Pitävätkö ihmiset oikeasti koulutusta merkkinä viisaudesta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei, korkeakoulutus ei todellakaan takaa älykkyyttä. Se voi tarkoittaa että on osannut muistaa asioita ulkoa, mutta ei kenties osaa soveltaa oppimaansa tai osaa ajatella itse silti. Voi olla myös 'fiksu' mutta ei 'viisas'.

Tervetuloa kokeilemaan tekniikan opintoja yliopistoon.

Ja yleensä mitä tahansa opintoja yliopistotasolle.

Vierailija kirjoitti:

Jos sä tarkotat näitä peruskouluja, lukioita ja korkeakouluja ni niillä ei ole mitään tekemistä minkään viisauden/älykkyyden kanssa. Ne opettaa ihmisen uskomaan siihen mitä sen ihmisen pitää uskoa siinä järjestelmässä mihin se opetus on luotu ja ammattiin esimerkiksi mihin se opetus on luotu. Ei se tee ihmisestä mitenkään älykkäämpää tai viisaampaa. Ne asiat tulee ihmisen sisältä ja omasta uteliaisuudesta. Eikö kukaan seuraa näitä "virallisia" äänitorvia tuolla mediassa yms? Ne on kaikki koulutettuja ihmisiä ja niistä kukaan ei puhu järkeä eikä osaa hahmottaa mitään kokonaisuuksia. Johan senkin pitäisi jo kertoa paljon

Taas selitetään , että oikea viisaus löytyy näistä elämämkoululaisista. Onko niin, että tyhmät käy kouluja ja köyhät käy töissä. 

Jo peruskoulussa huomaa, että monet fiksut oppilaat ovat taitavia myös käytännön asioissa ja monet vähemmän fiksut oppilaat ovat huonoja myös taito- ja taideaineissa. Nykyään korostuu, että on entistä enemmän oppilaita, jotka eivät ole hyviä missään. Ei ne tule kestämään myöskään työelämää, ellei se huonous johdu laiskuudesta eikä se laiskuus parane kuin pakon edessä. Nyky-yhteiskunta taas ei pakota ihmistä mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän riippuu. Fysiikan tohtorit yms yleensä aika fiksuja. 

Ai jaa, minua opiskeluaikoinani yksi sellainen lähenteli ja ahdisteli.

Älliähän tarvitaan, jotta fysiikan alalta pystyy väitöskirjan tekemään, sitä en kiistä. Mutta ei siitä välttämättä seuraa yleistä fiksuutta tai elämänviisautta. 

Fiksuus ja elämänviisaus on eri asia kuin se, mitä tarkoitetaan viisaudella ja älykkyydellä. Ei sitä elämänviisautta ja fiksuutta ole näissä kouluja käymättömissäkään. En tiedä tuon fysiikan tohtorin asemaa sinuun verrattuna. Tilaisuus saattaa tehdä varkaan tai sitten muut ominaisuudet (esim. kirjolla olo) saavat aikaan väärintulkintoja. Huono käytös ei liity viisauteen ja älykkyyteen siinä perinteisessä mielessä.

Totta kai. Koulutus antaa ihmiselle henkistä pääomaa ja sivistystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei, korkeakoulutus ei todellakaan takaa älykkyyttä. Se voi tarkoittaa että on osannut muistaa asioita ulkoa, mutta ei kenties osaa soveltaa oppimaansa tai osaa ajatella itse silti. Voi olla myös 'fiksu' mutta ei 'viisas'.

Moni ylipistotutkinto vaatii aika paljon enemmänkin kuin ulkoa muistamista. Esimerkiksi matemaattisilla aloilla ei pärjää ulkoa opettelemalla lainkaan vaan täytyy osata soveltaa ja olla luova.

No sittenhän se ei varmaan päde tuohon mitä sanoin. Mutta ei tarkoita että joihinkin ei pätisi.

No, lääkis on yksi paikka jossa pärjää liian pitkälle pelkällä ulkoaopettelulla. Päätä ei tarvitse liiemmin vaivata valmistumisenkaan jälkeen kun potilaat hoitaa käpyä hoidon mukaan.

Koitapa päästä sisälle lääkikseen opiskelemaan.

Kyllä, kaikki muut, paitsi Perussuomalaiset.

Koulutus on merkki siitä, että on pystynyt omaksumaan tietynlaista tietoa ja / tai ymmärrystä, tiettyjä menetelmiä yms. 

Jos koulutus on jostakin merkki, niin se on tietenkin merkki kyvystä oppia.

Ja on se yleensä merkki myös ahkeruudesta. Tätä harvemmin muistetaan korostaa. Suurin osa yliopistosta valmistuneista ei ole millään tavalla lahjakkaita, vaan vain työteliäitä.

Vierailija kirjoitti:

Voihan joku erittäin viisas henkilö olla vaikka taidemaalari, tai sama henkilö toisenlaisessa kiinnostuksen aiheessa ydinfyysikko. Kuitenkin luultavasti ydinfyysikkoa, tittelistä johtuen pidettäisiin viisaampana.

Taiteilijoista harvoin on tyhmiä. Alansa huipulle pääsemiseen tarvitaan viisautta, jos ei jotakin kriminaaliräppäriä lasketa.

Vierailija kirjoitti:

Koulutus on merkki siitä, että on pystynyt omaksumaan tietynlaista tietoa ja / tai ymmärrystä, tiettyjä menetelmiä yms. 

Jos koulutus on jostakin merkki, niin se on tietenkin merkki kyvystä oppia.

Ja on se yleensä merkki myös ahkeruudesta. Tätä harvemmin muistetaan korostaa. Suurin osa yliopistosta valmistuneista ei ole millään tavalla lahjakkaita, vaan vain työteliäitä.

Se työteliäiden ja kyky oppia on osa lahjakkuutta, jota täällä kutsutaan viisaudeksi.

Vierailija kirjoitti:

En, varsinkaan viisaudesta..

 

Tullut nähtyä niin paljon typeriä amk/yliopistolaisia. Myös paljon ylimielisiä ja koulutuksestaan jankkaavia osaamattomia. Tärkeileviä. Onneksi ei kaikki. :)

 

T. Amislainen, jonka äo keskivertoa korkeampi

Niinhän meillä kaikilla on äo keskivertoa korkeampi. Väittäisin, että amislaisissa on keskivertoa enemmän niitä, joita ei voi kutsua viisaiksi. Tämä ei ole mitenkään amiksien aliarvioimista. Olen vain nähnyt sitä porukkaa, joka amikseen menee. Nyt ei ole kyse niistä linjoista, joihin pitää olla parempi keskiarvo kuin lukioon. Menee sinne porukkaa, joka pärjäisi lukiossakin, mutta moni heistä sitten jatkaa eteenpäin tai alkaa yrittäjäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En, varsinkaan viisaudesta..

 

Tullut nähtyä niin paljon typeriä amk/yliopistolaisia. Myös paljon ylimielisiä ja koulutuksestaan jankkaavia osaamattomia. Tärkeileviä. Onneksi ei kaikki. :)

 

T. Amislainen, jonka äo keskivertoa korkeampi

Niin. Ylimieliset ja typerästi käyttäytyvät korkeakoulutetut eivät silti automaattisesti nosta matalammin koulutteutuneita suuremmalle viisaudenpallille. 

Enne sotia syntyneissä on/oli ihmisiä, joilla ei kyvyistä huolimatta ollut mahdollisuutta käydä kouluja. Yksi älykkäimmistä tuntemistani ihmisistä oli käynyt pelkän kansakoulun ja teki suoritustason töitä korjausmihenä. Hän itseoppi korjaamaan laitteen kuin laitteen. Nyt, kun koulutus on ilmaista, ihmistä, joka ei viitsi kouluttautua kykyjensä mukaan ei voi kutsua viisaaksi, koska kouluttamattomille on entistä vähemmän töitä tiedossa.

Viisaus on aika laaja käsite ja pelkkä korkea koulutus ei tuo viisautta. Koulutus tuo monille pätevyyttä ja osaamista toimia ko. alalla esim. aivokirurgi. Viisauteen tarvitaan kuitenkin paljon muutakin esim. elämänkokemusta ja tunneälyä ja ns. "maalaisjärkeä".

Kyllä pitkä koulutus kertoo jonkin verran älykkyydestä ja sivistyksestä. Kouluttamattomuus taas sivistyksen puutteesta, muttei välttämättä tyhmyydestä. 

Viisautta tai älykkyyttä on olemassa monenlaista, eikä ne ole mitenjään suoraan sidoksissa mihinkään koulutukseen. Ei se koulutus itsessään kerro ihmisestä vielä oikein mitään, ja samoissa koulutuksissakin on niin erilaisia ihmisiä. Varsinkin nykyään, kun ihmisillä on usein erilaisia ja useampia koulutuksia.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä pitkä koulutus kertoo jonkin verran älykkyydestä ja sivistyksestä. Kouluttamattomuus taas sivistyksen puutteesta, muttei välttämättä tyhmyydestä. 

Mikä sitten onkaan pitkä koulutus? En ainakaan itse koe sivistyksen oleellisesti liittyvän pelkkään koulutukseen.

Viisaus ja älykkyys näyttävät sekoittuvan näissä kommenteissa. Ne ovat kuitenkin kaksi eri asiaa, vaikka usein liittyvätkin yhteen. Kannattaa tutustua alla olevaan:

https://yle.fi/a/3-12645138

Lisäksi on vielä erilaisia lahjakkuuksia. Esimerkiksi matemaattinen tai taiteellinen lahjakkuus, joita voi kehittää koulutuksen ja kokemuksen kautta. 

Täällä joku väitti, että korkea-asteen koulutus tappaa luovuuden. Ei pidä paikkaansa. Itse olen korkeastikouluttatunut ja luovuus kukoistaa edelleen. Tunnen myös monia muita korkeastikoulutettuja luovia ihmisiä.

Ihan kuin ihmisillä ei olisi erilaisia syitä hakeutua eri koulutuksiin. Täällä jotkut tuntuu olettavan, että jos ihminen on mennyt ammattikouluun niin ei vaan ole päässyt lukioon tai yliopistoon.