Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsen opiskelun tukeminen ja nykyinen mies
06.06.2026 |
Noni, kertokaas te jo aikuisen mutta opiskelevan lapsen vanhemmat miten tuette lapsianne taloudellisesti? Tällä hetkellähän opintorahaa jää lapsen vuokranmaksun jäljeen käteen alta 50€/kuu. Mies (ei lapsen isä) alkoi eilen rätistä kun olen lapselle luvannut maksaa mm. auton vakuutukset ja verot sen aika kun opiskelee päätoimenaan. Lapsi käy samalla töissä siten, että perusasioita (ruoka, vaatteet) ei hälle tarvi ostaa vaan pärjää niiden suhteen omillaan. Ollaan maalta, ja täällä on aivan tavallista että lapselle on hankittu oma kulkine, lapsi tosin asuu kaupungissa opiskelemassa mutta auto helpottaa mm. töissä- ja kotonakäyntiä, ei tarvitse kuskailla bussille ja takaisin (yli 20km suunta). Ja eikös se nyt ole ihan minun asiani, mitä/miten lastani omilla rahoillani tuen?
Miehellä itsellään on ollut ankea lapsuus, ei puhettakaan että olisi saanut vanhemmiltaan yhtään mitään rahallista tukea, ottaako se nyt vaan sitten niin koville katsoa vierestä kun toinen lapsi saa jotain sellaista mikä häneltä itseltään on puuttunut?
Lisätään nyt vielä, että koska mies katsoo meidän avioliitossa elävän yhteistä taloutta (meillä on omat tilit ja tulot, jos joskus mieheltä olenkin jotain lainannut olen tasan aina pitänyt huolen että maksan takaisin koska hän on parempituloinen ihan vain jotta hän ei pääsisi asiasta koskaan sanomaan - olen aina ollut tarkka siitä että pärjään omillani - näköjään immarmattaa silti -> raha, hallinnan väline hänelle?) niin hän on kuulemma aisankannattaja kun "meidän yhteisiä varoja" valuu toisen miehen lapselle 🤯
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etenkään maaseudun naisilla ei ollut useinkaan mahdollisuutta kouluttautua. Yleinen kulttuuri oli myös se, että nainen jäi kotiin hoitamaan lapsia ja oli miehen tulojen varassa. Nykytietämyksellä tämä toki tuntuu oudolta, mutta ei mielestäni tuon ajan naisia voi siitä syyttää. Se oli maan tapa. Sama tilanne on vielä nykyäänkin monissa maissa.
- asuinpaikka: oma valinta
- kotiin jääminen: oma valinta
- miehen varaan jättäytyminen; oma valinta
- miehen valinta: oma valinta
Kuulostat ulisijamieheltä, jolla ei koskaan ole tyttöystävää/vaimoa ollut, koska: naisten fiksu valinta.
Olen kuule itsekin tuore eläkeläin. Ei tulisi pieneen mieleenikään kinuta lapsiltani rahaa. Kyllä se on ollut ihan minun oma velvollisuuteni huolehtia rahoistani ja tulevaisuudestani.
Pari juttua: Tuore eläkeläinen on ihan eri sukupolvea kuin lähes 90-vuotias. Kinuaminen on eri asia kuin vapaaehtoinen auttaminen.
90-vuotiaan valinnat:
- Asuinpaikan on aina saanut valita itse
- Äänioikeus on aina ollut
- Miehen on saanut valita itse
- Koulua on ollut tarjolla
- Pelkällä kansakoululla on saanut tehdä töitä jos on viitsinyt niitä tehdä
- Kotiin jääminen oma valinta ja sinne kotiinkin olisi voinut ottaa hoitolapsia ja kai ne lapset joskus on kasvaneetkin niin ettei siellä kotona olisi tarvinnut notkua vuosikymmeniä käsiä heiluttelemassa
Omista valinnoista on omat seuraukset, jotka itse kantaa.
Simple.
Ajatusmallisi tässä on simple.
Niinhän se on, kun asia on todella yksinkertainen: aikuisella aikuisen vastuu omista päätöksistä.
Eri yhteiskunnallisissa tilanteissa omien pitkäkestoisten järkevien päätösten tekeminen ei ole aina helppoa. Helppoa on sen sijaan nykytietoisuudella arvostella toisen valintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoton edellytys onnelliselle avioliitolle on se, että kummallakin puolisolla on omaa rahaa, jonka käytöstä ei tarvitse tehdä selvitystä puolisolle, kunhan hoitaa oman osuutensa sovituista yhteisistä menoista. En ikinä suostuisi parisuhteeseen, jossa mies määrää, mitä saan omilla rahoillani tehdä.
Täysin yhteisetkin rahat saattavat toimia, mutta vain silloin, jos molemmilla on täysin samanlaiset käsitykset siitä, miten rahaa käytetään.
Mitä tulee ap:n tilanteeseen, niin minusta auton verojen ja vakuutusten maksaminen opiskelijan puolesta on hyvin kohtuullista tukemista silloin, jos autolle on oikea tarve. Kaupungissa asuva opiskelija ei normaalisti autoa tarvitse, mutta jos tilanne on oikeasti se, että lapsuudenkotiin ei pääse lähellekään julkisilla, voi auto olla perusteltu.
Ainoa mutta on se, jos sillä lastaan taloudellisesti tukevalla ei ole varaa matkustaa, harrastaa, käydä konserteissa yms aktiviteeteissa yhdessä puolisonsa kanssa, silloin voi ehkä ymmärtääkin toisen turhautumisen.
Tuollaisen turhan rahankäytön voi jättää vähemmälle kunnes lapset on omillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdoton edellytys onnelliselle avioliitolle on se, että kummallakin puolisolla on omaa rahaa, jonka käytöstä ei tarvitse tehdä selvitystä puolisolle, kunhan hoitaa oman osuutensa sovituista yhteisistä menoista. En ikinä suostuisi parisuhteeseen, jossa mies määrää, mitä saan omilla rahoillani tehdä.
Täysin yhteisetkin rahat saattavat toimia, mutta vain silloin, jos molemmilla on täysin samanlaiset käsitykset siitä, miten rahaa käytetään.
Mitä tulee ap:n tilanteeseen, niin minusta auton verojen ja vakuutusten maksaminen opiskelijan puolesta on hyvin kohtuullista tukemista silloin, jos autolle on oikea tarve. Kaupungissa asuva opiskelija ei normaalisti autoa tarvitse, mutta jos tilanne on oikeasti se, että lapsuudenkotiin ei pääse lähellekään julkisilla, voi auto olla perusteltu.
Tienaan noin kolme kertaa enemmän kuin vaimoni. En suostuisi siihen, että hän esimerkiksi puuttuisi siihen koska ja millaisia moottoripyöriä hankin. Talouden kulut maksetaan toki 50/50, ei kaikki rahat kuitenkaan noihin leluihin mene. Naperot maksoi koulunsa itse.
Minä pystyn maksamaan oman osuuteni, mutta sitä en ymmärtäisi, miten kolme kertaa enemmän tienaava mies ei auttaisi ollenkaan opiskelevia lapsiaan. Se on pelkästään itsekästä.
En myöskään maksaisi euroakaan miehen moottoripyörien säilytystilasta. Sellainen pitäisi hankkia, koska kerrostalossa sellaista ei ole eikä niitä varastoida yhdessä maksettuun autotalliin tai -katokseen.
Omia kulujani pienentäisi se, että osaan laittaa ruokaa edullisesti. Mies ruokkisi itsensä miten haluaa. Kotityöt menee luonnollisesti 50/50.
Tuo on tietenkin kuvitteellinen tilanne meidän osalta. Me autetaan opiskelevia lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etenkään maaseudun naisilla ei ollut useinkaan mahdollisuutta kouluttautua. Yleinen kulttuuri oli myös se, että nainen jäi kotiin hoitamaan lapsia ja oli miehen tulojen varassa. Nykytietämyksellä tämä toki tuntuu oudolta, mutta ei mielestäni tuon ajan naisia voi siitä syyttää. Se oli maan tapa. Sama tilanne on vielä nykyäänkin monissa maissa.
- asuinpaikka: oma valinta
- kotiin jääminen: oma valinta
- miehen varaan jättäytyminen; oma valinta
- miehen valinta: oma valinta
Kuulostat ulisijamieheltä, jolla ei koskaan ole tyttöystävää/vaimoa ollut, koska: naisten fiksu valinta.
Olen kuule itsekin tuore eläkeläin. Ei tulisi pieneen mieleenikään kinuta lapsiltani rahaa. Kyllä se on ollut ihan minun oma velvollisuuteni huolehtia rahoistani ja tulevaisuudestani.
Pari juttua: Tuore eläkeläinen on ihan eri sukupolvea kuin lähes 90-vuotias. Kinuaminen on eri asia kuin vapaaehtoinen auttaminen.
90-vuotiaan valinnat:
- Asuinpaikan on aina saanut valita itse
- Äänioikeus on aina ollut
- Miehen on saanut valita itse
- Koulua on ollut tarjolla
- Pelkällä kansakoululla on saanut tehdä töitä jos on viitsinyt niitä tehdä
- Kotiin jääminen oma valinta ja sinne kotiinkin olisi voinut ottaa hoitolapsia ja kai ne lapset joskus on kasvaneetkin niin ettei siellä kotona olisi tarvinnut notkua vuosikymmeniä käsiä heiluttelemassa
Omista valinnoista on omat seuraukset, jotka itse kantaa.
Simple.
Ajatusmallisi tässä on simple.
Niinhän se on, kun asia on todella yksinkertainen: aikuisella aikuisen vastuu omista päätöksistä.
Eri yhteiskunnallisissa tilanteissa omien pitkäkestoisten järkevien päätösten tekeminen ei ole aina helppoa. Helppoa on sen sijaan nykytietoisuudella arvostella toisen valintoja.
Eri yhteiskunnallisissa tilanteissa omien pitkäkestoisten järkevien päätösten tekeminen ei ole aina helppoa. Helppoa on sen sijaan nykytietoisuudella arvostella toisen valintoja.
Nykyinen ysikymppinen on syntynyt 1936. Hänen aikuisiästään on vähintään noin 60 vuotta ollut ihan kuule yhteiskunnallinen normi, että nainenkin käy töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etenkään maaseudun naisilla ei ollut useinkaan mahdollisuutta kouluttautua. Yleinen kulttuuri oli myös se, että nainen jäi kotiin hoitamaan lapsia ja oli miehen tulojen varassa. Nykytietämyksellä tämä toki tuntuu oudolta, mutta ei mielestäni tuon ajan naisia voi siitä syyttää. Se oli maan tapa. Sama tilanne on vielä nykyäänkin monissa maissa.
- asuinpaikka: oma valinta
- kotiin jääminen: oma valinta
- miehen varaan jättäytyminen; oma valinta
- miehen valinta: oma valinta
Kuulostat ulisijamieheltä, jolla ei koskaan ole tyttöystävää/vaimoa ollut, koska: naisten fiksu valinta.
Olen kuule itsekin tuore eläkeläin. Ei tulisi pieneen mieleenikään kinuta lapsiltani rahaa. Kyllä se on ollut ihan minun oma velvollisuuteni huolehtia rahoistani ja tulevaisuudestani.
Pari juttua: Tuore eläkeläinen on ihan eri sukupolvea kuin lähes 90-vuotias. Kinuaminen on eri asia kuin vapaaehtoinen auttaminen.
90-vuotiaan valinnat:
- Asuinpaikan on aina saanut valita itse
- Äänioikeus on aina ollut
- Miehen on saanut valita itse
- Koulua on ollut tarjolla
- Pelkällä kansakoululla on saanut tehdä töitä jos on viitsinyt niitä tehdä
- Kotiin jääminen oma valinta ja sinne kotiinkin olisi voinut ottaa hoitolapsia ja kai ne lapset joskus on kasvaneetkin niin ettei siellä kotona olisi tarvinnut notkua vuosikymmeniä käsiä heiluttelemassa
Omista valinnoista on omat seuraukset, jotka itse kantaa.
Simple.
Ajatusmallisi tässä on simple.
Niinhän se on, kun asia on todella yksinkertainen: aikuisella aikuisen vastuu omista päätöksistä.
Eri yhteiskunnallisissa tilanteissa omien pitkäkestoisten järkevien päätösten tekeminen ei ole aina helppoa. Helppoa on sen sijaan nykytietoisuudella arvostella toisen valintoja.
Eri yhteiskunnallisissa tilanteissa omien pitkäkestoisten järkevien päätösten tekeminen ei ole aina helppoa. Helppoa on sen sijaan nykytietoisuudella arvostella toisen valintoja.
Nykyinen ysikymppinen on syntynyt 1936. Hänen aikuisiästään on vähintään noin 60 vuotta ollut ihan kuule yhteiskunnallinen normi, että nainenkin käy töissä.
Vaikka nainen olisi käynytkin töissä, eläke ei välttämättä ole takuueläkettä suurempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuet sitä omaa talouttasi sitten samalla summalla kuin autat nuorta. Jos maksat nuoren laskuja satasella niin pidä huoli, että maksat perheesi laskuja satasella enemmän niin miehen ei tarvi maksaa sitä satasta.
Kyllä todellakin tuetaan opiskelevia lapsiamme. Ja venytetään kykymme tukea melko äärimmilleen. Myös henkinen tuki kuuluu asiaan ja verkostojen tarjoaminen kesätöiden, harkoittelupaikkojen ja lopputöiden löytymiseen.
Rahallinen tuki sisältää ihan suoraa rahan antamista, auton tankkaamista, vuokrassa avustamista ja huonekalujen, vaatteiden ym. ostamista.
Alue: Aihe vapaa
Autolla ajaminen ei saisi olla mikään kansalaisoikeus. Tunarit vaarantavat muiden tielläliikkujien hengen ja terveyden.