Jos lapset ja lastenlapset ei käy kylässä, niin kannattaa katsoa peiliin

Tuli mieleen noista kommenteista, joissa vihjailtiin, että vain perinnöt kiinnostaisivat aikuisia lapsia. Voi miten väärässä he ovatkaan. Antaisin vaikka viimeiset sukat jaloistani ja viimeisen roposen lompakostani, jos jonakin kauniina päivänä vanhempani yllättäen havahtuisivatkin kaltoinkohtelevaan käytökseensä, ottaisivat siitä vastuun, pyytäisivät anteeksi ja kykenisivät ensimmäistä kertaa elämässäni käyttäytymään rakastavien ja välittävien vanhempien tavoin. He ovat kertoneet, että he ovat tehneet minut perinnöttömäksi. Se mikä siinä teossa eniten surettaa on se valtava viha ja rakkaudettomuus, jota se ilmentää. Vaikka olenkin sairas ja hyvin köyhä ihminen, niin se mikä minua satuttaa on juuri se valtava rakkauden puute. 

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt tuntuu, että tämä aloitus menee ihon alle ja suututtaa, niin se on merkki siitä, että voisi omaa käyttäytymistään tarkastella ja tarvittaessa pyrkiä muuttamaan.

ap

Puhu vaan omasta puolestasi. Se että sinulla on ongelmia suhteessa vanhempiisi ei tarkoita että muilla on. Itse kävisin useamminkin, mutta se on kovin työlästä ja aikaavievää. Minusta näyttää siltä että sinä purat täällä pahaa oloasi yleistämällä omia ongelmiasi muihin.

Ehkä he käyvät vastentahtoisesti.

Vierailija kirjoitti:

Lapset ovat liian usein hemmoteltuja, itsekkäitä hyeenoita, jotka odottaa AINA jotain palvelusta tai rahaa vanhemmilta. Muuten ei pahemmin kiinnosta iäkäs vanhempi avun tarjoamisesta puhumattakaan.

Hauska kommentti. Lapset kasvatti itsestään hemmoteltuja ja itsekkäitä? 

Olen ap:n kanssa osaksi samaa mieltä. Olen 76 v ja tuttavapiirissäni on muutama näitä päsmäreitä, joiden lastenlapset eivät vieraile ( en minäkään heillä vierailisi 🤨).

Yksi naapuri, jopa suuttui ja lopetti mulle puhumisen, kun arvostelin sivulauseessa, miksei välitä lastenlapsistaan, mutta tajusin, että asia onkin päinvastoin😨

Omat lapsenlapseni ovat teinejä ja ovat meillä aika usein jopa yökylässä: saunotaan ja puhutaan tärkeitä ja vähemmän tärkeitä juttuja.

Keisäisin viihtyvä kaiken mahd ajan mökillä kanssamme, toki heidän vanhempansakin viihtyvät siellä hyvin.

Tekivät minulle taannoin jonkun testin, joka muka kertoo, millä vuosikymmenellä olisin syntynyt. Tulos oli 2000-luku(totuus 40-luku).

Olen heidän hoitajanaan ollut ihan heidän syntymästään asti ja ihan rakkaudesta heitä kohtaan.

Meillä on erittäin hyvät välit myös vanhempien kanssa.😍

Kyllä se on ihan kiinni siitä, että välimatkaa on melkein 500 km. Ei sitä viitsi joka viikonloppu kukaan ajaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt tuntuu, että tämä aloitus menee ihon alle ja suututtaa, niin se on merkki siitä, että voisi omaa käyttäytymistään tarkastella ja tarvittaessa pyrkiä muuttamaan.

ap

Ei kiitos. Kyläile sinä vaan, ap. Itse tykkään omasta rauhasta ilman mekastavia mukuloita ja turhia turinoita.

Ei ehdi vieraita, pian pitää laittaa pihaa ja sitten lähden mökille.

Ei ehdi vieraita, pian pitää laittaa pihaa ja sitten lähden mökille.

Tekosyitä. Jos asia olisi sinulle tärkeä, ehtisit oikein hyvin. Nämä ovat niitä elämän valintakysymyksiä.

Mutta sanonpa vaan, sen minkä taakseen jättää, sen  edestään löytää. 

Kukaan ei innostu kyläilystä ihmisen seurassa joka edelleen huokuu väkivallan uhkaa ja hyväksyy väkivaltaisen käytöksen.

Aivan näin oman kokemuksen perusteella nuorena lapsiperheenä eli oma isä ja miehen isä eivät selvästikään tykänneet kun pieniä lapsia tuli siihen "vaivoiksi". Miehen isä oli saita vaikka ei ollut köyhä eikä tykännyt siitä kun lapset jätti esim. ruokaa syömättä. Meidän äidit eli mummot oli sitten toista maata. Ja nyt sitten oma mies on samanlainen vanhemmiten että ei jaksa vieraita ja on myös aikamoinen jankkaaja että vain hän on aina oikeassa ja muut väärässä. Voin huonosti sen takia koska tiedän että lapset perheineen eivät käy meillä niin usein nimenomaan mieheni eli lasten toisen isovanhemman takia. Ja on kyllä lapsettomallakin sama juttu että ei oikein jaksa isäänsä kauaa. Oma elämäni olisi paljon rikkaampaa jos olisin yksinäinen niin lapset olisivat enemmän yhteydessä. Mutta näillä mennään. 

Anopin haukkuminen käy sujuvasti.  Siinä on hyvät edellytykset sitten siihen että yhtä sujuvasti käy aikoinaan oman miniän haukkuminen kun oon minä itte. Maailman pitää pyöriä tahtoni mukaan. En tile ihmisten kanssa toimeen.

Täällä näkee, miten narsistisvanhemmat kokevat, että koska he ovat vanhempia, niin se oikeuttaa heitä kohtelemaan lapsiaan huonosti.

Huomaan itsekin käyttäväni lapsiani hyväksi. En voi kiivetä esim tikkaille.  Siksi joudun kun lapset vaikka joulun alla käy ottaisitko nuo joulukoristeet yläkaapista jo.  Siivooja otti kerrsn mulle jotain yläkaapists naama nutturalla. Eihän se jänen töihinsä kuulu. Pari kattovalaisinta joihin en itse yllä lamppua vaihtaa.  Kun ovat yötä saavat itse ottaa tyynyt ja täkit yläkaapista ja laittaa takaisin.

Täytyy korjata tapansa.  Miniöiltä en kyllä koskaan ole pyytänyt mitään apua.

Täällä on niin tervehenkistä porukkaa. Ei pitäisi näitä edes avata kun samat ongelmalliset ihmiset lykkäävät samoja tarinoitaan.  Noissa joissain keskusteluissa on joskus naurattavaakin iloista sanailua ja huumoria.  Täällä vain väärinkohdeltuja onnettomia naisia.

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei innostu kyläilystä ihmisen seurassa joka edelleen huokuu väkivallan uhkaa ja hyväksyy väkivaltaisen käytöksen.

On vain oikein, että suojelee omia pieniä lapsiaan fyysiseltä ja psyykkiseltä turvattomuudelta, mitä itse on lapsena kokenut. Sama käytös vanhemmalla usein jatkuu, ellei ole hakenut apua itselleen.

P a s k a h u o r a jeesus on hyödytön! Mutta terapia se auttaa! Terapia pelastaa ihan kaikelta aina!

Vierailija kirjoitti:

Aivan näin oman kokemuksen perusteella nuorena lapsiperheenä eli oma isä ja miehen isä eivät selvästikään tykänneet kun pieniä lapsia tuli siihen "vaivoiksi". Miehen isä oli saita vaikka ei ollut köyhä eikä tykännyt siitä kun lapset jätti esim. ruokaa syömättä. Meidän äidit eli mummot oli sitten toista maata. Ja nyt sitten oma mies on samanlainen vanhemmiten että ei jaksa vieraita ja on myös aikamoinen jankkaaja että vain hän on aina oikeassa ja muut väärässä. Voin huonosti sen takia koska tiedän että lapset perheineen eivät käy meillä niin usein nimenomaan mieheni eli lasten toisen isovanhemman takia. Ja on kyllä lapsettomallakin sama juttu että ei oikein jaksa isäänsä kauaa. Oma elämäni olisi paljon rikkaampaa jos olisin yksinäinen niin lapset olisivat enemmän yhteydessä. Mutta näillä mennään. 

Olisiko mahdollista, että kväsisit välillä lastenlastesi kanssa vaikka "kahvilla" tai jossain tapahtumissa, ilman tuota hankalaa isoisää? Saisitte kivaa yhteistä aikaa ja tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan näin oman kokemuksen perusteella nuorena lapsiperheenä eli oma isä ja miehen isä eivät selvästikään tykänneet kun pieniä lapsia tuli siihen "vaivoiksi". Miehen isä oli saita vaikka ei ollut köyhä eikä tykännyt siitä kun lapset jätti esim. ruokaa syömättä. Meidän äidit eli mummot oli sitten toista maata. Ja nyt sitten oma mies on samanlainen vanhemmiten että ei jaksa vieraita ja on myös aikamoinen jankkaaja että vain hän on aina oikeassa ja muut väärässä. Voin huonosti sen takia koska tiedän että lapset perheineen eivät käy meillä niin usein nimenomaan mieheni eli lasten toisen isovanhemman takia. Ja on kyllä lapsettomallakin sama juttu että ei oikein jaksa isäänsä kauaa. Oma elämäni olisi paljon rikkaampaa jos olisin yksinäinen niin lapset olisivat enemmän yhteydessä. Mutta näillä mennään. 

Olisiko mahdollista, että kväsisit välillä lastenlastesi kanssa vaikka "kahvilla" tai jossain tapahtumissa, ilman tuota hankalaa isoisää? Saisitte kivaa yhteistä aikaa ja tekemistä.

Tämä. Ihan älytöntä. Miksi ihmeessä annat hölmön miehesi sössiä suhteesi jälkipolveesi? Hoida suhteitasi itsenäisesti ilman miestäsi. 

Ankea totuus on, että harva oikeasti haluaa olla tekemisissä lastensa ja näiden perheiden kanssa. Sitä joutuu nopeasti jonkinlaiseen piika-asemaan eli oletetaan, että jokainen haluaa hoitaa lapsenlapsia ja olla näiden kanssa, vaikka tosielämässä 15 min kerrallaan riittää.