Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suomen kielen opiskelijat ihmeissään: miksi Suomessa kirjakieli eroaa niin paljon puhekielestä. Videossa suomalainen yrittää tätä selittää
17.04.2026 |
Suomen kieltä opiskelevat törmäävät kaikki samaan ongelmaan. Heille opetetaan kirjakieltä, mutta sitten oikeassa elämässä he törmäävät siihen faktaan, että kukaan ei puhu tätä kirjakieltä.
En itsekään ole törmännyt missään opiskelemassani kielessä näin suureen eroon standardisoidun kirjakielen ja väestön puhekielen välillä.
Tiedättekö te muita kieliä, joissa on todella suuri ero kirjoitetun standardikielen ja puhutun kielen välillä?
Kommentit (175)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jollakulla virolaisella näkyy olevan nousuhumala parhaimmillaan. Iltayhteentoista mennessä ovat varmasti jo Suur-Viron rajatolpat syvälle juntatut.
Kuitenkin nimenomaan suomen kielioppi on erilainen kuin missään muualla, viron kielen muistuttaessa kieliopiltaan enemmän germaanisia kieliä. En tiedä kenellä on pakko koko ajan yrittää vähätellä suomen kieltä ja keksimällä keksiä erilaisia valheita?
Kielentutkijat sanovat, että viro on peräisin muinaisgermaanisesta kielestä.
Sen huomaa kun syöttää saksankielisiä sanoja koneeseen ja käännättää ne viroksi.
Viron kielessä taitaa olla suomea enemmän lainoja saksasta, mutta muuten viro on suomalais-ugrilaista alkuperää niin kuin suomikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kauhealta kuulostaa tuo jonkun jankkaus, miten suomi on kamala kieli - miten joku voi olla sitä mieltä oman maan kielestä, en ymmärrä. Mä rakastan suomen kieltä ja sen rikkautta, se on etuoikeus osata näin harvinaista kieltä.
Luuletko että jankkaaja on suomalainen ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Kauhealta kuulostaa tuo jonkun jankkaus, miten suomi on kamala kieli - miten joku voi olla sitä mieltä oman maan kielestä, en ymmärrä. Mä rakastan suomen kieltä ja sen rikkautta, se on etuoikeus osata näin harvinaista kieltä.
Minä olen sitä mieltä.
Pakkoneuroottisen byrokraatti - kirkonmiehen pilaama. Ja tätä en hyssytele enkä kaunistele.
Mutta onneksi meillä on Aleksis Kivi, Eino Leino ja muut nerot.
Onneksi meillä on murteet ja slangi.
Siksi suomen kieli on kestettävissä.
Jos saisi puhua pelkää kirjakieltä, olisin suurimman osan ajasta hiljaa
Mikä itse asiassa olisikin ihan hyvä
Pakko sanoa, että kun minä muutin Baijeriin aikoinani, niin se Bairisch on ihan eri kieli kuin Deutsch mitä koulussa opin! Ja sitäkin puhuttiin vielä eri tavalla Münchenissä, Nürnbergissä tai Garmisch-Partenkirchenissä. Sitten jos meni Sveitsin puolelle, sai kaiken toivon heittää. Kuuntelemalla ja toistelemalla oppi ja pian haastelinkin jonkinasteista bairischia kaupan kassan kanssa. Nykyään saksalaiset kaverini nauravat kun puhun saksaa jännällä baijerinuotilla :D
Että eihän se mitenkään poikkeuksellista ole, että kirjakieli ja yleiskieli ovat vähän erilaisia kuin puhuttu kieli. Se kirjoitettu kieli ja yleiskieli ovat aina synteettisiä. Ihan kuten Hochdeutsch on saksan kielen standardoitu versio.
Kai suomen kielen oppijoille opetetaan, että natiivia voi aina pyytää puhumaan yleiskieltä, jos Oulun murre hämmentää Helsingissä asuvaa oppijaa. Itse ainakin mielelläni puhun aina oppijoille suomea, sillä se rohkeasti puhuminen on ainoa tapa todella oppia kieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen käyttänyt tätä aiemminkin esimerkkinä.
Kun luette ääneen nämä 2 esimerkkiä, huomaatte siitä miten kielemme turmeltiin.
Aleksis Kiven runo joka EI ole varsinaisesti kokonaan kirjakieltä. Valtavan hieno runo. Lue ääneen, kuuntele
Ikävyys
Mi ikävyys, mi hämäryys sieluni ympär, kuin syksy - iltanen autiol maal?
Turha vaiva täällä, turha ompi taistelo
Ja kaikkisuus mailman, turha!
En taivasta ma tahdo, en yötä Gehennan.
Enp enää neitost syliini suo.
Osani vaan olkoon; tietämisen tuskast pois!
Kaik äänetön tyhjyys olkoon.
---
Ja sama virallisella suomen kielellä. Lue ääneen kuuntele ja vertaa!
Ikävyys
Mikä ikävyys, mikä hämäryys
sieluni ympärillä kuin syksyinen ilta autiolla maalla?
Turha vaiva täällä.
Turha on taistelu.
Ja koko maailma, turha.
En taivasta minä tahdo,
en yötä Gehennan.
En enää neitoa syliini halua.
Osani vain olkoon; tietämisen tuskasta pois.
Kaikki äänetön tyhjyys olkoon.
Kuka tuon toisen on kirjoittanut ja miksi?
Minä
Esimerkki nro 1. on Aleksis Kiven alkuperäisestä runosta. Se on tosi kaunis. Aleksis Kiven suomi on kauneinta suomea.
Esimerkki 2 on sama runo suomen kirjakielellä.
Tarkoitus on se, että huomaat miten kylmää ja rumaa suomen kirjakieli on.
Sinä siis tykkäät kovasti Stenvallin runoilmaisusta. Tuskinpa hän, pääkaupunkilaistunut etelähämäläispoika, kuitenkaan puhuessaan tuolta kuulosti. Mutta ehkäpä sinä pidätkin hänen runoistaan sen vuoksi, että ne ovat häntä pitkään riivanneen kuppaperäisen aivotulehduksen luomusta? Kipin kapin nyt lääkärille penisilliiniä hakemaan, ja muista mainita myös vihasi Agricolaa ja muita suomen kieltä roiskanneita kohtaan.
(Totta. Ei noita sinun juttujasi voi vakavasti ottaa.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauhealta kuulostaa tuo jonkun jankkaus, miten suomi on kamala kieli - miten joku voi olla sitä mieltä oman maan kielestä, en ymmärrä. Mä rakastan suomen kieltä ja sen rikkautta, se on etuoikeus osata näin harvinaista kieltä.
Luuletko että jankkaaja on suomalainen ollenkaan.
Kyllä olen.
Minulla meni suomen kieli erinomaisesti - sekä peruskoulussa että lukiossa.
Rakastan runoja ja olen niitä lausunut.
Osaan myös säveltää.
Olen säveltänyt runoja.
Joten minun katsantokantani voi olla kohtuullisen erilainen, kuin jonkun suomalaisen byrokraatin.
Sekä varsinkin kuulokuva.
Se on ennen kaikkea muusikon kuulokuva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen käyttänyt tätä aiemminkin esimerkkinä.
Kun luette ääneen nämä 2 esimerkkiä, huomaatte siitä miten kielemme turmeltiin.
Aleksis Kiven runo joka EI ole varsinaisesti kokonaan kirjakieltä. Valtavan hieno runo. Lue ääneen, kuuntele
Ikävyys
Mi ikävyys, mi hämäryys sieluni ympär, kuin syksy - iltanen autiol maal?
Turha vaiva täällä, turha ompi taistelo
Ja kaikkisuus mailman, turha!
En taivasta ma tahdo, en yötä Gehennan.
Enp enää neitost syliini suo.
Osani vaan olkoon; tietämisen tuskast pois!
Kaik äänetön tyhjyys olkoon.
---
Ja sama virallisella suomen kielellä. Lue ääneen kuuntele ja vertaa!
Ikävyys
Mikä ikävyys, mikä hämäryys
sieluni ympärillä kuin syksyinen ilta autiolla maalla?
Turha vaiva täällä.
Turha on taistelu.
Ja koko maailma, turha.
En taivasta minä tahdo,
en yötä Gehennan.
En enää neitoa syliini halua.
Osani vain olkoon; tietämisen tuskasta pois.
Kaikki äänetön tyhjyys olkoon.
Kuka tuon toisen on kirjoittanut ja miksi?
Minä
Esimerkki nro 1. on Aleksis Kiven alkuperäisestä runosta. Se on tosi kaunis. Aleksis Kiven suomi on kauneinta suomea.
Esimerkki 2 on sama runo suomen kirjakielellä.
Tarkoitus on se, että huomaat miten kylmää ja rumaa suomen kirjakieli on.
Sinä siis tykkäät kovasti Stenvallin runoilmaisusta. Tuskinpa hän, pääkaupunkilaistunut etelähämäläispoika, kuitenkaan puhuessaan tuolta kuulosti. Mutta ehkäpä sinä pidätkin hänen runoistaan sen vuoksi, että ne ovat häntä pitkään riivanneen kuppaperäisen aivotulehduksen luomusta? Kipin kapin nyt lääkärille penisilliiniä hakemaan, ja muista mainita myös vihasi Agricolaa ja muita suomen kieltä roiskanneita kohtaan.
(Totta. Ei noita sinun juttujasi voi vakavasti ottaa.)
Aleksis Kiven kieli on hämäläistä suomea.
Sukuni kieltä. Vain oikea hämäläinen ymmärtää mitä tarkoitan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aleksis Kiven suomen kieli on kauneinta kieltä mitä maa päällään kantaa.
Jos sen kääntää Agricolan kieleksi, tulos aiheuttaa inhon väristyksiä.
Agricola ei tainnut olla mitenkään runollinen tyyppi. Tuskin oli edes musikaalinen.
Lisää suomen kielen outouksia.
Meillä ei ole she, he kuten lisäksi muissakin kielissä 2 eri sukupuolen mukaan
On vain HÄN.
Tai mieluummin sanotaan SE.
Miksi?
Agricola eliittiin kuuluvana ilmeisesti piti kansaa barbaarisena massana joka ei ansainnut tulla noteeratuksi ovatko nämä edes miehiä tai naisia.
Persuille tiedoksi, että suomen kieli on erityisesti sukupuolineutraali kieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On pahimmillaan näin ettei ymmärretä ollenkaan toisiaan, kerron esimerkin. Asun Tukholmassa ja olin taannoin joskus 1980-luvulla tulossa laivalla Suomeen, laiva oli juuri tulossa Turkuun. Puheilleni tuli joku ulkomaalainen, ymmärsin jotenkin että olis ollut saksalainen, mutta ei silläkään ole tässä merkitystä. Hän oli opetellut suomea jossakin ja kysyi multa suomeksi: "Tunnetteko tämän paikan?". Olin ihan pihalla mitä se tarkoittaa, laivaa vai Turkua vai ehkä koko Suomea? En edes muista miten tilanne ratkesi, vai ratkesiko ollenkaan. Tuo omituinen kysymys jäi vaan mieleeni. Eli ei tollaisella "kielitaidolla" tee mitään. Miten olisitte itse ymmärtäneet kysymyksen?
Vierailija kirjoitti:
Aleksis Kiven suomen kieli on kauneinta kieltä mitä maa päällään kantaa.
Jos sen kääntää Agricolan kieleksi, tulos aiheuttaa inhon väristyksiä.
Agricola ei tainnut olla mitenkään runollinen tyyppi. Tuskin oli edes musikaalinen.
Mikael Agricola (n. 1510–1557) opiskeli musiikkia osana laajempaa humanistista ja teologista koulutustaan, joka oli tyypillistä tuon ajan papeille ja oppineille.
Opinnot: Agricolan tiedetään opiskelleen musiikkia, kirjoittamista, lukemista ja latinaa. Musiikki kuului tuolloin katedraalikoulujen oppimäärään.
Merkitys: Vaikka Agricola tunnetaan ensisijaisesti suomen kirjakielen isänä ja reformaattorina, musiikilla oli suuri merkitys uskonpuhdistuksen ajan jumalanpalveluksissa, joissa laulettiin sekä latinankielisiä että kansankielisiä virsiä.
Konteksti: Musiikkiopintojen ohella hän perehtyi Wittenbergin opintojensa aikana reformaation periaatteisiin (Martti Luther ja Philipp Melanchthon), jotka ohjasivat myös luterilaisen kirkkomusiikin kehitystä.
Agricola toimi myöhemmin Turun katedraalikoulun rehtorina, missä musiikin opetus oli osa opetussuunnitelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Englantia nyt puhutaan muutenkin täysin eri tavalla kuin kirjoitetaan. Ranska on sitten jo omaa luokkaansa.
Vierailija kirjoitti:
On pahimmillaan näin ettei ymmärretä ollenkaan toisiaan, kerron esimerkin. Asun Tukholmassa ja olin taannoin joskus 1980-luvulla tulossa laivalla Suomeen, laiva oli juuri tulossa Turkuun. Puheilleni tuli joku ulkomaalainen, ymmärsin jotenkin että olis ollut saksalainen, mutta ei silläkään ole tässä merkitystä. Hän oli opetellut suomea jossakin ja kysyi multa suomeksi: "Tunnetteko tämän paikan?". Olin ihan pihalla mitä se tarkoittaa, laivaa vai Turkua vai ehkä koko Suomea? En edes muista miten tilanne ratkesi, vai ratkesiko ollenkaan. Tuo omituinen kysymys jäi vaan mieleeni. Eli ei tollaisella "kielitaidolla" tee mitään. Miten olisitte itse ymmärtäneet kysymyksen?
Kielitaitosi tosiaan oli riittämätön, kun et osannut kysyä, mitä paikkaa herra tarkoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän vielä mausteena vahvat murteet. Eri puolella Suomea se puhuttukin kieli saa murteen vaikutuksen ja puheen melodian.
Faktahan on se, että arkielämässä kukaan ei oikeasti puhu täydellistä kirjakieltä. Ymmärrän hyvin kielten opiskelijoiden turhautumisen.
Murteita esiintynee kaikissa kielissä.
Totta kai esiintyy, mutta suomen kielen erikoisuutena onkin se, että vaikka ei puhuisikaan mitään murretta voimakkaasti, niin se puhuttu suomen kieli silti eroaa valtavasti kirjakielestä. Kukaan ei arkielämässään eikä edes töissä puhu täydellistä kirjakieltä.
Kirjakieltä kuulee ainoastaaan uutisissa, tv-ohjelmissa, muodollisissa haastatteluissa ja puheissa, sekä tietenkin oppikirjoissa, kirjoissa, lehdissä, elokuvien tekstityksissä jne.
Ei kuule MISSÄÄN. KUKAAN ei puhu KIRJAKIELTÄ.
KIRJAkieli on vain KIRJOITETTUA YLEISKIELTÄ joten sitä ei PUHUTA. mitä kuulet uutisissa on HUOLITELTUA YLEISKIELTÄ.
Alue: Aihe vapaa
Kun muutin opiskeluaikana Ranskaan, todellakin jouduin toteamaan, että yliopistossa opiskeltu kieli ei ollut sitä, mitä oikeasti puhutaan. Paitsi että ääntäminen tietysti eroaa kirjoitusasusta aivan valtavasti, niin ranskassa on ihan tolkuttomasti puhekielen sanoja ja sanontoja, joita ei voi tietää, ellei tiedä. Varmaan eniten opin käyttökieltä televisiosta katsomalla paikallisisa poliisisarjoja :D