Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Seksi
Rakkaus, yksiavioisuus ja seksi
14.07.2026 |
Jos nyt mennään ihan perinteisen vaniljanmakuisen kaavan mukaan, niin pariskunta tapaa, harrastaa seksiä, rakastuu ja solmii suljetun parisuhteen. Jossain vaiheessa se iskee tajuntaan, että tosiaan, jatkossa ei sitten enää harrasteta seksiä kuin yhden ihmisen kanssa.
Jos voisi vapaasti päättää tunteistaan ja näkisi sen kaiken ennalta, niin valitsisiko kukaan rakastumista?
Kommentit (59)
"No minua vaihtelun- ja romanssinkaipuisempaa henkilöä on vaikea löytää, jopa levottomuuteen asti. Etsin kuitenkin vaihtelua ja romanssia ihan toisin, syvälle ja korkealle mennen. Olen nuorempana kokenut tuon kumppanin vaihtamisen "jännityksen ja vaihtelun", ja huomasin aika pian että se on loppujen lopuksi melko lailla sitä samaa aina, ihminen vain vaihtuu. Jää kovin pintatasolle muuten."
Kertoisitko lisää vaiheistasi, nuoruudestasi ja nykyisestä asennoitumisestasi?
Molemmat sattuvat kiinnostamaan minua omasta historiastani ja nykyisyydestäni johtuen.
Minulla ei ole mitään villiä sinkkuhistoriaa takana ja oma (kenties virheellinen) uskomukseni on, ettei sinkkuilun nälkää saa sinkkuilulla tyydytettyä.
Minulla on ollut vain yksi seurustelukumppani ja olemme vieläkin yhdessä. Hän on oikein hyvä puoliso ja nähdäkseni meillä on turvallinen ja välittävä suhde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei muutettaisi mitään. Siippa on sapioseksuaalinen ja itse olen demiseksuaalinen. Joten rakastuttaisiin edelleen, koska tämä yksi ja ainoa suhde on molemmille luontevin tapa harrastaa myös seksiä. En sano, että se on se ainoa oikea yleisesti, mutta se on se sopiva meille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei perinteisen yksiavioisen parisuhteen tarvitse tietenkään olla vanilja. Voi hyvin olla kinkykin, jos tähän taipumuksia on.
Selvä. Halusin nyt kehystää tämän keskustelun perinteisen parisuhteen ympärille.
Ehkä se onkin tässä se ongelma. Sinulla on joku ennakkokuva siitä, millainen perinteinen suhde on. Että se väistämättä väljähtyy ja tulee katumusta. Parisuhde on teidän kahden juttu. Se kasvaa ja kehittyy sen mukaan, miten te kasvatte ja kehitytte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen ei ole biologialtaan yksiavioinen. 90% naisista haluaa 10% miehistä. Jokainen ymmärtää että tuo kaava ei voi toimia. Ne jotka ei saa mieleistänsä miestä ( sitä joka saa pöksyt kastumaan ja polvet veteliksi) ottavat sitten sen seuraavaksi parhaan vaihtoehdon, tais eivät häntäkään saa niin sitten seuraavaksi parhaan jne jne kunnes natsaa.
Parinvalinnassa jylläävät ikiaikaiset, alkukantaiset vaistot.
Kun parinvalintaa seuraa, niin ei pidä uskoa sitä mitä sanotaan, vaan katsoa miten tosiasiassa toimitaan.
Luonne, sydän, yhteensopivuus, onhan näitä ominaisuuksia mitkä luetellaan kysyttäessä. Tositilanteessa 160 cm pitkä, finninaama, pullukka mies jää lehdelle soittelemaan olipa luonteensa, sydämensä tai yhteensopivuutensa millaista kultaa tai timanttia tahansa.
Aivan kuten huomaa hyvin aikaisessa vaiheessa finninaamainen, sairaalloisen ylipainoinen, ohuthiuksinen ja kierosilmäinen nuori nainen että hänen on syytä tyytyä siihen mitä hän sattuu saamaan. Aivan sama millaista parasta a- ryhmää hänen luonteensa on.
Ihminen sekä on että ei ole yksiavioinen. Meissä on kerrostumia eri kehityskausilta.
Joo, ja nämä evoluutiojankkaajat voivat vapaasti pukea lannevaatteen päällensä ja ryömiä johonkin luolaan. Nämä "ikiaikaiset totuudet" ovat niin väsyneitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä valitsisin, ja olen päälle kolmekymppinen mies.
Kysyntää oli jo nuorena hyvin runsaasti joten itsetunto oli kohdallaan ja minkäänlaista painetta naida jokaista halukasta vastaantulevaa naista ei ollut, vaan päätin odottaa että kohdalle sattuu se joka "vie jalat alta". No tällainen tapaus tuli vastaan vähän ennen kun täytin 18, alusta asti hyvä henkinen yhteys ja monipuolinen sekä todella aktiivinen seksielämä ovat pitäneet suhteen virkeänä lapsiperhearjen keskellä. Hän on huippuhyvä äiti ja todella sydämellinen, lojaali ja intohimoinen puoliso joten miksi edes miettisin mitään muuta vaihtoehtoa? Ei kukaan muu voi tarjota minulle sitä mitä häneltä saan.
Eikä mua irtosuhteet ole muutenkaan koskaan innostunut, en ole oppinut koskaan ymmärtämään mitä niistä saa muuta kun tauteja ja morkkiksen.
Mutta me ollaan kaikki erilaisia, itse valitsin kerralla oikein niin ei vaimo ole alkanut tympimään missään vaiheessa eikä mitään "vaihtelu virkistää" -ajatuksia ole missään vaiheessa ilmaantunut.
Hmm... Itse asiassa veikkaan, että kysyntä ja hyvä itsetunto vaikuttavat hyvin paljon asiaan. Harvalla miehellä on edes toista-, puhamattakaan että molempia noista.
Naisten perässä juokseminen on yritys rakentaa omaa egoa, jotta tuntisi itsensä kelvolliseksi sukupuolensa edustajaksi.
Sinulla lienee, jos ei nyt ihan ainutlaatuinen, niin kuitenkin epätyypillinen näkökulma miehen elämään.
Ainakaan toistaiseksi en ole vielä törmännyt vastaavaan. Vaimokin sanoi että ei ole ennen nähnyt sellaista itsevarmuutta mikä mulla oli ja se teki häneen lähtemättömän vaikutuksen.
Ja onhan se naisellekkin turvallinen valinta, en ole koskaan ollut mustasukkainen, kontrolloiva tai väkivaltainen toisin kun suurin osa miehistä joiden touhuja olen valitettavasti joutunut seuraamaan.
Ostan kukkia lähes viikottain, kehun, laitan ruokaa, hemmottelen, hieron, tuen, kannustan ja osoitan haluni häntä kohtaan päivittäin. Hän tietää että se on aitoa koska en ole sitoutunut häneen epätoivosta vaan siksi että haluan olla juuri hänen miehensä.
Minun mielestäni on suurempi saavutus pitää rakastamani nainen tyytyäisenä 17 vuotta kun että mulla olisi ollut 10 eri parisuhdetta ja satakunta irtosuhdetta siihen päälle.
Tiedän itsekkin ettei näkökulmani asioihin ole mieheksi mitenkään normaali, olen omassa tuttavapiirissäni ainoa joka näin ajattelee.
Tiedän useita laillasi ajattelevia miehiä. Komeita, hyvin pärjääviä, hyvistä, tasapainoisista perheistä. Yleensä se oman lapsuudenperheen harmonisuus on aika hyvä ennustaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei perinteisen yksiavioisen parisuhteen tarvitse tietenkään olla vanilja. Voi hyvin olla kinkykin, jos tähän taipumuksia on.
Selvä. Halusin nyt kehystää tämän keskustelun perinteisen parisuhteen ympärille.
Ehkä se onkin tässä se ongelma. Sinulla on joku ennakkokuva siitä, millainen perinteinen suhde on. Että se väistämättä väljähtyy ja tulee katumusta. Parisuhde on teidän kahden juttu. Se kasvaa ja kehittyy sen mukaan, miten te kasvatte ja kehitytte.
En minä niinkään ajattele, että parisuhde johtaa katumukseen. Minä ajattelen, että parisuhde johtaa paradoksiin jota ei voi ratkaista. Paradoksin kanssa voi kyllä elää, mutta se on omalla tavallaan raskasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei perinteisen yksiavioisen parisuhteen tarvitse tietenkään olla vanilja. Voi hyvin olla kinkykin, jos tähän taipumuksia on.
Selvä. Halusin nyt kehystää tämän keskustelun perinteisen parisuhteen ympärille.
Ehkä se onkin tässä se ongelma. Sinulla on joku ennakkokuva siitä, millainen perinteinen suhde on. Että se väistämättä väljähtyy ja tulee katumusta. Parisuhde on teidän kahden juttu. Se kasvaa ja kehittyy sen mukaan, miten te kasvatte ja kehitytte.
En minä niinkään ajattele, että parisuhde johtaa katumukseen. Minä ajattelen, että parisuhde johtaa paradoksiin jota ei voi ratkaista. Paradoksin kanssa voi kyllä elää, mutta se on omalla tavallaan raskasta.
Miksi pidät paradoksia väistämättömänä?
Se suhde on teidän juttu. Ei se välttämättä kulje mitään ennalta määrättyä latua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei perinteisen yksiavioisen parisuhteen tarvitse tietenkään olla vanilja. Voi hyvin olla kinkykin, jos tähän taipumuksia on.
Selvä. Halusin nyt kehystää tämän keskustelun perinteisen parisuhteen ympärille.
Ehkä se onkin tässä se ongelma. Sinulla on joku ennakkokuva siitä, millainen perinteinen suhde on. Että se väistämättä väljähtyy ja tulee katumusta. Parisuhde on teidän kahden juttu. Se kasvaa ja kehittyy sen mukaan, miten te kasvatte ja kehitytte.
En minä niinkään ajattele, että parisuhde johtaa katumukseen. Minä ajattelen, että parisuhde johtaa paradoksiin jota ei voi ratkaista. Paradoksin kanssa voi kyllä elää, mutta se on omalla tavallaan raskasta.
Miksi pidät paradoksia väistämättömänä?
Se suhde on teidän juttu. Ei se välttämättä kulje mitään ennalta määrättyä latua.
Se on pohjimmiltaan uskomus. En voi tietenkään nähdä toisten päiden sisään, mutta jos voisin nähdä, yllättyisin tosi paljon, jos kenen tahansa pitkässä parisuhteessa elävän ei koskaan tee mieli romantiikkaa tai seksiä kenenkään muun kuin oman kumppaninsa kanssa.
Minusta se ei ole mikään kauhea synti ja vielä vähemmän oikeutus pettämiselle tms. Sen kanssa voi kyllä elää, mutta pohdintani liittyi siihen, että onko se (joillekin) liian raskas taakka.
"yllättyisin tosi paljon, jos kenen tahansa pitkässä parisuhteessa elävän ei koskaan tee mieli romantiikkaa tai seksiä kenenkään muun kuin oman kumppaninsa kanssa."
minun ei tee mieli.
mieheni fantasioi kyllä varmasti kaikenlaisesta muidenkin kanssa, siis esimerkiksi runkatessa varmasti muistelee ja ajattelee muutakin kuin minua. Joskus harvakseltaan saatan itsekin masturboidessa ajatella exää teiniajoilta, vaikka useimmiten fantasiani ovat huomattavasti abstraktimpia tai ajattelen omaa miestäni.
Kumpikaan ei haluaisi harrastaa seksiä kenenkään muun kanssa. Romantiikkaa ja seksiä kaipaan todella paljon ja saan molempia.
Minusta tuon asian pakottaminen "kaikki muutkin haaveilevat muista koska minä" olisi vähän samaa kuin minä pakottaisin, että oooi voi raukkoja, ette ole vain löytäneet Sitä Oikeaa niin himoitsette muita. Kun uskon että kyse on eroista ihmisten välillä, kuten seksuaalisuudessa muutenkin.
-ketjun alkupäässä vastannut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et sinä voi valita rakastumista! Se tulee jos on tullakseen etkä voi siihen itse vaikuttaa! Et voi päättää, että rakastun tuohon ihmiseen nyt. Kiintyminen ja rakastuminen on ihan eri maailma!
Nyt olet ihan siinä kysymykseni ytimessä. Tiedän ettei rakastumista voi valita.
Jos voisi, niin tulisiko sitä valittua, tietäen mistä joutuu luopumaan?
Ehkä ei. Kaikki hyvä sisältää myös riskin.
Hankit lapsen, hän onkin vaikeasti sairas ja kuolee nuorena. Hankit upean moottoripyörän, se varastetaan. Pariudut ihanan ihmisen kanssa, mutta hän onkin lurjus. Menet unelmiesi matkalle, josta vietät 2/3 vatsataudissa hotellissa, jossa on ilmastointi rikki.
Tuolla asenteella ei kannata koskaan tavoitella mitään.
Tässä minun ajatushimmelissäni ei niinkään ole kysymys riskistä, jos sillä ymmärretään epävarmuutta, vaan enemmänkin varmuudella eteen tulevasta paradoksista.
Toki keskustelussa useat ihmiset ovat kertoneet, ettei heillä ole mitään vaihtelun- tai romanssinkaipuuta. Ehkä se on todellisuutta heidän kohdallaan, vaikka se onkin vaikeahkoa minun uskoa.
No minua vaihtelun- ja romanssinkaipuisempaa henkilöä on vaikea löytää, jopa levottomuuteen asti. Etsin kuitenkin vaihtelua ja romanssia ihan toisin, syvälle ja korkealle mennen. Olen nuorempana kokenut tuon kumppanin vaihtamisen "jännityksen ja vaihtelun", ja huomasin aika pian että se on loppujen lopuksi melko lailla sitä samaa aina, ihminen vain vaihtuu. Jää kovin pintatasolle muuten.
Mielestäni muutkaan ketjussa kommentoineet eivät ole sanoneet ettei heillä tuota vaihtelun ja romanssin tarvetta olisi ja ettei se myös tulisi täytetyksi, olet vain tulkinnut niin.
25 vuotta minulle riitti yksi ja sama kumppani, se joka vei poikuuteni. Mutta kun suhteeseen alkoi tulla isoja ongelmia, joita ei saatu ratkottua ja niiden myötä seksikin väheni olemattomiin, niin sillon alkoivat vieraat naiset kiinnostaa ja halusin avioeron. Onneksi lapset olivat jo ehtineet aikuistua, niin ero oli loppujen lopuksi helppo ja pelkkää byrokratiaa.
"Minusta tuon asian pakottaminen "kaikki muutkin haaveilevat muista koska minä" olisi vähän samaa kuin minä pakottaisin, että oooi voi raukkoja, ette ole vain löytäneet Sitä Oikeaa niin himoitsette muita. Kun uskon että kyse on eroista ihmisten välillä, kuten seksuaalisuudessa muutenkin. "
En minä tarkalleen ottaen ole julistanut sitä ehdottomana totuutena. Sanon vain, että uskon asian olevan niin. Toisaalta varmaankaan kukaan tässä maailmassa ei ole riippuvainen minun uskomuksistani tai hyväksyntäni sinetistä. Siinä mielessä on hyvin mitättömät panokset sen suhteen mitä minä uskon.
En minä myöskään halua syyttää ketään valehtelijaksi. Useimmiten ajattelen kyseen olevan siitä, että ihmiset eivät itsekään tunnista/tunnusta ihan kaikkia ajatuksiaan ja tunteitaan. Sekin on ihan OK, en minä itsekään ole sen kummoisempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Minusta tuon asian pakottaminen "kaikki muutkin haaveilevat muista koska minä" olisi vähän samaa kuin minä pakottaisin, että oooi voi raukkoja, ette ole vain löytäneet Sitä Oikeaa niin himoitsette muita. Kun uskon että kyse on eroista ihmisten välillä, kuten seksuaalisuudessa muutenkin. "
En minä tarkalleen ottaen ole julistanut sitä ehdottomana totuutena. Sanon vain, että uskon asian olevan niin. Toisaalta varmaankaan kukaan tässä maailmassa ei ole riippuvainen minun uskomuksistani tai hyväksyntäni sinetistä. Siinä mielessä on hyvin mitättömät panokset sen suhteen mitä minä uskon.
En minä myöskään halua syyttää ketään valehtelijaksi. Useimmiten ajattelen kyseen olevan siitä, että ihmiset eivät itsekään tunnista/tunnusta ihan kaikkia ajatuksiaan ja tunteitaan. Sekin on ihan OK, en minä itsekään ole sen kummoisempi.
onks tää vähän sama kuin joidenkin ihmisten usko että kaikki on vähän biseksuaaleja eikä kukaan voi olla täysin hetero ja jos muuta luulee on vain salannut biseksuaalisuuden itseltäänkin 😁
"onks tää vähän sama kuin joidenkin ihmisten usko että kaikki on vähän biseksuaaleja eikä kukaan voi olla täysin hetero ja jos muuta luulee on vain salannut biseksuaalisuuden itseltäänkin 😁"
🤯
Ehkä. Saattaisin kyllä uskoa tuonkin. Olen nähdäkseni niin hetero kuin ihminen voi olla, mutta ei välttämättä 100% heteroa ole olemassakaan. Ihan uskottava väite mielestäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, jos se auttaa niin saa sitä uskoa vakaasti vaikka Jumalaan. Silloin kun on uskon asioista kyse, ei niistä ole hedelmällistä kiistellä, usko(mus)hän on uskojan pään sisällä.
Minä en ole sinkkuna haaveillut kenestäkään tai himoinnut ketään, suhteessa ne halut kohdistuvat vain kumppaniin jne.
Joku toinen fantasioi kaupan kassastakin ja kolmas taas haluaa elää monisuhteisena. Näin olemme erilaisia.
Rakkaus konseptina on keksitty 1700-luvulla, eli aika uusi keksintö. Satoja ellei tuhansia vuosia, jossakin päin nykyäänkin, suvut/vanhemmat sopii järjestetyt parisuhteet - ja tutkimusten mukaan ne ovat onnellisempia ja pitkä-aikaisempia kuin länsimaiset "rakkausparisuhteet"
Vierailija kirjoitti:
Rakkaus konseptina on keksitty 1700-luvulla, eli aika uusi keksintö. Satoja ellei tuhansia vuosia, jossakin päin nykyäänkin, suvut/vanhemmat sopii järjestetyt parisuhteet - ja tutkimusten mukaan ne ovat onnellisempia ja pitkä-aikaisempia kuin länsimaiset "rakkausparisuhteet"
Rakkaus avioliiton perustana lienee suhteellisen tuore muotivirtaus. Onhan rakkaus konseptina vanhempi ja ilmiönä suorastaan ikiaikainen.
Oliko sinulla näkemystä tähän varsinaiseen keskustelunaiheeseen?
"Minä en ole sinkkuna haaveillut kenestäkään tai himoinnut ketään, suhteessa ne halut kohdistuvat vain kumppaniin jne. "
Tuohan kuulostaa tosi erikoiselta. Miten sinä edes päädyt treffeille tai parisuhteisiin, jos et himoitse ketään? Mistä motivaatio pariutumiseen edes löytyy?
Vierailija kirjoitti:
"Minä en ole sinkkuna haaveillut kenestäkään tai himoinnut ketään, suhteessa ne halut kohdistuvat vain kumppaniin jne. "
Tuohan kuulostaa tosi erikoiselta. Miten sinä edes päädyt treffeille tai parisuhteisiin, jos et himoitse ketään? Mistä motivaatio pariutumiseen edes löytyy?
Ehkä se himo syttyy myöhemmin?
Itsellä ainakin siinä vaiheessa kun henkinen puoli kohtaa niin halutkin syttyy. Ei ennen sitä.
Alue: Seksi
No minua vaihtelun- ja romanssinkaipuisempaa henkilöä on vaikea löytää, jopa levottomuuteen asti. Etsin kuitenkin vaihtelua ja romanssia ihan toisin, syvälle ja korkealle mennen. Olen nuorempana kokenut tuon kumppanin vaihtamisen "jännityksen ja vaihtelun", ja huomasin aika pian että se on loppujen lopuksi melko lailla sitä samaa aina, ihminen vain vaihtuu. Jää kovin pintatasolle muuten.
Mielestäni muutkaan ketjussa kommentoineet eivät ole sanoneet ettei heillä tuota vaihtelun ja romanssin tarvetta olisi ja ettei se myös tulisi täytetyksi, olet vain tulkinnut niin.