Miten luettelette henkilötunnuksen?
Esimerkkinä siis vaikkapa jos omani olisi 010190-123A niin luettelen sen ilman, että sanon viivaa väliin (eli --yhdeksän nolla yksi kaksi kolme aarne), mutta lapseni joka on nyt leikisti 010114A123Y niin sanon aina sen aan väliin. Ei kai sitä tarvitse sanoa kuten ei tuota omaa viivaakaan? Tuntuu typerältä "keskeyttää" rimpsu heittämällä se aa väliin, mutta kai sen voi jättää sanomattakin? :D
Kommentit (60)
[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 17:43"]
[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 17:40"]
Mä sanon aina viivan, vaikka se oikeesti onkin miinus
[/quote]
Niin minäkin, kunhan huomautin näille viivailijoille.. t. 13
[/quote]Mä vastasin ennen kuin luin sun huomautukses :)
ed
[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 18:06"]
Nolla viisi, nolla yhdeksän, 75. Yksi nolla kaksi kaksoisvee.
[/quote]
Ei kai tää oo sun oma henkilötunnukses? Ei kannattais julkisesti sitä huudella.
Tähän tapaan luettelen: Kakskaks yksyks kuuskuus. Nollakolmeneljä koo niinkuin kalle.
Lapsella sanon sen aan sinne väliin. Mies sanoo aina omansa niin, että sanoo viivan kohdalla miinus. Musta se on vähän huvittava tapa, vaikka miinushan se on eikä viiva. 1800-luvulla syntyneillä oli plussa.
[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 17:43"]
[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 17:40"]
Mä sanon aina viivan, vaikka se oikeesti onkin miinus
[/quote]
Niin minäkin, kunhan huomautin näille viivailijoille.. t. 13
[/quote]
Pilkunnussijoiden kannattaisi varmaan uhrata energia ennemin heihin jotaka jättää sen miinuksen tai viivan sanomatta.
En ole koskaan kuullut kennekään sanova miinusta.
Minulla viimeinen merkki on "P" ja sanonen sen kohdalla yleensä että "pekka" ja joskus joku toope on kirjoittanus sen pekan sinne sotun loppuun P:n tilalle.
[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 18:11"]
[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 18:06"]
Nolla viisi, nolla yhdeksän, 75. Yksi nolla kaksi kaksoisvee.
[/quote]
Ei kai tää oo sun oma henkilötunnukses? Ei kannattais julkisesti sitä huudella.
Tähän tapaan luettelen: Kakskaks yksyks kuuskuus. Nollakolmeneljä koo niinkuin kalle.
Lapsella sanon sen aan sinne väliin. Mies sanoo aina omansa niin, että sanoo viivan kohdalla miinus. Musta se on vähän huvittava tapa, vaikka miinushan se on eikä viiva. 1800-luvulla syntyneillä oli plussa.
[/quote]Musta siinä ei oo mitään huvittavaa, jos sen sanoo oikein.
Pöljä tuo viiva/miinus. Jos henkilötunnus keksittäis nyt, siihen tulis koko vuosi. Tai jos oltais heti älytty että yli 100v voi elää, ja haluttu silti vain 2 numerolla vuosi niin nyt olis jo menossa C. (1800=A, 1900=B, 2000=C, 2100=D)
120134-123A -> kakstoista nolla-yks kolmeneljä, satakakskolme-A. Postinumeron sanon melkein samalla kaavalla, 1234 AB -> Kakstoista-kolkytneljä aabee. Joskus tulee sekaannuksia, kun kotimaani kielellä numerot käännetään samoin kuin saksassa ja kuulija näpyttää ekan numeron ennen sanan loppua :)
Tarkemmin ajatellen sanon aina 11-29 aina parina ja muut numerot yksittäin! En ole ikina tullut miettineeksi.
110778-546V
Yksi yksi nolla seitsemän seitsemän kahdeksan (pieni tauko) viisi neljä kuusi Ville
Lapsen sotua luetellessa sanon A:n väliin
[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 18:24"]
Meinaat, ettei 60-luvulla tajuttu, että ihminen voi elää yli 100v
[/quote]Tää oli siis 29:lle
Se on ihan sama sanooko siihen viivaa, tai miinusta tai ei mitään. Syntymävuodesta osaan päätellä kirjoitanko koneelle viivan vai aa:n. Kunhan luettelee kaikki numerot erikseen.
Hankalin on jos sanotaan vaikka seitsämästoista viidettä. Silloin on ehtiny jo näppäillä seiskan ku kuuluu se "toista"...
[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 18:15"]
[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 18:11"]
[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 18:06"]
Nolla viisi, nolla yhdeksän, 75. Yksi nolla kaksi kaksoisvee.
[/quote]
Ei kai tää oo sun oma henkilötunnukses? Ei kannattais julkisesti sitä huudella.
Tähän tapaan luettelen: Kakskaks yksyks kuuskuus. Nollakolmeneljä koo niinkuin kalle.
Lapsella sanon sen aan sinne väliin. Mies sanoo aina omansa niin, että sanoo viivan kohdalla miinus. Musta se on vähän huvittava tapa, vaikka miinushan se on eikä viiva. 1800-luvulla syntyneillä oli plussa.
[/quote]Musta siinä ei oo mitään huvittavaa, jos sen sanoo oikein.
[/quote]
Ei kun mä luulin, ettei kukaan muu sano niin. Mutta ilmeisesti mun mies ei ookaan ainoo. Ois kiva kuulla sellaisten kommentteja, jotka työssään kuulee sotujen luettelemista jatkuvasti, että mikä on se yleisin tapa: pieni paussi, viiva vaiko kenties se miinus. Ja mikä on se "oikea" tapa?
Se ei itse asiassa ole viiva, vaan miinus. Henkilöillä jotka syntyivät 1800-luvulla (ei taida olla montakaan hengissä) välimerkki oli +. En kyllä tiedä että kukaan sanoisi "miinus".
[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 18:32"]
Se ei itse asiassa ole viiva, vaan miinus. Henkilöillä jotka syntyivät 1800-luvulla (ei taida olla montakaan hengissä) välimerkki oli +. En kyllä tiedä että kukaan sanoisi "miinus".
[/quote]Huomenta, säkin heräsit
Viidestoista kahdeksatta yksi yhdeksän kahdeksan neljä viiva yksi neljä kahdeksan äffä
Minä työkseni niitä tunnuksia otan vastaan. Kaikki luetellut on ihan ok. Tiedän milloin tulee viiva (miinus) ja milloin A.
Huono tapa on sano viideskuudettakuuskymmentä tai luetella koko syntymävuosi 1987.