Lue keskustelun säännöt.
Suomen kielen opiskelijat ihmeissään: miksi Suomessa kirjakieli eroaa niin paljon puhekielestä. Videossa suomalainen yrittää tätä selittää
17.04.2026 |
Suomen kieltä opiskelevat törmäävät kaikki samaan ongelmaan. Heille opetetaan kirjakieltä, mutta sitten oikeassa elämässä he törmäävät siihen faktaan, että kukaan ei puhu tätä kirjakieltä.
En itsekään ole törmännyt missään opiskelemassani kielessä näin suureen eroon standardisoidun kirjakielen ja väestön puhekielen välillä.
Tiedättekö te muita kieliä, joissa on todella suuri ero kirjoitetun standardikielen ja puhutun kielen välillä?
Kommentit (168)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viro ei ole suomen alkukieli.
On. Mene vaikka sanakirja.org - sivulle.
Syötä sinne sanoja suomeksi ja käännätä viroksi.
Huomaat heti, että viro on suomen alkukieli.
Siitä ei tarvitse ainakaan kiistellä.
Heh. Maallikot ovat aina niin herttaisia, kun pääsevät selittämään kielten syntyjä syviä. Tuosta tulee aina mieleen eräs italialainen neito, joka aikoinaan piti minua rakkaana sukulaisenaan sillä perusteella, että ananas on sekä italiaksi että suomeksi ananas. Hänelle se riitti todisteeksi kansojemme verisukulaisuudesta. Vältin riidan sillä, että annoin periksi enkä edes yrittänyt selittää asiaa, joka ei kuitenkaan olisi mennyt perille.
Kielentutkijat ovat itse sanoneet, että suomi on ollut alkujaan Koillis - Viron rannikon murre.
Sehän on itsestäänselvyys.
Erittäin loogista, koska virolaiset ovat geneettisesti toiseksi lähin veljeskansamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sellaista se on. Pitää ensin oppia jokin standardi että voi oppia vivahteet. Ei siitä tulisi yhtään mitään jos lähdettäisiin puhekieltä opettamaan. Ongelma tässä on lähinnä silloin, jos opiskelijalle annetaan väärä kuva asiasta. Mutta ei kielen oppiminen ole koskaan helppoa tai ainakaan vaivatonta.
Joillekin ulkomaalaisille on opetettu vain eteläsuomalaista puhekieltä. Mutta se on vielä pahempi, koska eivät tosiaan osaa vivahteita, ja puhuvat joka paikassa siihen tyyliin kuin olisivat kavereiden kanssa baarissa tms., ja kirjoittavatkin.
Ne ei lue. Eivät ole sellaista luokkaa. Monet suomalaiset lukee vieraskielistä kirjallisuutta alkukielellä ja oppivat enemmän vivahteista.
Koillis - Viron rannikolta tuli muinoin kansaa Länsi - Suomeen josta osa meni Hämeeseen.
Tämä alue on ollut Ruotsia.
Ruotsalaisten ja balttien asuttama.
Asukkaita oli hyvin vähän.
Vierailija kirjoitti:
Huomaa miten neukkupropaganda on uponnut.
Monelle on vaikea pala se, että suomen kieli on alkujaan sama kuin Koillis - Viron rannikon murre. Turussa ja Porissa kielen rytmi on säilynyt, muualla ei.
Agricola rais kasi kielemme. Se on ruma, rais kattu kyhäelmä, kuollut jo syntyessään.
Turhaan sinä Agricolan kimppuun käyt kun nykysuomalaiset tekevät parhaansa että suomi muuttuu joksikin pidgin-englanniksi. Nyt olisi aika vähän siivota omaa tupaa.
Vierailija kirjoitti:
Kun muutin Sveitsiin opiskelin muiden maamujen kanssa virallista saksaa. Käytännössä kaikki puhuu kuitenkin Sveitsin saksaa joka on lähes oma kielensä.
No ei siinä mittään, ensin opin vaivalla sen saksan ja sitten opettelin ymmärtämään (en puhumaan!) Sveitsin saksaa. Meinas kyllä mennä hermo välillä.
Kaikki painettu sana, radio, tv jne on saksan kirjakieltä.
Usein ihmiset kyllä usein kysyy kohteliaasti että vaihdanko hei kirjakieleen. Nykyään sanon että jatka vain puhekielellä; kyllä mä ymmärrän vaikken osaa sitä puhua. Vastaan sitten saksaksi. Puhumme sitten kahta kieltä yhdessä.
Sveitsiläiset kokee myös ärsyttävänä jos ulkomaalaiset edes yrittää puhua sveitsin saksaa. Luulevat että pilkkaan puhetta. Pysyttelen siis saksassa.
Lisäksi ei ole vain yhtä "Sveitsin saksaa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jollakulla virolaisella näkyy olevan nousuhumala parhaimmillaan. Iltayhteentoista mennessä ovat varmasti jo Suur-Viron rajatolpat syvälle juntatut.
Vierailija kirjoitti:
Huomaa miten neukkupropaganda on uponnut.
Monelle on vaikea pala se, että suomen kieli on alkujaan sama kuin Koillis - Viron rannikon murre. Turussa ja Porissa kielen rytmi on säilynyt, muualla ei.
Agricola rais kasi kielemme. Se on ruma, rais kattu kyhäelmä, kuollut jo syntyessään.
Olishan se hauska tietää, millainen kieli olisi jos siinä olisi säilytetty ne oletetut itäiset (?) runolliset elementit. Agricola ei varmaan ymmärtänyt niitä murteita. Poria ja turkua ei niitäkään pidetä perisuomena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihme kielipoliisi-saivartelijoita täällä. Kaikissa kielissä on kirjakieli, puhekieli, slangi ja lukuisia murteita. Kirjakieli on hyvä osata, ihan yleissivistävää, tekee hyvää aivoille ja sitten puhekieli siihen kaupan päälle että onnistuu kommunikointi paikallisten kanssa.
En ymmärrä miksi tämmöisestä pitää vääntää ihan turhaa ongelmaa?
Kiinankieli on myös aika paha. Pitää opetella toonit ja kirjaimet. Sen lisäksi on todella paljon murteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jollakulla virolaisella näkyy olevan nousuhumala parhaimmillaan. Iltayhteentoista mennessä ovat varmasti jo Suur-Viron rajatolpat syvälle juntatut.
Kuitenkin nimenomaan suomen kielioppi on erilainen kuin missään muualla, viron kielen muistuttaessa kieliopiltaan enemmän germaanisia kieliä. En tiedä kenellä on pakko koko ajan yrittää vähätellä suomen kieltä ja keksimällä keksiä erilaisia valheita?
Vierailija kirjoitti:
Olen käyttänyt tätä aiemminkin esimerkkinä.
Kun luette ääneen nämä 2 esimerkkiä, huomaatte siitä miten kielemme turmeltiin.
Aleksis Kiven runo joka EI ole varsinaisesti kokonaan kirjakieltä. Valtavan hieno runo. Lue ääneen, kuuntele
Ikävyys
Mi ikävyys, mi hämäryys sieluni ympär, kuin syksy - iltanen autiol maal?
Turha vaiva täällä, turha ompi taistelo
Ja kaikkisuus mailman, turha!
En taivasta ma tahdo, en yötä Gehennan.
Enp enää neitost syliini suo.
Osani vaan olkoon; tietämisen tuskast pois!
Kaik äänetön tyhjyys olkoon.
---
Ja sama virallisella suomen kielellä. Lue ääneen kuuntele ja vertaa!
Ikävyys
Mikä ikävyys, mikä hämäryys
sieluni ympärillä kuin syksyinen ilta autiolla maalla?
Turha vaiva täällä.
Turha on taistelu.
Ja koko maailma, turha.
En taivasta minä tahdo,
en yötä Gehennan.
En enää neitoa syliini halua.
Osani vain olkoon; tietämisen tuskasta pois.
Kaikki äänetön tyhjyys olkoon.
Kuka tuon toisen on kirjoittanut ja miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotain saatanan iigoreita taas palsta täynnä
Aiheen vierestä:
Lukiossa luokallani oli Ruotsista Suomeen juuri muuttanut oppilas (toinen vanhemmista suomalainen, oli siis ns. 'kaksikielinen', puhui hyvää suomea vaikka ruotsi pääkielensä) muista kuinka hän nauroi sille ruotsille mitä lukiossa opetettiin...!
Alkuun oli hyvin epäuskoinen, että mitä tämä kieli oikein on (toki ymmärsi riikin- ja suomenruotsin eron jne.) mutta sanoi ihan rehellisesti, ettei Ruotsissa kukaan puhu näin.
Harmi kun enää muista esimerkkejä, mutta tuolloin kyllä (viimeistään) ymmärsin, ettei "pakkoruotsissa" ole mitään järkeä. Avasi hyvin niitä esimerkkisanoja mitä kirjassa oli, kärjistäen ja esimerkinluontoisesti(!) "farmarihousut" =farkut, "hevoseton vaunu" =auto, "musiikkisoitanta-liike" =levykauppa, tuon tyyppisiä ihan älyttömiä sanoja opeteltiin.
Samoin toinen kaksikielinen (toinen vanhemmista suomalainen ja toinen suomenruotsalainen) tuttu puhui, kuinka jossain kunnassa (Närpiö?) puhutaan murretta mikä muistuttaa enemmän jotain 'muinais-islantia' mitä 'ruotsia'. Kertoi esim. 12-v lapsesta jota sääli, koska tuo muksu ei osannut kuin sitä omaa kieltään (jossain peräkylässä kasvanut) ja tuttu sanoi, että ongelmissa jos/kun tuolta joskus lähtee pois, koska puhui niin vahvaa murretta. Puhuu siis tyyliä että isänsä on 'maanmuokkaaja joka etsii rintamaata, ja sisko joka kurttiseeraa äppö kädessä nurkalla" jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaa miten neukkupropaganda on uponnut.
Monelle on vaikea pala se, että suomen kieli on alkujaan sama kuin Koillis - Viron rannikon murre. Turussa ja Porissa kielen rytmi on säilynyt, muualla ei.
Agricola rais kasi kielemme. Se on ruma, rais kattu kyhäelmä, kuollut jo syntyessään.
Olishan se hauska tietää, millainen kieli olisi jos siinä olisi säilytetty ne oletetut itäiset (?) runolliset elementit. Agricola ei varmaan ymmärtänyt niitä murteita. Poria ja turkua ei niitäkään pidetä perisuomena.
Ymmärrä tämä:
Savolaiset ovat hämäläisiä.
Heillä on säilynyt tämä alkuperäinen virolainen piirre murteessaan, päevä, päev.
Laeva, laev. Laina, laen.
Agricola pakkoneuroottisena kirkonmiehenä ei kestänyt tuota. Ruotsin kielessä ei ole ae - äänettä.
Joten hän muutti alkuperäissanat näin:
Laev, Laiva.
Kuten huomaat tuossakin on häntä.
Itäsuomalaiset sanovat laeva. Käyttävät häntää kuten koulun aapisessa opetetaan.
Analysoikaa niin huomaatte miten Agricola turmeli kielen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun muutin Sveitsiin opiskelin muiden maamujen kanssa virallista saksaa. Käytännössä kaikki puhuu kuitenkin Sveitsin saksaa joka on lähes oma kielensä.
No ei siinä mittään, ensin opin vaivalla sen saksan ja sitten opettelin ymmärtämään (en puhumaan!) Sveitsin saksaa. Meinas kyllä mennä hermo välillä.
Kaikki painettu sana, radio, tv jne on saksan kirjakieltä.
Usein ihmiset kyllä usein kysyy kohteliaasti että vaihdanko hei kirjakieleen. Nykyään sanon että jatka vain puhekielellä; kyllä mä ymmärrän vaikken osaa sitä puhua. Vastaan sitten saksaksi. Puhumme sitten kahta kieltä yhdessä.
Sveitsiläiset kokee myös ärsyttävänä jos ulkomaalaiset edes yrittää puhua sveitsin saksaa. Luulevat että pilkkaan puhetta. Pysyttelen siis saksassa.Eikö tätä sveitsin saksaa siis edes opeteta ulkomaalaisille? Onko siihen edes saatavilla oppikirjoja? Vai onko se sama kuin suomen kielessä eli oppikirjoja ei suomen puhekielestä ole saatavilla.
En tiedä kaikkialta maasta, mutta omalla kohdallani olen opetusta saanut lähinnä pyytämällä paikallisilta vanhuksilta. Paikallista saa kuulla myös paikallistelevisiosta tai lukea jostakin paikallislehdistä tai murteella tehdyistä kirjallisista julkaisuista. Mitään virallista opetusta en ole löytänyt.
--eri kuin edellinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen käyttänyt tätä aiemminkin esimerkkinä.
Kun luette ääneen nämä 2 esimerkkiä, huomaatte siitä miten kielemme turmeltiin.
Aleksis Kiven runo joka EI ole varsinaisesti kokonaan kirjakieltä. Valtavan hieno runo. Lue ääneen, kuuntele
Ikävyys
Mi ikävyys, mi hämäryys sieluni ympär, kuin syksy - iltanen autiol maal?
Turha vaiva täällä, turha ompi taistelo
Ja kaikkisuus mailman, turha!
En taivasta ma tahdo, en yötä Gehennan.
Enp enää neitost syliini suo.
Osani vaan olkoon; tietämisen tuskast pois!
Kaik äänetön tyhjyys olkoon.
---
Ja sama virallisella suomen kielellä. Lue ääneen kuuntele ja vertaa!
Ikävyys
Mikä ikävyys, mikä hämäryys
sieluni ympärillä kuin syksyinen ilta autiolla maalla?
Turha vaiva täällä.
Turha on taistelu.
Ja koko maailma, turha.
En taivasta minä tahdo,
en yötä Gehennan.
En enää neitoa syliini halua.
Osani vain olkoon; tietämisen tuskasta pois.
Kaikki äänetön tyhjyys olkoon.
Kuka tuon toisen on kirjoittanut ja miksi?
Minä
Esimerkki nro 1. on Aleksis Kiven alkuperäisestä runosta. Se on tosi kaunis. Aleksis Kiven suomi on kauneinta suomea.
Esimerkki 2 on sama runo suomen kirjakielellä.
Tarkoitus on se, että huomaat miten kylmää ja rumaa suomen kirjakieli on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jollakulla virolaisella näkyy olevan nousuhumala parhaimmillaan. Iltayhteentoista mennessä ovat varmasti jo Suur-Viron rajatolpat syvälle juntatut.
Kuitenkin nimenomaan suomen kielioppi on erilainen kuin missään muualla, viron kielen muistuttaessa kieliopiltaan enemmän germaanisia kieliä. En tiedä kenellä on pakko koko ajan yrittää vähätellä suomen kieltä ja keksimällä keksiä erilaisia valheita?
Kielentutkijat sanovat, että viro on peräisin muinaisgermaanisesta kielestä.
Sen huomaa kun syöttää saksankielisiä sanoja koneeseen ja käännättää ne viroksi.
Kauhealta kuulostaa tuo jonkun jankkaus, miten suomi on kamala kieli - miten joku voi olla sitä mieltä oman maan kielestä, en ymmärrä. Mä rakastan suomen kieltä ja sen rikkautta, se on etuoikeus osata näin harvinaista kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Kiinankieli on myös aika paha. Pitää opetella toonit ja kirjaimet. Sen lisäksi on todella paljon murteita.
Lisäksi kiinassa on muodollinen kirjakieli, jossa on paljon eri sanoja kuin kiinan puhekielessä tai oikeammin kiinan puhekielissä.
Ja sekin on muualta muuttaneelle savon, hämeen ja pohjalaismurteiden sekamelska. Sanoja lainailtu ympäröiviltä vahvojen heimoidentiteettien kielimurteilta.