Onko 20v tyttö aikuinen ja vastuullinen?

ettei yksikään 20 vuotias, oli lapsia tahi ei, tai ylipäätänsäkään millainen elämäntilanne tahansa, voi olla vielä todella aikuinen. Tuossa iässä kerta kaikkiaan ei vielä ole niin paljon elämänkokemusta. Tietysti pitäisi määritellä, mitä siihen "aikuisuuteen" kuuluu...

vastuullinen 20-vuotiaana. Silloin meillä oli 3-lasta (yksönen ja kaksoset) ja 21-vuotiaana lähdin opiskelemaan nykyiseen ammattiini. Tällä hetkellä oon 26v, vakityö ja lapsia kohta viisi.

Yleensähän nää teiniäidit on myös teiniäitien lapsia ja hakevat jotain pysyvää elämäänsä. Kun oma lapsuus on ollut turvaton, lapsi hakee jotakuta, joka välittää ja tekee sitten lapsen, kun ei muunlaistakaan esimerkkiä ole elämässään saanut.

Ja mulla on ollut erittäin hyvä lapsuus ja paljon välittäviä ihmisiä. Ja vaikka mä kai olenkin teiniäiti, olin 18 lapsen saadessani, niin kyllä munkin lapsella on paljon välittäviä ihmisiä, koti, isä ja äiti yhdessä ja turvallista.

Mutta tunnen paljon 20vuotiaita naisia jotka eivät ole vastuullisia, ja vaan juhlivat. Mutta tunnen myös sellaisia kolmekymppisiä. Eikä se ole iästä kiinni, vaan jostain ihan muusta.

Ole sinä vaan katkera, en tiedä mistä olet? Oletko kateellinen ihmisille jotka pystyvät vanhemmuuteen 20-vuotiaana? Menikö itselläsi elämä noin kuin kuvailit?

Minä en ole ollut katkera missään vaiheessa, olen aina ollut todella tyytyväinen ja ylpeäkin itsestäni kun olen saanut ensimmäiset lapseni nuorena. Nyt kun he ovat jo miehenmittaisia ja aikuisuuteen enää muutama vuosi niin on valtavan hyvä olo siitä että minulla on nuo lapset ja se että heistä on kasvamassa hyviä miehiä, sellaisia kuin halusinkin heistä tulevan.

En muutenkaan ymmärrä ajatusmaailmaasi, minulla eivät lapset ole koskaan elämistä estäneet, niin ei ole tullut mitään valtavaa tarvetta huimiin irtiottoihin jossa jätetään mies ja lapset heitteille ja kreisibailataan ja jaetaan jokaiselle vastaantulijalle. Ehkä se jonkun mielestä on "elämää" minusta ei.

t. kahden lapsen äiti 19-vuotiaana, nyt 33v

toki en voi tietää mitä tulevaisuudessa tapahtuu, mutta nyt 23v. olen onnellinen kolmesta lapsestani, ammatistani jossa todella viihdyn, vakituisesta virastani kyseisessä ammatissa, jne...

Viimeistään kymmenen vuoden päästä sä olet eronnut, lapset on hulhavalla ja sä "elät". Kerrot isoon ääneen, miten sun elämä on ihanaa, kun lapset on isoja ja sä saat "mennä". Kuitenkin olet helvetin katkera, kun pilasit elämäsi hankkimalla lapset liian nuorena.