Lue keskustelun säännöt.
Parisuhde ja erilaiset elämäntavat, erityisesti liikunnallisuus
Olen jonkin aikaa tapaillut miestä joka on monella tavalla oikeasti tosi ihana. Luotettava, arvostava, rehellinen, huomaavainen, ystävällinen, rakastava. Listaa voisi vaan jatkaa. Yhdessäolo on helppoa ja muutenkin tuntuu, että luonteen puolesta samanlaista miestä ei välttämättä heti tule uudestaan vastaan.
Isoin ongelma tällä hetkellä itselleni on omat ja miehen elintavat, erityisesti liikunnallisuus ja omasta terveydestä huolehtiminen. Olen itse liikunnallinen ja treenaan useamman kerran viikossa. Mies on ollut aiemmin reilusti ylipainoinen, mutta sittemmin laihduttanut huomattavasti. Ylipainoa on kuitenkin edelleen reippaasti ja kaikki yhteinen tekeminen johon liittyy liikunta, vaikka ihan pelkkä kävely, pitää suorittaa miehen jaksamisen mukaan. Vapaa-ajallaan mies ei harrasta liikuntaa. Kuulemma kiinnostusta on ja haluaa kanssani liikkua, mutta toistaiseksi en ole nähnyt käytännössä juurikaan edistystä tai tekoja asian hyväksi.
Haluaisin kuulla rehellisiä kokemuksia teiltä joilla on tämän tyyppinen parisuhde ja miten teillä on mennyt. Pelkään että tämä on loppujen lopuksi itselle ratkaiseva tekijä, mutta yritän kovasti keskittyä kaikkeen hyvään mitä meillä on. Mietityttää vaan, että riittääkö se. En ole ottanut aihetta puheeksi miehen kanssa, mutta aion sen ennen pitkää tehdä ja keskustella asiasta.
Kommentit (759)
"ja kädet kuin shrekillä. Naamakin on levinnyt entisestä hyvännäköisestä miehestä jylyksi möntiksi"
Jääpähän enemmän mulle 😻😹
Ei vaan, en ymmärrä kyllä yhtään enempää tällaista puhetta miehistä kuin miesten vastaavaa naisistakaan.
Yrjistä aina kun joku oman elämänsä kriitikko alkaa sössöttämään että "se ja sekin hywännägöinen tytyli /miäs se pilasi ihtensä aiemmin olisimn pannu mutta nyt en enää pysty hyhyy" 🙄
En minäkään käy haukkumassa miehiä taikka naisia, jotka eivät säväytä juuri minua seksuaalisesti. Hehän ovat ihmisiä ja saavat näyttää miltä itse haluavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulun liikunan opettajana ja naisena sanon:
Liikunan vähäisyys on varmaan merkittävin suomalaista yhteiskunnan ongelmista. Monet ihmiset ovat vieraantuneet koko liikunnan käsitteestä. Lapsista osa pelästyy, kun he hikoilevat liikuntatunnilla, koska eivät tiedä mitä se tarkoittaa ja luulevat että se on vaarallista. Osa lapsista ei osaa ottaa juoksuaskelia, koska luulevat että saman puolen käden ja jalan pitää liikkua yhtä aikaa. Olen nähnyt tämän omin silmin, joka vuosi.
Nuorilla on valtavasti mielenterveysongelmia. Yksi, ehkä suurin syy on, että liikuntaa ei enää harrasteta. Aika menee puhelimen, somen, lyhyvideoiden ja pelien lumoissa. Pihalla ei enää pelata mitään. 90-luvulla ja 2000-luvun alussa oli ihan tavallista että nuoret kokoontuivat koulun jälkeen pelaamaan pesistä yhdessä, tytöt ja pojat. Se oli tapa tavata vastakkaista sukupuolta, sekä liikkua porukalla. Ei tarvittu valmentajaa tai aikuista käskemään tai valvomaan. Eikä kalliita seuramaksuja. Osasyy oli, ettei ollut muutakaan viihdykettä. Somea tai verkkopelejä ei vielä ollut. Jos halusi jotakin äksöniä, piti lähteä ulos.
Nykyään vain pieni osa nuorista liikkuu. Yleensä kyse on kilpaurheilusta. Harrastusten maksut ovat kasvaneet kohtuuttomiksi, syytä on vaikea löytää. Monia näitä asioita voisi tehdä ihan pikkurahalla. Mutta jotenkin siitä on tehty tavattoman vaikeaa, jokainen muistaa ne naurettavan kalliit jumppakepit.
Liikunnasta on tullut vain harvojen juttu. Tämä sama pätee aikuisiin, älypuhelimet, niistä johtuva liikkumattomuus ja mielenterveyden ongelmat ym... Nuorethan kopioivat vain mitä vanhempansa tekevät.
Nämä ovat todella isoja ongelmia Suomen tulevaisuuden kannalta. Ja ihmisten hyvinvoinnin ja onnellisuuden.
Parisuhteessa kyse on melko isosta elämänkatsomuksellisesta näkemyserosta. Vain harva enää uskoo, että liikunnasta voi saada jotakin hyvää. Jos kuulut vähemmistöön joka haluaa vieläkin liikkua, on vaikea löytää ymmärrystä enää nyky-yhteiskunnassa. Ihmiset mätänevät pelituoleihinsa, ja joukolla ilkkuvat niitä jotka haluavat "rääkätä itseään". Massat ovat tällaisia, liikkujat ovat enää kummeksuttu vähemmistö. Itsekin kun olen juoksulenkillä, monet katsovat kummeksuen "miksi tuo ihminen tekee noin".
Hienoa, paikalla on liikunnan opettaja!
Iso syy, miksi ihmiset eivät halua liikkua aikuisina, johtuu koululiikunnasta. Se oli lapsena pakkopullaa. Sääntöjä ei opeteta, oletetaan vaan että kyllä ne osaa tai oppii itsekseen. Myöskään taitoja ei opeteta, ihan kuin lapsi osaisi korkeushypyn tekniikan tai oikean rystyslyönnin tosta vaan. Lapsi, jolle ei ole opetettu sääntöjä ja taitoja saa kuulla muilta sekä opettajalta olevansa huono/laiska/taitamaton. Silti ei kerrota ja näytetä, miten pitäisi tehdä vaan vaaditaan suorittamista. Liikuntatunnit on kuivia, ahdistavia ja niitä oppii vain välttelemään. Tämä on oma kokemukseni lapsuudesta. Toivoin nykyajan olevan erilainen, mutta samaa olen kuullut omilta lapsiltani sekä heidän kavereiltaan.
Kannattaisiko opetukselle tehdä jotain kenties?
Luitsää mitä se kirjotti? Vaikeempi opettaa lapselle korkeushypyn tekniikka tai rystylyönti, jos lapsi luulee että juostessa saman puolen käsi ja jalka liikkuu yhtä aikaa eteen.... tai jos "säikähtää hikoilua".
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/201708222200342333
"Kaikki lapset eivät osaa edes hypätä" jos eka osais hypätä ihan paikallaan.... kyllä tällaiset lähtee siitä, että kotona on vaan laitettu älytabletti käteen heti kun oppii kävelemään, tai ennenkin sitä.
Tuo henkilöhän kirjoitti omasta lapsuuden kokemuksestaan. Jos koittaisit itse lukea, mihin vastaat.
Ja jos lapset ei nyt osaa juosta, niin sitten se opetus pitää aloittaa siitä, eikä vaan olettaa että kyllä ne oppii ihan itsekseen. Opettajan tehtävä on opettaa.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa nykynaisista on ihan hirveän näköisiä laihaläskejä, tai sitten vain ihan läskejä. Miehenä ei kannata ottaa heiltä ohjeita siitä mikä on "hyvä kroppa". Naiset pitävät hyvinä sellaisia kroppia, joiden uskovat olevan samaa tasoa itsensä kanssa. Koska eivät halua tuntea alemmuutta (ja painetta kuntoiluun), joten väittävät että heidän ihanteensa on joku "dad bod" tai joku "hyväryhtinen" toimistorotta
Semmoset plöräykset. Oletko sä koskaan jutellut kenenkään muun naisen kuin äitisi kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä läskiämmää kehtais katsella kun itse on kuosissa. Jos ei edes lenkille lähde niin vaihtoon.
Ketä läskiämmää? Tämä ketju kertoo miehestä, joka on ylipainoinen eikä liiku, vaikka on luvannut.
Tulee mieleen yks kaveri joka kehuu koko ajan käyvänsä salilla, mutta missään ei näy, narukädet, läskiä keskikropassa, huono ryhti. Pikkasen ärsyttää välillä, kun joka salikerta pitää erikseen ilmoittaa ja miten nyt on saanut taas painoja nostettua ja lihakset kuulemma kasvanut. Itse en tee numeroa omasta salilla käymisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulun liikunan opettajana ja naisena sanon:
Liikunan vähäisyys on varmaan merkittävin suomalaista yhteiskunnan ongelmista. Monet ihmiset ovat vieraantuneet koko liikunnan käsitteestä. Lapsista osa pelästyy, kun he hikoilevat liikuntatunnilla, koska eivät tiedä mitä se tarkoittaa ja luulevat että se on vaarallista. Osa lapsista ei osaa ottaa juoksuaskelia, koska luulevat että saman puolen käden ja jalan pitää liikkua yhtä aikaa. Olen nähnyt tämän omin silmin, joka vuosi.
Nuorilla on valtavasti mielenterveysongelmia. Yksi, ehkä suurin syy on, että liikuntaa ei enää harrasteta. Aika menee puhelimen, somen, lyhyvideoiden ja pelien lumoissa. Pihalla ei enää pelata mitään. 90-luvulla ja 2000-luvun alussa oli ihan tavallista että nuoret kokoontuivat koulun jälkeen pelaamaan pesistä yhdessä, tytöt ja pojat. Se oli tapa tavata vastakkaista sukupuolta, sekä liikkua porukalla. Ei tarvittu valmentajaa tai aikuista käskemään tai valvomaan. Eikä kalliita seuramaksuja. Osasyy oli, ettei ollut muutakaan viihdykettä. Somea tai verkkopelejä ei vielä ollut. Jos halusi jotakin äksöniä, piti lähteä ulos.
Nykyään vain pieni osa nuorista liikkuu. Yleensä kyse on kilpaurheilusta. Harrastusten maksut ovat kasvaneet kohtuuttomiksi, syytä on vaikea löytää. Monia näitä asioita voisi tehdä ihan pikkurahalla. Mutta jotenkin siitä on tehty tavattoman vaikeaa, jokainen muistaa ne naurettavan kalliit jumppakepit.
Liikunnasta on tullut vain harvojen juttu. Tämä sama pätee aikuisiin, älypuhelimet, niistä johtuva liikkumattomuus ja mielenterveyden ongelmat ym... Nuorethan kopioivat vain mitä vanhempansa tekevät.
Nämä ovat todella isoja ongelmia Suomen tulevaisuuden kannalta. Ja ihmisten hyvinvoinnin ja onnellisuuden.
Parisuhteessa kyse on melko isosta elämänkatsomuksellisesta näkemyserosta. Vain harva enää uskoo, että liikunnasta voi saada jotakin hyvää. Jos kuulut vähemmistöön joka haluaa vieläkin liikkua, on vaikea löytää ymmärrystä enää nyky-yhteiskunnassa. Ihmiset mätänevät pelituoleihinsa, ja joukolla ilkkuvat niitä jotka haluavat "rääkätä itseään". Massat ovat tällaisia, liikkujat ovat enää kummeksuttu vähemmistö. Itsekin kun olen juoksulenkillä, monet katsovat kummeksuen "miksi tuo ihminen tekee noin".
Hienoa, paikalla on liikunnan opettaja!
Iso syy, miksi ihmiset eivät halua liikkua aikuisina, johtuu koululiikunnasta. Se oli lapsena pakkopullaa. Sääntöjä ei opeteta, oletetaan vaan että kyllä ne osaa tai oppii itsekseen. Myöskään taitoja ei opeteta, ihan kuin lapsi osaisi korkeushypyn tekniikan tai oikean rystyslyönnin tosta vaan. Lapsi, jolle ei ole opetettu sääntöjä ja taitoja saa kuulla muilta sekä opettajalta olevansa huono/laiska/taitamaton. Silti ei kerrota ja näytetä, miten pitäisi tehdä vaan vaaditaan suorittamista. Liikuntatunnit on kuivia, ahdistavia ja niitä oppii vain välttelemään. Tämä on oma kokemukseni lapsuudesta. Toivoin nykyajan olevan erilainen, mutta samaa olen kuullut omilta lapsiltani sekä heidän kavereiltaan.
Kannattaisiko opetukselle tehdä jotain kenties?
Luitsää mitä se kirjotti? Vaikeempi opettaa lapselle korkeushypyn tekniikka tai rystylyönti, jos lapsi luulee että juostessa saman puolen käsi ja jalka liikkuu yhtä aikaa eteen.... tai jos "säikähtää hikoilua".
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/201708222200342333
"Kaikki lapset eivät osaa edes hypätä" jos eka osais hypätä ihan paikallaan.... kyllä tällaiset lähtee siitä, että kotona on vaan laitettu älytabletti käteen heti kun oppii kävelemään, tai ennenkin sitä.
Tuo henkilöhän kirjoitti omasta lapsuuden kokemuksestaan. Jos koittaisit itse lukea, mihin vastaat.
Ja jos lapset ei nyt osaa juosta, niin sitten se opetus pitää aloittaa siitä, eikä vaan olettaa että kyllä ne oppii ihan itsekseen. Opettajan tehtävä on opettaa.
Minkään muun aineen opettajat eivät lähde siitä, että vanhempien on pitänyt opettaa kaikki etukäteen. Liikunnassa jopa pelien säännöt pitäisi jonkun muun opettaa. Yhtä hyvin matemattikan opetuksessa voitaisiin lähteä siitä, että peruslaskutoimitukset pitää vanhempien opettaa, koulussa ainoastaan arvostellaan osaako vaiko eikö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä läskiämmää kehtais katsella kun itse on kuosissa. Jos ei edes lenkille lähde niin vaihtoon.
Ketä läskiämmää? Tämä ketju kertoo miehestä, joka on ylipainoinen eikä liiku, vaikka on luvannut.
Tulee mieleen yks kaveri joka kehuu koko ajan käyvänsä salilla, mutta missään ei näy, narukädet, läskiä keskikropassa, huono ryhti. Pikkasen ärsyttää välillä, kun joka salikerta pitää erikseen ilmoittaa ja miten nyt on saanut taas painoja nostettua ja lihakset kuulemma kasvanut. Itse en tee numeroa omasta salilla käymisestä.
Voi apua. Mä menin treffeille juurikin tyypin kanssa joka kovasti mainosti käyvänsä salilla ja harrastavansa liikuntaa. Oli melkoinen pettymys kun prinssin sijasta treffeille ilmestyi kirjaimellisesti sammakon kropalla varustettu mies: pallomaha, ohuet koivet ja narukädet. Noh, ajattelin että annetaan kaverille mahdollisuus ja mentiin kävelylle. Eipä mennyt kovinkaan kauaa kun kaveri alkoi ehdottelemaan että pysähdyttäisiin syömään sen kävelyn sijaan, kun alkaa jalkoihin sattua. No, ei menty syömään eikä tullut toisia treffejä. Olen itse liikunnallinen enkä halua perässä vedettävää miestä. Kyllä jokaisen alle kolmekymppisen pitäisi jaksaa kävellä ainakin puoli tuntia potematta lorvikatarria. Millainen vanhuus siihen on, jos nyt on jo noin huonossa kunnossa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulun liikunan opettajana ja naisena sanon:
Liikunan vähäisyys on varmaan merkittävin suomalaista yhteiskunnan ongelmista. Monet ihmiset ovat vieraantuneet koko liikunnan käsitteestä. Lapsista osa pelästyy, kun he hikoilevat liikuntatunnilla, koska eivät tiedä mitä se tarkoittaa ja luulevat että se on vaarallista. Osa lapsista ei osaa ottaa juoksuaskelia, koska luulevat että saman puolen käden ja jalan pitää liikkua yhtä aikaa. Olen nähnyt tämän omin silmin, joka vuosi.
Nuorilla on valtavasti mielenterveysongelmia. Yksi, ehkä suurin syy on, että liikuntaa ei enää harrasteta. Aika menee puhelimen, somen, lyhyvideoiden ja pelien lumoissa. Pihalla ei enää pelata mitään. 90-luvulla ja 2000-luvun alussa oli ihan tavallista että nuoret kokoontuivat koulun jälkeen pelaamaan pesistä yhdessä, tytöt ja pojat. Se oli tapa tavata vastakkaista sukupuolta, sekä liikkua porukalla. Ei tarvittu valmentajaa tai aikuista käskemään tai valvomaan. Eikä kalliita seuramaksuja. Osasyy oli, ettei ollut muutakaan viihdykettä. Somea tai verkkopelejä ei vielä ollut. Jos halusi jotakin äksöniä, piti lähteä ulos.
Nykyään vain pieni osa nuorista liikkuu. Yleensä kyse on kilpaurheilusta. Harrastusten maksut ovat kasvaneet kohtuuttomiksi, syytä on vaikea löytää. Monia näitä asioita voisi tehdä ihan pikkurahalla. Mutta jotenkin siitä on tehty tavattoman vaikeaa, jokainen muistaa ne naurettavan kalliit jumppakepit.
Liikunnasta on tullut vain harvojen juttu. Tämä sama pätee aikuisiin, älypuhelimet, niistä johtuva liikkumattomuus ja mielenterveyden ongelmat ym... Nuorethan kopioivat vain mitä vanhempansa tekevät.
Nämä ovat todella isoja ongelmia Suomen tulevaisuuden kannalta. Ja ihmisten hyvinvoinnin ja onnellisuuden.
Parisuhteessa kyse on melko isosta elämänkatsomuksellisesta näkemyserosta. Vain harva enää uskoo, että liikunnasta voi saada jotakin hyvää. Jos kuulut vähemmistöön joka haluaa vieläkin liikkua, on vaikea löytää ymmärrystä enää nyky-yhteiskunnassa. Ihmiset mätänevät pelituoleihinsa, ja joukolla ilkkuvat niitä jotka haluavat "rääkätä itseään". Massat ovat tällaisia, liikkujat ovat enää kummeksuttu vähemmistö. Itsekin kun olen juoksulenkillä, monet katsovat kummeksuen "miksi tuo ihminen tekee noin".
Hienoa, paikalla on liikunnan opettaja!
Iso syy, miksi ihmiset eivät halua liikkua aikuisina, johtuu koululiikunnasta. Se oli lapsena pakkopullaa. Sääntöjä ei opeteta, oletetaan vaan että kyllä ne osaa tai oppii itsekseen. Myöskään taitoja ei opeteta, ihan kuin lapsi osaisi korkeushypyn tekniikan tai oikean rystyslyönnin tosta vaan. Lapsi, jolle ei ole opetettu sääntöjä ja taitoja saa kuulla muilta sekä opettajalta olevansa huono/laiska/taitamaton. Silti ei kerrota ja näytetä, miten pitäisi tehdä vaan vaaditaan suorittamista. Liikuntatunnit on kuivia, ahdistavia ja niitä oppii vain välttelemään. Tämä on oma kokemukseni lapsuudesta. Toivoin nykyajan olevan erilainen, mutta samaa olen kuullut omilta lapsiltani sekä heidän kavereiltaan.
Kannattaisiko opetukselle tehdä jotain kenties?
Luitsää mitä se kirjotti? Vaikeempi opettaa lapselle korkeushypyn tekniikka tai rystylyönti, jos lapsi luulee että juostessa saman puolen käsi ja jalka liikkuu yhtä aikaa eteen.... tai jos "säikähtää hikoilua".
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/201708222200342333
"Kaikki lapset eivät osaa edes hypätä" jos eka osais hypätä ihan paikallaan.... kyllä tällaiset lähtee siitä, että kotona on vaan laitettu älytabletti käteen heti kun oppii kävelemään, tai ennenkin sitä.
Tuo henkilöhän kirjoitti omasta lapsuuden kokemuksestaan. Jos koittaisit itse lukea, mihin vastaat.
Ja jos lapset ei nyt osaa juosta, niin sitten se opetus pitää aloittaa siitä, eikä vaan olettaa että kyllä ne oppii ihan itsekseen. Opettajan tehtävä on opettaa.
Minkään muun aineen opettajat eivät lähde siitä, että vanhempien on pitänyt opettaa kaikki etukäteen. Liikunnassa jopa pelien säännöt pitäisi jonkun muun opettaa. Yhtä hyvin matemattikan opetuksessa voitaisiin lähteä siitä, että peruslaskutoimitukset pitää vanhempien opettaa, koulussa ainoastaan arvostellaan osaako vaiko eikö.
Niin tämä!
Ei ihmekkään ettei koululiikunta maistu, kun ei opeteta ja kerrota miten asiat tehdään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä läskiämmää kehtais katsella kun itse on kuosissa. Jos ei edes lenkille lähde niin vaihtoon.
Ketä läskiämmää? Tämä ketju kertoo miehestä, joka on ylipainoinen eikä liiku, vaikka on luvannut.
Tulee mieleen yks kaveri joka kehuu koko ajan käyvänsä salilla, mutta missään ei näy, narukädet, läskiä keskikropassa, huono ryhti. Pikkasen ärsyttää välillä, kun joka salikerta pitää erikseen ilmoittaa ja miten nyt on saanut taas painoja nostettua ja lihakset kuulemma kasvanut. Itse en tee numeroa omasta salilla käymisestä.
Voi apua. Mä menin treffeille juurikin tyypin kanssa joka kovasti mainosti käyvänsä salilla ja harrastavansa liikuntaa. Oli melkoinen pettymys kun prinssin sijasta treffeille ilmestyi kirjaimellisesti sammakon kropalla varustettu mies: pallomaha, ohuet koivet ja narukädet. Noh, ajattelin että annetaan kaverille mahdollisuus ja mentiin kävelylle. Eipä mennyt kovinkaan kauaa kun kaveri alkoi ehdottelemaan että pysähdyttäisiin syömään sen kävelyn sijaan, kun alkaa jalkoihin sattua. No, ei menty syömään eikä tullut toisia treffejä. Olen itse liikunnallinen enkä halua perässä vedettävää miestä. Kyllä jokaisen alle kolmekymppisen pitäisi jaksaa kävellä ainakin puoli tuntia potematta lorvikatarria. Millainen vanhuus siihen on, jos nyt on jo noin huonossa kunnossa?
Niinpä. Kaikki tuntemani 60-80 vuotiaat pystyvät kävelemään useita tunteja, tuskin näillä on vielä kolmekymppisinä ollut ongelmia kävelemisen kanssa. Ne paljon puhutut ongelmat liikkumisen kanssa alkavat nykyään 80+ vuotiailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä läskiämmää kehtais katsella kun itse on kuosissa. Jos ei edes lenkille lähde niin vaihtoon.
Ketä läskiämmää? Tämä ketju kertoo miehestä, joka on ylipainoinen eikä liiku, vaikka on luvannut.
Tulee mieleen yks kaveri joka kehuu koko ajan käyvänsä salilla, mutta missään ei näy, narukädet, läskiä keskikropassa, huono ryhti. Pikkasen ärsyttää välillä, kun joka salikerta pitää erikseen ilmoittaa ja miten nyt on saanut taas painoja nostettua ja lihakset kuulemma kasvanut. Itse en tee numeroa omasta salilla käymisestä.
Voi apua. Mä menin treffeille juurikin tyypin kanssa joka kovasti mainosti käyvänsä salilla ja harrastavansa liikuntaa. Oli melkoinen pettymys kun prinssin sijasta treffeille ilmestyi kirjaimellisesti sammakon kropalla varustettu mies: pallomaha, ohuet koivet ja narukädet. Noh, ajattelin että annetaan kaverille mahdollisuus ja mentiin kävelylle. Eipä mennyt kovinkaan kauaa kun kaveri alkoi ehdottelemaan että pysähdyttäisiin syömään sen kävelyn sijaan, kun alkaa jalkoihin sattua. No, ei menty syömään eikä tullut toisia treffejä. Olen itse liikunnallinen enkä halua perässä vedettävää miestä. Kyllä jokaisen alle kolmekymppisen pitäisi jaksaa kävellä ainakin puoli tuntia potematta lorvikatarria. Millainen vanhuus siihen on, jos nyt on jo noin huonossa kunnossa?
En nyt käsitä mikä pointti valehdella kun totuus kuitenkin lopulta aina paljastuu. Ei se siitä kehumalla muutu, jos ei toinen vaan kiinnosta sillä tavalla.
Odotin n. 2v että kiinnostus heräisi, mies kyllä laihdutti paljon, muttei edelleen herätä kiinnostusta. En tiedä auttaisiko jos oikeasti treenasi itsensä hyvään kuntoon. Tuskin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset ei osaa juosta? Ja pelkäävät hikoilua? Videopeleistä ja älypaskoista johtuu.
Vielä vaikkapa ysärillä lapset kyllä halusivat ihan omaehtoisesti pelata pelejä, joissa juostiin. Esim. 10 tikkua laudalla oli suosikkipelini lapsena (joissakin paikkakunnilla Kirkonrotta, vähän sama peli), vaikken mikään urheilullinen ollut. Kaikki alueen lapset kokoontuivat sitä pelaamaan jonkun omakotitalon pihaan. Ei sitä juoksua mitkään vanhemmat opettanut, eikä koulukaan. Toinen peli oli polttopallo, jossa oppi hyppimään kuin itsestään. Ei sitäkään mitenkään aikuisten opastuksessa pelattu. Pelattiin myös "rosvoja ja pollareita". Pelkkää juoksua sekin.
Nykylapset kokevat nämä leikit "tylsiksi", koska on Fortnitee, TikTokkia sun muuta. Se on heille täysin vierasta. Sieltä se liikunnasta vieraantuminen jo lähtee
Professori varoittaa: Suomalaisten liikkumattomuus uhkaa sysätä yhteiskunnan polvilleen
Pitenevistä työurista on turha haaveilla, jos suomalaisten kunto jatkaa heikkenemistään, UKK-instituutti varoittaa. Instituutin laskelmien mukaan liikkumattomuus aiheuttaa Suomessa vuosittain miljardien kustannukset.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009327161.html
Nyt on karua: Varusmiesten Cooper-tulokset romahtivat ennätysalas – eikä ihme, kun katsoo, mitä keskipainolle on tapahtunut
https://www.is.fi/muutlajit/art-2000006621107.html
Liian vähän liikettä
Vanhemmilla on monesti aivan väärä käsitys lastensa liikuntamäärästä. Tutkimukset paljastavat hälyttäviä tietoja myös niistä lapsista ja nuorista, jotka käyvät treeneissä. Professorilla onkin painava viesti vanhemmille. Monet tekevät karmean virheen yrittäessään olla hyviä vanhempia. Katso, liikkuuko sinun lapsesi riittävästi.
https://www.is.fi/urheilu/art-2000011350183.html
Tutkimus: Liikkumattomuus tappaa miljoonia
Yli viisi miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain liikunnan puutteen vuoksi, kerrotaan lääketieteellisessä The Lancet -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa.
https://www.hs.fi/maailma/art-2000002545288.html
Tällaisia uutisia näkyy jatkuvasti. Eikä ihme, kun katsoo palstan liikuntavihamielistä ilmapiiriä. Kaikkia jotka puhuvat liikunnasta positiivisesti, vain pilkataan ja vähätellään tässä ketjussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Professori varoittaa: Suomalaisten liikkumattomuus uhkaa sysätä yhteiskunnan polvilleen
Pitenevistä työurista on turha haaveilla, jos suomalaisten kunto jatkaa heikkenemistään, UKK-instituutti varoittaa. Instituutin laskelmien mukaan liikkumattomuus aiheuttaa Suomessa vuosittain miljardien kustannukset.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009327161.html
Nyt on karua: Varusmiesten Cooper-tulokset romahtivat ennätysalas – eikä ihme, kun katsoo, mitä keskipainolle on tapahtunut
https://www.is.fi/muutlajit/art-2000006621107.html
Liian vähän liikettä
Vanhemmilla on monesti aivan väärä käsitys lastensa liikuntamäärästä. Tutkimukset paljastavat hälyttäviä tietoja myös niistä lapsista ja nuorista, jotka käyvät treeneissä. Professorilla onkin painava viesti vanhemmille. Monet tekevät karmean virheen yrittäessään olla hyviä vanhempia. Katso, liikkuuko sinun lapsesi riittävästi.
https://www.is.fi/urheilu/art-2000011350183.html
Tutkimus: Liikkumattomuus tappaa miljoonia
Yli viisi miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain liikunnan puutteen vuoksi, kerrotaan lääketieteellisessä The Lancet -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa.
https://www.hs.fi/maailma/art-2000002545288.html
Tällaisia uutisia näkyy jatkuvasti. Eikä ihme, kun katsoo palstan liikuntavihamielistä ilmapiiriä. Kaikkia jotka puhuvat liikunnasta positiivisesti, vain pilkataan ja vähätellään tässä ketjussa.
Mitä ketjua sä olet lukenut? Tässä ketjussa on mm väitetty, että kukaan liikkuja ei nauti liikunnasta ja liikkumattomat on vaan laiskoja ja että liikunnan pitää olla tuskallista, muuten siitä ei ole hyötyä. Onko ihme, että tuollaiselle sanomalle yritetään sanoa vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Professori varoittaa: Suomalaisten liikkumattomuus uhkaa sysätä yhteiskunnan polvilleen
Pitenevistä työurista on turha haaveilla, jos suomalaisten kunto jatkaa heikkenemistään, UKK-instituutti varoittaa. Instituutin laskelmien mukaan liikkumattomuus aiheuttaa Suomessa vuosittain miljardien kustannukset.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009327161.html
Nyt on karua: Varusmiesten Cooper-tulokset romahtivat ennätysalas – eikä ihme, kun katsoo, mitä keskipainolle on tapahtunut
https://www.is.fi/muutlajit/art-2000006621107.html
Liian vähän liikettä
Vanhemmilla on monesti aivan väärä käsitys lastensa liikuntamäärästä. Tutkimukset paljastavat hälyttäviä tietoja myös niistä lapsista ja nuorista, jotka käyvät treeneissä. Professorilla onkin painava viesti vanhemmille. Monet tekevät karmean virheen yrittäessään olla hyviä vanhempia. Katso, liikkuuko sinun lapsesi riittävästi.
https://www.is.fi/urheilu/art-2000011350183.html
Tutkimus: Liikkumattomuus tappaa miljoonia
Yli viisi miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain liikunnan puutteen vuoksi, kerrotaan lääketieteellisessä The Lancet -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa.
https://www.hs.fi/maailma/art-2000002545288.html
Tällaisia uutisia näkyy jatkuvasti. Eikä ihme, kun katsoo palstan liikuntavihamielistä ilmapiiriä. Kaikkia jotka puhuvat liikunnasta positiivisesti, vain pilkataan ja vähätellään tässä ketjussa.
Mitä ketjua sä olet lukenut? Tässä ketjussa on mm väitetty, että kukaan liikkuja ei nauti liikunnasta ja liikkumattomat on vaan laiskoja ja että liikunnan pitää olla tuskallista, muuten siitä ei ole hyötyä. Onko ihme, että tuollaiselle sanomalle yritetään sanoa vastaan.
Ja nämä lausunnot siis niiden suusta, jotka liikkuvat. Ja ovat kenties sen takia eliittiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä se omakaan liikunnallisuus välttämättä kestä. Tuleeko kukaan sitä miettineeksi.
Olin minäkin lihaksikas joskus. Kävin 5x viikossa salilla, monta vuotta. Olihan se jotenkin siistiä, itsetunto parani. Oli turvallisempi olo kadulla kulkiessa. Jännitin vähemmän yöelämässä liikkumista, koska oli tunne että jos tulee joku tilanne, mä pystyn puolustautumaan ja puolustamaan myös naistani.
Myöhemmin sain jalkavamman (tein liikan kovalla painolla pohjenousuja ja akilles repesi). Menetin lihasmassat kun jouduin kävelykeppimieheksi moneksi kuukaudeksi. En jaksanut aloittaa uudestaan ja lihoin.
Nykään en ole mitenkään sporttinen. Mahaa on. En jaksa enää. Salilla käynti oli koko ajan sellasta kamppailua, raskaiden painojen nostaminen tuntui hirveeltä. Usein mietin, että kauankahon jaksan tätä hulluutta. Paikat oli aina kipeenä edellisestä treenistä. 3 vuotta jaksoin. Vai 4, jotain siinä paikkeilla.
Ne joilla liikunnallisuus kestää läpi elämän, on yleensä jotain pallopelimiehiä tms. jotka saavat siitä onnistumisen elämyksiä, mitä eivät saa mistään muualta. Saliharrastus voi lopahtaa vähän yhdellä ja toisella. Monen salitreeni on keinotekoisesti aloitettu, ulkonäön yms. takia ja sitten yks päivä ei vaan enää jaksa.
Jos on varma että se liikunnallisuus tulee kestämään, kannattaa varmaan etsiä joku vastaava kumppani. Sitten on kiva yhdessä harrastella. Ei kait sellaset ihmiset näe oikein muita vaihtoehtojakaan, mitä järkeä sitä olisi muunkaan lainen kumppani valita, jos se on niin iso elämänsisältö.
M38
^
Ylläoleva kirjoittava kuulostaa ihmiseltä, jolla treeni on mennyt yli. Rikoit itsesi koska oot treenannut liian kovaa. Itse yritän ajatella liikuntaa enemmän niin, että sillon kun ei huvita, treenaa edes löysästi. Ettei kokonaan lopeta. Säilyy se joku pikku tapa edes.
Jos paikat on aina edellisestä treenistä kipeänä, silloin vedetään koko ajan failureen sarjat varmaan. Kait se on tehokkain tapa treenata, mutta myös vamma-alttein. Vedit vain yli. Kokeile aloittaa rauhallisemmin uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Tältä näyttää (ja kuulostaa) kun treenataan optimaalisella tavalla jalkoja:
Ja tämä on sitä "mukavaa treeniä", josta ei ole mitään hyötyä. Naiset luulevat että tällä tulee jotkut vahvat jalat:
Ei kipuu ei hyötyy. No pain no gain.
......eihän tällä ole kuntoliikunnan tai terveyden kanssa mitään tekoa 😐
Ja jotkut nimenomaan tykkee kovan treenin endorfiineista 🙋
-voimanostajan vaimo
Treenaan wellness fitness -kisoihin. Eli siis naisten kisalaji, missä pääpaino on perseessä ja jaloissa. Yläkroppaa treenataan, mutta vähemmän. Ei treeni aina minusta kivaa ole. Jälkeenpäin on aina kiva olo. Esim. bulgarialaiset kyykyt on kamalia. On kuitenkin kiva kun perse on hyvä, kiva tunne. Olen saanut huomiota komeammilta miehiltä, kuin ennen. Olin ennen aika tavallinen lössykkä.
Kun salia harrastaa, omakin kiinnostus tahtoo hilautua kohti parempikuntoisia miehiä. Ennen en ajatellut lihaksia kovin tärkeänä. Nyt kun itsellä on kinttua ja konttia, en halua että mieskään on ihan pulkannaru.
Wellness fitness. Eikö se olisi wellness, että treenataan koko kroppaa. Ironinen nimi.
Tuo naisten persetreeni on kyllä niin läpinäkyvää miesten mielistelyä, kuin olla ja voi. "Pane mua hihi" Eihä se väärin ole.
Aloituksesta: "Mies on ollut aiemmin reilusti ylipainoinen, mutta sittemmin laihduttanut huomattavasti. Ylipainoa on kuitenkin edelleen reippaasti ja kaikki yhteinen tekeminen johon liittyy liikunta, vaikka ihan pelkkä kävely, pitää suorittaa miehen jaksamisen mukaan."
Mieshän on siis jonkinlaisen mahdollisesti isommankin elintapamuutoksen jo tehnytkin ennen tapailun alkamista ap:n kanssa. Hän on laihduttanut huomattavasti. Jos ap:lle jo saavutettukin taso on liian vähän ja oikeasti haittaa, niin se on ongelma.
Miehen patistaminen vielä parempaan elintapojen suhteen ei ole ratkaisu eikä kenellekään kivaa. Tällaisten asioiden pitää lähteä aidosti omasta halusta ja tukena voi siinä kyllä sitten olla. Niskaan hengittäminen asiassa sen sijaan voi jopa tappaa sen omankin motivaation.
Ap itse voi miettiä, että hyväksyykö miehen sellaisena kokonaisuudessaan kuin hän on, vaiko eikö. Kukaan muu ei voi antaa siihen vastausta.
Jos ylipäätään sitten mietitään liikuntaa, niin tärkeää olisi jokaisen löytää itselle se mielekäs tapa ja tahti.
Tai jos ap haluaa nimenomaan tärkeänä prioriteettinä sellaisen kumppanin, jonka kanssa haluaa yhdessä aktiivisesti liikkua, niin sitten suhde ei myöskään taida olla se oikea. Ap:n kannattaa siis miettiä ja tiedostaa omat prioriteettinsa. Mikä on tärkeää?