Suomen kielen opiskelijat ihmeissään: miksi Suomessa kirjakieli eroaa niin paljon puhekielestä. Videossa suomalainen yrittää tätä selittää
Suomen kieltä opiskelevat törmäävät kaikki samaan ongelmaan. Heille opetetaan kirjakieltä, mutta sitten oikeassa elämässä he törmäävät siihen faktaan, että kukaan ei puhu tätä kirjakieltä.
En itsekään ole törmännyt missään opiskelemassani kielessä näin suureen eroon standardisoidun kirjakielen ja väestön puhekielen välillä.
Tiedättekö te muita kieliä, joissa on todella suuri ero kirjoitetun standardikielen ja puhutun kielen välillä?
Kommentit (199)
Vierailija kirjoitti:
Tuletko sinä tänne?
Tuutsä tänne?
Minä menen kauppaan.
Mä meen kauppaan.
Minulla on nälkä.
Mul on nälkä.
Oletko sinä kotona?
Ootsä kotona?
Paljonko tämä maksaa?'
Paljon tää maksaa?
Minä tulen sinne.
Mä tuun sinne.
Tämä on ihan hirveää.
Tää on ihan hirveetä.
Minä en tajua mitään.
Mä en tajuu mitään.
jne.
Mutta eihän noin puhuta kuin teillä
siellä etelässä.
Täh? Ap väittää, että ei itse ole törmännyt missään opiskelemassaan kielessä näin suureen eroon standardisoidun kirjakielen ja väestön puhekielen välillä", vaikka suomen kirjakieli ja puhekieli ovat kansainvälisesti vertailtuna melko lähellä toisiaan. Mitähän kieliä ap on sitten opiskellut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuletko sinä tänne?
Tuutsä tänne?
Minä menen kauppaan.
Mä meen kauppaan.
Minulla on nälkä.
Mul on nälkä.
Oletko sinä kotona?
Ootsä kotona?
Paljonko tämä maksaa?'
Paljon tää maksaa?
Minä tulen sinne.
Mä tuun sinne.
Tämä on ihan hirveää.
Tää on ihan hirveetä.
Minä en tajua mitään.
Mä en tajuu mitään.
jne.
Mutta eihän noin puhuta kuin teillä
siellä etelässä.
Bro pitäs saada bursoo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijat ovat sanoneet, että kun he ovat opiskelleet kieltä ja harjoitelleet standardi suomea ja sitten kun he menevät ihmisten ilmoille ja alkavat kuuntelemaan tai ovat vuorovaikutuksessa suomalaisten kanssa, niin KUKAAN, siis EI KUKAAN, puhu sitä kirjakieltä, mitä heille on opetettu ja he ovat erittäin hämmentyneitä tästä näin suuresta erosta. Heistä tuntuu, että heidän pitäisi opetella kaksi kieltä, standardisoitu suomen kirjakieli ja siihen päälle sitten se puhekieli, jota ihmiset oikeasti puhuvat.
Kirjakieli on silti välttämätöntä oppia jos haluaa osata suomea.
Niinhän meillekin se opetettiin viimeistään 7-vuotiaasta lähtien kun menimme kouluun. Kaikki oppikirjat, kirjat, lehdet ovat sillä kirjakielellä. Me olemme oppineet kirjakielen samalla, kun opettelimme lukemaan ja kirjoittamaan.
Sitä ennen kotona ym. kuulimme lapsena ainoastaan sitä puhekieltä. Toki, jos meille luettiin satuja tai kirjoja ääneen, altistuimme ennen koulua jo kirjakielelle.
JOS luettiin? Eiköhän jokaiselle nyt sen verran lueta ennen koulua. Päiväkodissa nyt ainakin, jos joku raukka nyt niin onnettomasta perheestä tulee ettei koskaan luettaisi lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Olen käyttänyt tätä aiemminkin esimerkkinä.
Kun luette ääneen nämä 2 esimerkkiä, huomaatte siitä miten kielemme turmeltiin.
Aleksis Kiven runo joka EI ole varsinaisesti kokonaan kirjakieltä. Valtavan hieno runo. Lue ääneen, kuuntele
Ikävyys
Mi ikävyys, mi hämäryys sieluni ympär, kuin syksy - iltanen autiol maal?
Turha vaiva täällä, turha ompi taistelo
Ja kaikkisuus mailman, turha!
En taivasta ma tahdo, en yötä Gehennan.
Enp enää neitost syliini suo.
Osani vaan olkoon; tietämisen tuskast pois!
Kaik äänetön tyhjyys olkoon.
---
Ja sama virallisella suomen kielellä. Lue ääneen kuuntele ja vertaa!
Ikävyys
Mikä ikävyys, mikä hämäryys
sieluni ympärillä kuin syksyinen ilta autiolla maalla?
Turha vaiva täällä.
Turha on taistelu.
Ja koko maailma, turha.
En taivasta minä tahdo,
en yötä Gehennan.
En enää neitoa syliini halua.
Osani vain olkoon; tietämisen tuskasta pois.
Kaikki äänetön tyhjyys olkoon.
Mutta ymmärrätkö että esim. itämurteiden edustajalle tuo sanojen lyhentely kuulostaa kummalliselta?
Ai tämä on taas niitä etnonationalistien ruikutusketjuja, jotka perustuvat väärinymmärykseen kielen kehityksestä.
Kaikissa kielissä sama juttu. On murteita ja sosiaalisia murteita. Peruskauraa kielitieteen opiskelijalle.
Ehkä kirjakieltä pitäisi puhua enemmän. Kenties olin itse lapsena ja teininä siksi niin hyvä kirjoittaja, että meillä kotona ei puhuttu koskaan vahvasti murteella, vaan puhuttiin hyvin lähelle kirjakieltä. Meidän äidin mielestä nimittäin sen seudun murre oli niin rumaa, että meillä ei puhuttu sitä eikä mitään muutakaan murretta. Siinä oli hyvä puoli kyllä koulussa kirjoittaessa sitten, että kirjakielinen ilmaisu oli helppo löytää. Monilla muilla lapsilla oli täysin hukassa miten joku asia kirjoitetaan virallisesti ja kirjakielellä. Nykylapsilla tuntuu olevan vielä pahemmin hukassa, kun kaikkia ilmaisuja on puheessa vain lyhennetty, ja lyhennetty eikä osata sanoa enää kirjoittaa edes kokonaisia lauseita. Itsekin olen alkanut aikuisena lyhentää ja puhua murteella, joten tämäkään viesti ei ole enää kirjakielinen. Eikä muutenkaan niin hyvin muotoiltu ja oikeaoppisesti kirjoitettu kuin vielä vaikka lukioikäisenä olisi ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän vielä mausteena vahvat murteet. Eri puolella Suomea se puhuttukin kieli saa murteen vaikutuksen ja puheen melodian.
Faktahan on se, että arkielämässä kukaan ei oikeasti puhu täydellistä kirjakieltä. Ymmärrän hyvin kielten opiskelijoiden turhautumisen.
Murteita esiintynee kaikissa kielissä.
Totta kai esiintyy, mutta suomen kielen erikoisuutena onkin se, että vaikka ei puhuisikaan mitään murretta voimakkaasti, niin se puhuttu suomen kieli silti eroaa valtavasti kirjakielestä. Kukaan ei arkielämässään eikä edes töissä puhu täydellistä kirjakieltä.
Kirjakieltä kuulee ainoastaaan uutisissa, tv-ohjelmissa, muodollisissa haastatteluissa ja puheissa, sekä tietenkin oppikirjoissa, kirjoissa, lehdissä, elokuvien tekstityksissä jne.
Kerro yksikin kieli tai maa missä puhutaan samoin kuin kirjoitettu kirjakieli?
Whatsapit ja muutkin tuhoaa kyllä kirjoitustaidon. Itselläkin ne taitaa olla paikka jossa eniten kirjoittaa. Eikä silloin oikeinkirjoituksesta, lauserakenteista ja kirjakielestä kauheasti välitä. Eli kirjoitustaito huononee.
-äskeinen lisäsi
Vierailija kirjoitti:
Whatsapit ja muutkin tuhoaa kyllä kirjoitustaidon. Itselläkin ne taitaa olla paikka jossa eniten kirjoittaa. Eikä silloin oikeinkirjoituksesta, lauserakenteista ja kirjakielestä kauheasti välitä. Eli kirjoitustaito huononee.
-äskeinen lisäsi
Joku heti kirjoittaa näköjään väliin. Minä olin siis se, jonka kotona puhuttiin lähelle kirjakieltä.
Koska täällä ei suostuta muuttamaan kirjakieltä enemmän käytetyn kaltaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Koska täällä ei suostuta muuttamaan kirjakieltä enemmän käytetyn kaltaiseksi.
Millä tavalla?
Kirjoitapa malliksi tuo oma virkkeesi "enemmän käytetyn" kaltaiseksi tai ainakin mieleiseksesi. Katsotaan sitten, kuinka käytännöllinen ratkaisusi on ja kenelle se olisi hyödyksi.
Vierailija kirjoitti:
Vuan haetannooko tuo mittää?
Eepä haeattanne, kuhan jiäkuapiss o ruokoo ja juomoo..
Vierailija kirjoitti:
Koska täällä ei suostuta muuttamaan kirjakieltä enemmän käytetyn kaltaiseksi.
Etenkin virallisten tekstien tulee olla mahdollisimman täsmällistä, jotta kaikki suomalaiset Hangosta Petsamoon ymmärtävät mm. tieteelliset ja lainsäädännölliset tekstit samalla tavalla eikä vain vaihtuvin muotisanojen, murteiden ja slangin mukaisesti.
Halla-aho osaa myös?