutta että jokaiseen tekoon tulee ohje, neuvo, opastus tai kielto, niin hohhoijjaa. Tuntuu että ne mukulat vain innostuvat moisesta provokaatiosta.

Meillä on tällä hetkellä kaksi uhmaikäistä poikaa. Kotona usein nahistelevat keskenään ja saattavat uhmata käskyjäkin. Esimerkiksi toinen pojista meinasi äsken lähteä ilman lupaa ulos ja kiellon jälkeen kiukutteli muutaman minuutin, nyt on jo rauhoittunut.



Mutta meillä on nyt vähälle aikaa käynyt kylässä kolme suurinpiirtein samanikäistä lasta kuin omat poikamme. Kyläillessään lapset ovat rikkoneet milloin mitäkin, mutteivat vanhemmat ole asiaan puuttuneet mitenkään. Esimerkiksi viimeksi käynyt lapsi repi ylös parvekkeelle istuttamiani kukkia ja äiti, joka oli vieressä ei tehnyt muuta, kuin sanoi "Tule mennään sisään niin saat mehua" (Mieheni kertoi tuon, olin itse yläkerrassa antamassa lapsille palapelejä.)



Edellinen lapsi tuhosi ikkunalaudalla kasvamassa olleet tomaatin taimet, kun temppuili sohvalla jalat kattoa (ja ikkunalautaa) kohden. Äiti antoi lähteä pöydästä suoraan leikkimään ilman käsien tai kasvojen pesua, vaikka käskin omat lapseni pesulle suoraan pöydästä. Sitten jouduinkin pestä kaikki sohvan päällisistä ikkunoihin, kun olivat suklaisten sormen jälkien peitossa. Lisäksi jatkuvaa tönimistä, lelujen kädestä ottoa jne. Toki omatkin lapseni vastaavat usein tönäisyyn tönäisemällä takaisin, mutta harvemmin tönäisevät ensin ja saavat kyllä heti kuulla ettei niin saa tehdä.



Lisäksi omat lapseni käyttäytyvät "ihmisten ilmoilla" ja kylässä erittäin hyvin. Joskus väsyneinä saattavat kiukutella, mutta mielestäni se on aivan normaalia. Heidän kanssaan voi huoletta kävellä missä vain, toisin kuin tutun pojan kanssa, jota on pidettävä kädestä kiinni jos lähimaillakaan on autotie.



Kyllä se vain on aivan kasvatuksesta, tai siis sen puutteesta kiinni kun lapset noin käyttäytyvät. Onneksi minulla on ollut mahdollisuus olla kotona lasteni kanssa jolloin olen voinut paneutua heidän kasvatukseensa täysipainoisesti.

on ihan kamala katsoa niitä lapsia jotka käyttäytyvät juuri kertomuksesi mukaan. Välillä sitten on niitä päiviä että saa olla koko ajan kieltämässä, mutta se on voi voi. Se on sitä lasten KASVATUSTA kun osaa laittaa rajat eikä vaan joka tilanteessa lässytä.

eikä voi keskittyä juoruamaan...



Oikeesti, voiko joku äiti-ihminen olla tuota mieltä???



Kerronpa teille sunnuntai-äideille uutisen. Lastenkasvattamisesta ei saa vapaata, paitsi hommaamalla lastenvahdin. Tough beans, mutta näin on.



Jos alatte lepsuilla lastenne suhteen julkisella paikalla, lapset pian oppivat, että siellä he voivat pyyhkiä äiteen vikinöillä persauksensa ja terrorisoida koko porukkaa mielin määrin.



Muut joutuvat sitten väistymäänn sivummalle, kun teidän nöpöliininne muksii ja ryövää lelut. Erittäin ikävää.



Muistakaa nyt: kiellot ja säännöt ovat voimassa aina. Niitä valvotaan aina. Jos kielto ei tehoa, lapsi kainaloon ja ulos!

vanhemmat on kovin erilaisissa tilanteissa, toisille riittä tuo mainittu pari minuuttia kiukuttelua, joillekin yhden yksinkertaisen asian oppiminen kestää vuosia. Miettikää nyt millainen minäkuva lapselle kehittyy, jos sille ei ole puhuttu ensimmäiseen 15-vuoteen kuin käskymuodossa ja vähän väliä ääntä korottaen. Ei ole mitään syytä olla kovapäisenkään lapsen kanssa koko ajan tuhat lasissa, on syytä osata välillä itsekin sietää.



Tuo on ihan silkkaa höpöä, että säännöt ja kiellot ovat voimassa aina, näinhän se ei ole tosielämässä. Juuri siitä nousee sosiaalisen käyttäytymisen ydin, konteksteista johon omaa itseä muovataan.

vanhemmat on kovin erilaisissa tilanteissa, toisille riittä tuo mainittu pari minuuttia kiukuttelua, joillekin yhden yksinkertaisen asian oppiminen kestää vuosia. Miettikää nyt millainen minäkuva lapselle kehittyy, jos sille ei ole puhuttu ensimmäiseen 15-vuoteen kuin käskymuodossa ja vähän väliä ääntä korottaen. Ei ole mitään syytä olla kovapäisenkään lapsen kanssa koko ajan tuhat lasissa, on syytä osata välillä itsekin sietää. Tuo on ihan silkkaa höpöä, että säännöt ja kiellot ovat voimassa aina, näinhän se ei ole tosielämässä. Juuri siitä nousee sosiaalisen käyttäytymisen ydin, konteksteista johon omaa itseä muovataan.

Nyt ei puhuta käytöstavoista tai nyansseista. Vaan selvistä kielloista ja säännöistä kuten että muita ei satuteta tai ettei toisten tavaroita saa ottaa.

NIISTÄHÄN ap puhui, ei jostain tapaus/tilannekohtaisista toimintatavoista.

Ja todellakin kiellot ja perussäännöt ovat voimassa aina. Eikä niiden valvonnasta voi rationalisoida itselleen lepotaukoa tuohon tapaan, jota sinä yrität.

Ja missä ihmeessä kukaan on sanonut (ap tai minä), että lapselle VAIN huudettaisiin tai häntä vain komenneltaisiin?!

Maailmaan mahtuu ääntä, joten ainakaan minua ei haittaa, jos joku lapsi kiukuttelee. Se on kumminkin eri asia kuin se, mistä ap puhuu eli muiden lasten terrorisoimisesta.

Taas sai nähdä perhekahvilassa kun 3v pojat töni, potki, otti kädestä, heitti lelulla niin meidän uhmikäistä kuin vauvaakin, joka juuri oppinut liikkumaan.

voi kukaan tervejärkinen olla sitä mieltä, että lapsien pitää saada toteuttaa itseään ja jatkaa tollasta menoa, että niistä kasvaa "tasapainoisia".

Hei haloo...

Taas sai nähdä perhekahvilassa kun 3v pojat töni, potki, otti kädestä, heitti lelulla niin meidän uhmikäistä kuin vauvaakin, joka juuri oppinut liikkumaan.

voi kukaan tervejärkinen olla sitä mieltä, että lapsien pitää saada toteuttaa itseään ja jatkaa tollasta menoa, että niistä kasvaa "tasapainoisia". Hei haloo...

Niillehän ei kehity kunnon minäkuva, jos niitä joku törkimys kieltää potkimasta muita tai heittämästä leluautolla vauvaa.

Onhan se tietysti rajua itseilmaisun rajoittamista sellainen ;-D Ja tekee ilmapiiristä hirveän ikävän, kun muut yrittävät pitää äitien juorurinkiä yllä ja yhden alkavat nipottaa moisesta.

onko nyt niin että esim. minun lasteni pitää ottaa nyrkistä ym. tönimistä vastaan vain siksi, että Niko-Petteri nyt on hiukan vaativa luonne ja "joka" asiasta nyt ei viitsi palautetta antaa taikka vaatia pyytämään anteeksi.



Eikö sen pitäisi AINA olla niin, että jos toista satuttaa tahallaan taikka vahingossa, niin AINA pyydetään anteeksi. Ei se nikopetsku siitä kulu tai vammaudu, jos hänkin näin oppii toimimaan.

vaan niitä tätejä, jotka vahtii koko ajan, että älä nikopetteri koske siihen, ei saa raapia niskaa, ei saa aivastaa ilman että käsi on suun edessä, nikopetteri ei saa rymistellä, nikopetteri älä koske roosan kirjaan, nikopetteri ei saa ottaa lisää mehua, nikopetteri älä ryömi lattialla, nikopetteri älä keiku tuolilla, nikopetteri älä naputa sitä pöytää, nikopetteri lopeta se jalkojen heiluttelu, nikopetteri älä mene lissun luokse, kun lissu sinua pelkää, nikopetteri lakkaa kirkumasta, nikopetteri voitko olla nyt vähän aikaa paikallasi, nikopetteri lahti-virtanen!! nyt heti menet pyyhkimään ne suupielesi, nikopetteri etkö ikinä opi, ettei jaskan kanssa saa riehua, nikopetteri miksi sinä taas menit ja villitsit sen markuksen, nikopetteri anna marjukan nyt olla.



Tätä mä tarkoitan, loputonta nakutusta kaikesta siitä mitä lapsi tekee. Kuka vittu sellasta jaksaa kuunnella? Ei se ole mitään kasvatusta, se on nalkuttamista. Eikä nalkuttaminen tuota ikinä toivottavaa tulosta, ei ikinä.

vaan niitä tätejä, jotka vahtii koko ajan, että älä nikopetteri koske siihen, ei saa raapia niskaa, ei saa aivastaa ilman että käsi on suun edessä, nikopetteri ei saa rymistellä, nikopetteri älä koske roosan kirjaan, nikopetteri ei saa ottaa lisää mehua, nikopetteri älä ryömi lattialla, nikopetteri älä keiku tuolilla, nikopetteri älä naputa sitä pöytää, nikopetteri lopeta se jalkojen heiluttelu, nikopetteri älä mene lissun luokse, kun lissu sinua pelkää, nikopetteri lakkaa kirkumasta, nikopetteri voitko olla nyt vähän aikaa paikallasi, nikopetteri lahti-virtanen!! nyt heti menet pyyhkimään ne suupielesi, nikopetteri etkö ikinä opi, ettei jaskan kanssa saa riehua, nikopetteri miksi sinä taas menit ja villitsit sen markuksen, nikopetteri anna marjukan nyt olla.

Tätä mä tarkoitan, loputonta nakutusta kaikesta siitä mitä lapsi tekee. Kuka vittu sellasta jaksaa kuunnella? Ei se ole mitään kasvatusta, se on nalkuttamista. Eikä nalkuttaminen tuota ikinä toivottavaa tulosta, ei ikinä.