Lue keskustelun säännöt.
12v yhdessä eikä vieläkään naimisissa?
14.03.2026 |
Turha varmaan toivoa, että enää naimisiin mennään? Lapsikin jo on, eikä muutosta tullut siitäkään.
Kosin itse 5 vuoden seurustelun jälkeen ja kieltätyi, vaikka sitä ennen oli puhunut itse aiheesta aina silloin tällöin ja kutsui minua vaimona ja oli ollut melko positiivinen asian suhteen. Ja silti edelleen välillä saattaa mainita muutaman vuoden välein naimisiinmenosta, että jos joskus mennään. Taisi viimeksi kolme vuotta sitten edellisen puhua näin.
Jos naimisiinmenosta yrittää puhua, lyö leikiksi. Ja nyt kun on lapsi, niin riittää kuulema kun lapsen elämä turvattu, joten puheet kääntyneet siihen, että miksi vaivautua naimisiin.
Itselle olisi naimisiinmeno tärkeää, mutta elän ilman sitäkin, mutta en ymmärrä tuollaista juupas eipäs leikittelyä.
Kommentit (323)
12v kimpassa, emmekä edes asu yhdessä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Pakko kysyä että mikä siinä on vaivalloista? Itse varasin miehen kanssa ajan netistä. Esteiden tutkinta tilattiin myös netistä; lomakkeen täyttäminen kesti ehkä minuutin tai kaksi. Vihkipäivänä poljimme paikan päälle fillareilla noin 10 minuutin matkan. Toimitus kesti viitisen minuuttia. Sitten tuoreena aivoparina takaisin kotiin."
No vaikka vapaan järjestäminen. Todistajien saaminen paikalle arkena. Siinä jo pari pikkujuttua. Avioehdon tekeminen, ottaen huomioon kaikki skenaariot, kun molemmilla on lapsia. Kaikista helpointa on kun asiat ja omaisuudet pysyy erillään. Vaikkei lapsia olisikaan, niin en kokisi mitään me-ajattelua. Haluan olla minä enkä kenenkään vaimo.
Vierailija kirjoitti:
"Pakko kysyä että mikä siinä on vaivalloista? Itse varasin miehen kanssa ajan netistä. Esteiden tutkinta tilattiin myös netistä; lomakkeen täyttäminen kesti ehkä minuutin tai kaksi. Vihkipäivänä poljimme paikan päälle fillareilla noin 10 minuutin matkan. Toimitus kesti viitisen minuuttia. Sitten tuoreena aivoparina takaisin kotiin."
No vaikka vapaan järjestäminen. Todistajien saaminen paikalle arkena. Siinä jo pari pikkujuttua. Avioehdon tekeminen, ottaen huomioon kaikki skenaariot, kun molemmilla on lapsia. Kaikista helpointa on kun asiat ja omaisuudet pysyy erillään. Vaikkei lapsia olisikaan, niin en kokisi mitään me-ajattelua. Haluan olla minä enkä kenenkään vaimo.
Eli suomennettuna et halua sitoutua, toi on niin absurdi ajattelu "haluan olla minä en vaimo" Siis muuttuuko mielestäsi status huonommaksi jos sattuisi olemaan aviopari, kuulostaa tekosyiltä noi että on vaivalloista järjestää vapaata aikaa yms.
Vierailija kirjoitti:
"Pakko kysyä että mikä siinä on vaivalloista? Itse varasin miehen kanssa ajan netistä. Esteiden tutkinta tilattiin myös netistä; lomakkeen täyttäminen kesti ehkä minuutin tai kaksi. Vihkipäivänä poljimme paikan päälle fillareilla noin 10 minuutin matkan. Toimitus kesti viitisen minuuttia. Sitten tuoreena aivoparina takaisin kotiin."
No vaikka vapaan järjestäminen. Todistajien saaminen paikalle arkena. Siinä jo pari pikkujuttua. Avioehdon tekeminen, ottaen huomioon kaikki skenaariot, kun molemmilla on lapsia. Kaikista helpointa on kun asiat ja omaisuudet pysyy erillään. Vaikkei lapsia olisikaan, niin en kokisi mitään me-ajattelua. Haluan olla minä enkä kenenkään vaimo.
Asuinpaikasta riippuen tuon homman voi hoitaa maaliin vaikka lounastauolla. Me saatiin tosin miehen kanssa molemmat julkisen puolen työntekijöinä vihkipäivä palkalliseksi vapaaksi.
Todistajat tuli dvv:n puolesta, eli niitä ei tarvinnut itse hommata.
Avioehdon säätäminen varmaan on oma hommansa, totta. Me ei sellaista tehty eikä ole lapsia.
Helsingissä ei saa tuosta vaan aikaa maistraattiin eikä talon puolesta todistajia. Joskus on saanut, muttei enää.//sivusta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
30 vuotta yhdessä eikä olla edes kihloissa. Eikä haittaa yhtään.
Suosittelen keskusteleen asiasta miehen kanssa ja kertoon, että naimisiin meno on sulle tärkeetä. (Toki, näin olet varmaan jo tehnyt). Haluatko kirkkohäät vai esimerkiksi maistraatin? Hääjuhlat? Voisiko näistä olla jokin sellanen, joka miestä "ahdistaa"? Esimerkiksiksi me menimme (yhteisymmärryksessä) maistraatissa naimisiin. Itselleni ei ollut hääjuhlat tärkeät, vaan se, että olimme saman sukunimen alla. Lapsemme oli silloin alle 2kk:n ikäinen <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me ollaan oltu yhdessä yli 20 vuotta eikä vielä edes asuta yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Voin kertoa ap kokemuksella, että tuo ei tuosta tule muuttumaan. Olin itse yli 20 vuotta parisuhteessa ja aina löytyi kumppanin puolelta jotain syytä miksi ei voi mennä naimisiin. Sitoutumiskammo sillä oli tai joku muu vamma päässä. Lopulta erottiin ja kadun ainoastaan sitä, että tuhlasin aikaa tuollaisen tyypin kanssa.
Tuhlasit aikaa? Et siis nauttinut yhdessä olosta, mutta silti halusit naimisiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
^^ Rakastan miestäni. Lukekaa edelliset kommenttini. Me ollaan lähes 50-vuotiaita. Ei tässä iässä enää lähdetä kauheasti valikoimaan. Mies toki saa laittaa minut vaihtoon, jollen ole paras vaihtoehto hänelle. Mukavaa meillä on, joten mitä takeita olisi, että hänelle tai minullekaan olisi tämän parempaa tarjolla.
Elämän realiteetit tuntuu monella olevan hukassa. Ap:ä kehotetaan tuosta vaan eroamaan, vaikka heillä on lapsi. Minä taas olen tehnyt sen ratkaisun etten loputtomiin etsinyt unelmien prinssiä. Elämäni rakkaus oli eräs toinen ja siihen ei ole paluuta, joten minä tein kuten suurin osa miehistä tekee. Ottaa sen parhaan minkä saa. Eikä tämä ole ollenkaan hullumpaa.
Oliko elämän rakkaus se kuuluisa jännämies, josta kaikki muutkin naiset taisteli?
"No vaikka vapaan järjestäminen. Todistajien saaminen paikalle arkena. Siinä jo pari pikkujuttua."
Noilla kriteereillä alkaa jo muuttaminen asunnosta toiseen olla täydellisen mahdoton ajatus kun siihen pitää järjestää aikaa, muuttoporukka, tehdä muuttoilmoitus ja uusi sähkösopimus jne.
Miten te pystytte edes selviytymään elämästä kun naimisiin meno on täysin ylivoimainen juttu edes kaikkein simppeleimmällä tavalla maistraatissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Helsingissä ei saa tuosta vaan aikaa maistraattiin eikä talon puolesta todistajia. "
Joo, kuulostaa kyllä niin ylivoimaisen vaikealta että ihminen joka oikeasti haluaa naimisiin tulee toisiin aatoksiin kun tämä valtava vaiva paljastuu.
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä ei saa tuosta vaan aikaa maistraattiin eikä talon puolesta todistajia. Joskus on saanut, muttei enää.//sivusta
Pitääkö se saada tuosta vaan? Me varattiin aika 7 kk ennen vihkimistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avioliitolla on merkittäviä juridisia vaikutuksia, kyse ei ole pelkästä kirkollisesta höpinästä.
Vierailija kirjoitti:
Avioliitolla on merkittäviä juridisia vaikutuksia, kyse ei ole pelkästä kirkollisesta höpinästä.
Eikä siihen kirkkoa ole pakko sotkea mukaan millään lailla muutenkaan.
En pysty ymmärtämään, miksi jotkut pelkäävät naimisiinmenoa. En keksi mitään muuta syytä kuin pelon, koska eihän yksi allekirjoitus voi muuten olle vastentahtoista.
Vierailija kirjoitti:
En pysty ymmärtämään, miksi jotkut pelkäävät naimisiinmenoa. En keksi mitään muuta syytä kuin pelon, koska eihän yksi allekirjoitus voi muuten olle vastentahtoista.
Ja saivarteluna voin sanoa ettei tarvitse edes allekirjoittaa mitään, riittää kun vastaa myöntävästi kysymykseen. :D
"Noilla kriteereillä alkaa jo muuttaminen asunnosta toiseen olla täydellisen mahdoton ajatus kun siihen pitää järjestää aikaa, muuttoporukka, tehdä muuttoilmoitus ja uusi sähkösopimus jne.
Miten te pystytte edes selviytymään elämästä kun naimisiin meno on täysin ylivoimainen juttu edes kaikkein simppeleimmällä tavalla maistraatissa?"
Muuton hoitaa ammattilaiset ja päivän voi valita. Ystävien ei tarvitse olla muuttoapuna. Oma asunto on ihana asia, johon muuttoa odotin.
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan oltu 22 vuotta yhdessä ja ei olla nähty naimisiin menossa mitään lisäarvoa suhteelle. Kirkollista paskaa.
Jaa. Kahdesti olen mennyt naimisiin, eikä kirkkoa tarvittu kummallakaan kerralla.
Pakko kysyä että mikä siinä on vaivalloista? Itse varasin miehen kanssa ajan netistä. Esteiden tutkinta tilattiin myös netistä; lomakkeen täyttäminen kesti ehkä minuutin tai kaksi. Vihkipäivänä poljimme paikan päälle fillareilla noin 10 minuutin matkan. Toimitus kesti viitisen minuuttia. Sitten tuoreena aivoparina takaisin kotiin.