Luvattiinko sinulle lapsena jotain, esimerkiksi koiranpentu tai vaikka uusi polkupyörä, muttet saanut sitä koskaan?

Mikä saa vanhemmat toimimaan noin? Minun vanhempani tekivät juuri noin. Luvattiin lemmikki ja se peruttiin juuri ennen hakua. Kerran äitini lupasi, että käydään illalla jäätelöautolla. Jäätelöauton tullessa hän alkoi viivyttelemään niin, että se ehti lähteä. Esimerkkejä on niin paljon, ettei niitä kaikkia jaksa edes kirjoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Piti saada yksi karkki salmiakkiaakkospussista, mutta se unohdettiin ja sitten pussi oli jo syöty.

Aiheutti elinikäiset traumat, joista en ole vieläkään päässyt yli. Käyn terapiassa, enkä ole vanhempieni kanssa väleissä. Omat lapseni kasvatan eri tavalla.

Otan osaa. Olet kokenut kovia! Vähemmästäkin sitä katkeroituu vanhemmilleen. On hirveää, miten huonosti lapsia on kohdeltu.

Vierailija kirjoitti:

Halusin kovasti oman koiran. Kun olin 13v, äiti sanoi mun saavan koiran rippilahjaksi. Juuri mun riparin aikaan naapurissa oli koiranpentuja. Olin jo pari vuotta melkein päivittäin ulkoiluttanut sen naapuriperheen koiria ja pitivät minua sopivana pennunostajana. Kun ehdotin pentua äidilleni, hän sanoi, ettei ole koskaan aikonut hankkia mulle koiraa, vaan oli luvannut sen saadakseen olla rauhassa. Pahinta oli se olo, että äiti oli valehdellut, koska minä olin niin rasittava.

Tuon jälkeen äiti saisi todellakin olla rauhassa, en pitäisi hirveästi mitään yhteyttä.

Vierailija kirjoitti:

Mulle luvattiin maksaa takaisin lainaamani kesätöillä tienaamani 300€. Kun kysyin asiasta myöhemmin, sain kirjaimellisesti Tonnin seteli -sketsin ilmeellä ”Mikä 300€?”. Kunnon nistimeno, mutta ilman että asiaan liittyi huumeita. Olisikohan pitänyt spraymaalata ulko-oveen "maksa velkas!". :D

En enää ikinä lainannut niille mitään, enkä ole tekemisissä.

Mä jouduin antamaan narsisti isälle vuonna 2009  1200 e"lainaksi" Ei edes kysynyt itse vaan laittoi äidin kyselemään, ikinä ei maksettu takaisin, muistan lapsena että jouduttiin myös antamaan vaivalla säästetyt kolikot jotta se paskiainen ois saanut tupakki askin muuten ois pistänyt kämpän paskaksi tupakkihimoissaan,, muutenkin mentiin hänen halujen ja mielihalujen mukaan, ikinä ei saanut mitään pyytää koska "ei varaa" Mut sit se itse osteli itselleen kaikkea krääsää ja paskaa, menivät myös äidin kanssa reissuun ja kerrankin meillä ei ollut ruokaa viikonlopuksi, ei jättänyt rahaa ja vaikka ois jättänyt asuttiin keskellä ei mitään jonne lähimpään kauppaan oli 15 km. Jouduin monesti keksimään teininä jotakin syömistä että edes pienimmät ois saanut jotakin ruoaksi

Vierailija kirjoitti:

Luvattiin että jos menen vahtimaan äitin siskon lapsia niin saan palkkaa. Enpä saanut. Epäilen että äiti halus mut pois jaloista kulkemasta ja täti halus ilmasta työvoimaa. Eli en usko että oli ees tarkoitus maksaa sitä palkkaa mulle

Vaikuttiko tämä sun myöhempään työelämään tai tuloihin? 

Kun mulla oli vähän vastaavia. Kinusin isältä jotain töitä ja se antoi jonkin ihan älyttömän homman eikä ohjeistanut sitä kunnolla. Joskus työ ei tullut koskaan valmiiksi enkä sitten saanut palkkaakaan. Joskus tein jotain hommaa, missä ei ollut mitään valmiiksi tulemista, joten palkkaa olisi pitänyt saada, mutta en saanut. Mitään kotihommia ei arvostettu eikä niistä tietenkään maksettu.

Aikuisena en ole ymmärtänyt miten arvokas työntekijä olen (ylisuorittaja). Olen pitänyt ihan surkeaa palkkaa hyvänä palkkana, kunnes olen tajunnut, paljonko ihan perusduuneistakin maksetaan, saati niistä paremmista. Isäni itse saa eläkettä enemmän kuin olen koskaan saanut palkkaa. Olen ajatellut, että nämä asiat ehkä liittyvät toisiinsa.

Mulle ei koskaan luvattu mitään koska olin vaan kuin joku pakollinen kaluste. Välillä käytettiin stressinpurkuun. On se lapsen elämä yhtä helvettiä.

Vierailija kirjoitti:

Mulle ei koskaan luvattu mitään koska olin vaan kuin joku pakollinen kaluste. Välillä käytettiin stressinpurkuun. On se lapsen elämä yhtä helvettiä.

Toivottavasti nautit pakollisena kalusteena olemisena 😍😍😍😍🥰🥰🥰😘😘😘😘

Kannustettiin, niin vanhempien, koulun kuin yhteiskunnankin taholta kouluttautumaan, jotta saa hyvän työpaikan. Eipä ole työpaikasta tietoa.

Äiti lupasi turhia silloin kun olin teini tai nuori aikuinen. Ja hänen mieli vaihtui äkkiä.

Isä lupasi minulle, kun olin pikkupoika ja kävimme katsomassa laivoja satamassa, että kun olen iso niin lähdetään yhdessä maailmanympärimatkalle rahtilaivalla.

Olen nykyään sika. Maksatan kaikki petetyt lupaukset vanhemmillani, jotka ovat nyt raihnaisia. 

Vaikka isäni minulle rakas onkin, niin täytyy ikävä kyllä sanoa, että hän antoi usein ymmärtää, että voidaan jotain hankkia tai lähteä reissuun, mutta aika harvoin ne toteutuivat. Tai sitten se oli jotain muuta mistä oli puhuttu. Hänen lapsuutensa oli ollut köyhä, joten ei raaskinut kieltää suoraan lapsilta mitään. Ei vaan ymmärtänyt, että yhtä huono lopputulos hänen toimintatavallaankin oli. Olisi ollut parempi todeta ettei onnistu ja sitten mieluummin joskus yllättää positiivisesti.

Konkreettisin esimerkki oli kun hän lupasi uuden tietokoneen, mutta kun hankinta tuli ajankohtaiseksi niin ne rahat oli käytetty johonkin hänen omaan juttuunsa.