Hyvä kivunlievitys? Spinaali, epiduraali, minkä ottaisit jos voisit/saat valita..

Mulla ainakin tehosi epiduraali aivan ihanasti. Ennen kuin epiduraali alkoi vaikuttaa, otin ilokaasua. Epiduraali ei minulta myöskään vienyt ponnistustarvetta pois, joten ei mitään valittamista epiduraalista. En olisi pärjännyt ilman sitä.



Fanny81 + prinsessa 2 vkoa 3pvä

Kävikö sen laittaminen kipeää? (Ei varmaan synnytyskipuihin-supistuksiin verraten juurikaan).. :)

Viekö kivun kokonaan, entä miten supistukset tuntuvat epiduraalin aikana?

Ite ootan nyt neljättä ja kahessa edellisessä synnytyksessä mulla oli spinaali ja suosittelen sitä lämpimästi. Vei kaikki kivut ja vaikka vei myös ponnistustarpeen tunteen ja supistukset, nii kätilö kyllä sanoi aina, milloin pitää työntää ja milloin supistus on päällä. Ainoa negatiivinen puoli, joka mulla tuli, oli järkyttävä kutina, mutta se kyllä loppui ja unohtui heti vauvan syntymään :)

Kaksi synnytystä epiduraalin avulla ja varsin hyvät muistot siitä. Ilokaasusta ei ollut mitään iloa, tuli vain huono olo.

Viimeksi ei tepsinyt mikään.Ekana laitettiin epiduraali. Ei tehoa. Puoli tuntia yritti spinaalia. Ei saanut laitettua. Sitten ei enää kerinytkään laittaa kohdunkaulan puudutetta. Ou jee oli sitten mukava synnytys.

ja mulla on kaikissa synnytyksissä lihakset krampanneet niin voimakkaasti supistuksia vastaan, että avautumisvaihe on pitkittynyt sen takia. Spinaali nopeutti avautumista, mutta ei todella vienyt ponnistustarvetta mihinkään, ainoastaan kivut.



Tuosta kutinasta kuulin synnytyksen aikana, että on olemassa kahta erilaista puudutusainetta, ja niistä se toinen ei aiheuta kutinaa. Suurin osa lääkäreistä käyttää juuri tuota joka aiheuttaa kutinaa sivuvaikutuksena, mutta minulle sattui sellainen lääkäri joka käyttää sitä toista. Yhtä aikaa kanssani oli toinen synnyttäjä, joka oli aiemmin saanut tuota kutinan aiheuttavaa, ja hän sanoi että tämä aine oli kaikella lailla parempi. Vaikutus kuulema kesti myös tässä aineessa pidepään.

... ja siinä kokeiltiin vähän kaikkea. Petidiinipiikki, epiduraali, ilokaasu. Epiduraali annettiin kait liian myöhään, en tuntenut yhtään helpotusta. Ilokaasusta meni pää sekaisin ja petidiinistä en osaa sanoa, annettiin reilusti ennen synnytyssalia. Epiduraali osallani kuitenkin heikensi supistuksia, ja oksitosiinitippa jouduttiin laittamaan, eli taisi koko epiduraali olla yhtä tyhjän kanssa.



Nyt ajattelin mennä avoimin mielin ja kokeilla luonnolliseti. Naisen ruumis on kuitenkin tarkoitettu tähän hommaan, mutta jos tarvetta on, niin tottakai kivunlievitystä otan.



Pahin muisto synnytyksestä oli se, kun en voinut liikkua kun piti käyräpiuhoissa olla melkei koko ajan kiinni. Nyt aion tämän liikkumisen tarpeen laittaa papereihin.



10+6

Otin viimeksi epiduraalin. Eka laitosta se vei kaikki kivut ja sain nukutuksi reilun tunnin. Sitten palasi kivut ja uudelleen kun laitettiin epiduraali ei se enää vaikuttanut. Oksitosiini tippa oli kädessä koko synnytyksen ajan. Lisäksi sain siitä kamalan horkan, tutisin jä tärisin niin, etten enää uskaltanut nousta sängystä.



Tällä kertaa mietin tota spinaalia, mutta mitä sitten kun sen teho lakkaa ja vielä olisi tarvetta uudelle puudutteelle, mutta sitä ei laiteta kun kerran..? Miten ootte toiminut?



Elisabetille liikkumisesta: Mä juoksin ympyrää koko ajan, vaikka vauvalta otettiinkin sydänkäyrää. Pää asia oli, että käyrä piirtyi. Ei muutakun liikkumaan vaikka olisikin käyrässä!

Synnytyksen kesto, kun on alle 2h, niin onneksi sitä tuskaa ei ole niin kauan.:)

mulla supistukset alkoi vesien menon jälkeen ja oksitosiini oli jo laitettu aamulla ( käynnistys )



mulle laitettiin ihan pyytämättä epiduraali sitten siinä 3 tunnin jälkeen kun supistukset oli kovia, tauottomia, mutta kohdun suu ei auennut. sen jälkeen alkoi sitten vasta tapahtumaan ja loppu avautumisvaiheen nukuin juu :-) noin 3-4 tuntia. ponnistusvaihe oli vähän pitkä 45 min. mutta ilmeisesti esti pahimmat repeämät ja puudutti paikat kun vauva oli aika iso. ihan hyvä kokemus.

Spinaali laitetaan yleensä vain uudelleensynnyttäjälle ja kun ite synnytykseen on apaut 2 tuntia aikaa, sittenhän sen vaikutus loppuu. Epiduraali yleinen ensisynnyttäjillä ja kun sitä voi laittaa lisää.



Ja meillä ainakin kysytään mitä puudutetta toivoo/haluaa jo ennen synnyttämään menoa. Toi kirjataan siihen lappuun, joka neuvolasta laitetaan synnärille ennen vko 30.

Ainoa mikä mulla toimii on epiduraali, kaikki muut saavat oksentamaan todella voimakkaasti ja toisessa synnytyksessä ei sen vuoksi muuta kuin epiduraalia missään nimessä suositeltu.



Ekaa synnytin 20h synnytssalissa, sain epiduraalin kolmesti sen jälkeen kun olin saanut ilokaasua ja petidiinin, jotka saivat siis oksentamaan niin voimakkaasti ja ajtkuvasti, että olin tipassa koko loppuajan.



Toinen syntyi reilussa tunnissa, mitään kivunlievitystä ei ehditty antaa (siis epiduraalia ei ehditty pistää). Eli luomuna tuli ja olin varma että tältä se kuolema tuntuu;) Supistuskipuja voimakkaampaa oli nopeasta avautumisesta (1-10cm 20min) tullut kipu, tuntui kun lonkat olisivat irronneet. Itse ponnistaminen ei ollut sen kamalampaa.



Elisabet B sait synnytyksessäsi kaiken mahdollisen kivunlievityksen mitä tarjolla, joten et todella tiedä mitään siitä miltä luomuna synnyttäminen tuntuu...



Tässä tulevassa synnytyksessä toivon epiduraalia.

Ekassa synnytyksesä sain ainoastaan epiduraalin, mikä tehosi kyllä kipuun hyvin. Mutta vei kaiken muunkin pois ja siitä tuli inhottavan pyörrytävä olo.



Seuraavassa synnytyksessä aion luotta omiin voimiini ja olla ilman mitään lievityksiä. Haluan tuntea ponnistustarpeen ja muutakin.



Uskon pärjääväni ihan hyvin kunhan luotan itseeni :)

paracervikaali- eli kohdunkaulan puudutusta. Itse sen kahdessa synnytyksessä ottanut, vei kivut täysin reiluksi tunniksi, ja tällä välin aukeaminenkin sujui rytinällä, eli reilussa tunnissa aukesi 4cm:stä täyteen kymppiin. Puudutuksen vaikutus lakkasi juuri sopivasti sitten ponnistamisvaiheessa, eli ei vaikuta ponnistustarpeeseen eikä millään tavoin mihinkään liikkumiseen. Itse miettinyt myös tuota epiduraalia seuraavassa synnytyksessä kun paljon kuullut kehuja, mutta ajatus letkusta selässä koko synnytyksen ajan on karmaiseva, eli luultavasti päädyn kohdunkaulapuudutukseen tälläkin kertaa, tuskin enää neljännen kanssa kauaa siinä muutenkaan aikaa suttaantuu..Tosin edellinen synnytys päättyi hätäsektioon, joten 100% varma en ole edes synnytystavasta tällä kertaa.



Helene 17+0

Joku jo mainitsikin, että se, mikä toimii yhdellä, ei sovi toiselle. Haluan kuitenkin levittää vielä ilosanomaa pudendaalipuudutuksesta, jonka sain toisessa synnytyksessäni. Sitä osasi suositella kokenut terveydenhoitajani, jolle kerroin ensimmäisen synnytykseni kauhuista ponnistusvaiheessa.



Eli pudendaalipuudutus on nimenomaan ponnistusvaiheen kivunlievitystä, eikä mikään yleinen juttu, mutta lisääntymään päin. Se voidaan antaa, mikäli kohdunsuun auki ollessa lapsi on vielä tarpeeksi ylhäällä – ja mikäli paikalla on gynekologi tai muu lääkäri, joka sen osaa antaa.



Ennen pudendaalipuudutusta sain myös epiduraalin, eli nämä kivunlievitysmuodot eivät ole toisiaan poissulkevia. Itse olen kokenut, että synnyttäjän pitää itsekin osata vaatia asioita ja toisinaan olla kovanakin, jotta toiveet täytetään! Viime synnytystä varten tein itse synnytystoivelistan, ja tuntui kyllä, että kirjallisena esitettynä toiveet menivät paremmin perille :).



Eli suosittelen pudendaalipuudutusta ja synnytystoivelistaa!



Kahden lapsen äiti

saas nähdä kuinka kolmannen synnytyksessä...



Toisaalta onhan se onni että se on äkkiä ohi!

Ensimmäisessä synnytyksessä sain epiduraalin, joka vei kyllä kivut mutta samalla myös ponnistuksen tarpeen. Onneksi vauva oli pienikokoinen (3kg) ja putkahti maailmaan melko vaivattomasti.



Toisessa synnytyksessä sain myös epiduraalin, mutta tällä kertaa niin viime tipassa, että se juuri ja juuri ehti vaikuttaa. Ehkä siitä johtui myös se, että ponnistamisen tarve tällä kertaa tuntui ja ponnistusvaihe oli helpomman oloinen. Täysin kivuton loppuvaihe.



Kolmannella kerralla synnytys käynnistyi hitaasti. Kun synnytys lopulta alkoi vauhdilla edetä, pyysin epiduraalin. Kätilö oli kuitenkin sitä mieltä, että synnytys vain hidastuisi epiduraalista, joten sain spinaalin (vasta puudutteen laiton jälkeen minulle kerrottiin kumpi oli laitettu). Spinaalin vaikutus on hyvin yksilöllinen ja minulla vaikutus kesti vain tunnin. Siinä vaiheessa olin jo 8cm auki, joten kätilö vaan totesi, että ilokaasun lisäksi muuta kivunlievitystä ei ole luvassa. Ponnistuvaihe olikin sitten todella kipeä mutta toisaalta synnytyksen jälkeen oli ihan sellainen "voittaja"-fiilis (paniikki meinasi iskeä, kun spinaalin vaikutuksen hiipuessa todella kipeät supistukset alkoivat vyöryä päälle). Spinaali on siis muuten ihan toimiva mutta ei välttämättä kestoltaan pitkäaikainen helpotus. Eli minulle epiduraali, kiitos!

...että vesi on vanhin voitehista!!! Olen tehnyt

kuusi lasta maailmaan, eri puolilla maailmaa, mutta samalla proseduurilla. Seitsemättä odotan syntyväksi tammena 2010 ja yhäkin on sama ja se viimeinen toive mielessä: VETTÄ ja poreamme. Ei siihen muuta tarvitse. Kivun kestää kyllä ihan varmasti, jos niin päättää.

Viime kerrasta on se puolivuotta aikaa, mutta vieläkin korvissa kuuluu naapurihuoneen rouvan huuto....ETTÄ PITÄÄKÖ SITÄ HUUTAA NIIN IHAN ÄLYTTÖMÄN PALJON?? Siis kysyn minä, joka ei ääntäkään päästä koko tilanteessa. Se joka huutaa meidän salissa on juuri syntynyt vauva...

Eli vesi on paras. Ei mitään muuta.

Mutta meitähän on niin moneen lähtöön...

kipulääkityksiä seuraavassa synnytyksessä. Viimeksi otin epiduraalin aika lopussa ja siitä tuli ihan kamala horkka ja pöhnäinen olo. Tärisin ja vapisin ihan kamalasti, olo oli tosi huono. Enkä tuntenut ponnistustarvetta lainkaan :( Näin jälkeenpäin vähän potuttaa että sen epiduraalin silloin otin koska olin jo selvinnyt siihenkin asti ilman. Kipu oli tietenkin kamalaa alusta alkaen mutta supistus kerrallaan eteenpäin meni ihan hyvin.



Olen lukenut nyt paljon luonollisesta synnytyksestä ja muutenkin kuullut positiivisia kokemuksia, niin uskon että itsekkin pärjään hyvin kunhan uskon omiin voimiini ja siihen että kehoni on luotu siihen puuhaan.



Veteen olisi ihana päästä mutta Taysissa se taitaa olla aika mahdotonta..

itsellä ekalla oli epiduraali ja toisella spinaali. suosittelen epiduraalia koska itsellä se vei kipuja aivan tarpeeksi,mutta kuitenkin tunsin mitä oli tapahtumassa. spinaalia en suosittele sillä mulla se vei just kaikki kivut ja tuntemukset ja jäi pitkäksi aikaa mieltä kaivamaan kun ei edes ponnistuksessa tuntenut mitään,tuntui ettei ollut edes mitään tehnyt. mutta se on aivan jokaisen itsellä päätettävissä,mikä tuntuu parhaimmalta. onnea! :)