Millä tavalla olet outo?

En pidä syömisestä yhdessä muiden ihmisten kanssa. Tosin en ole varma onko siinä jotakin eityisen outoa.

Olen nainen. Inhoan shoppailua ja kirppiksillä käyntiä. IKEA on painajainen. Käyn kaupassa vain pakon edessä. En käy koskaan laittamassa kynsiä tai ripsiä, ja kampaajallakin ehkä kerran 6 vuodessa. Puhun suoraan, inhoan juoruamista, en kestä naisille tyypillistä asioiden tulkitsemista (piilomerkitysten hakemista). Jos joku kysyy, mitä jollekin läheiselleni kuuluu, pyydän kysymään häneltä itseltään. En juuri mieti, ajatteleeko joku minusta mitään. Jos mieleni tekee tanssahdella torilla auringonpaisteessa, niin tansshtelen. Jos mieleeni juolahtaa joku asia, mitä tahdon tehdä, teen sen. Jos en osaa, opettelen. En jaksa kaivella kaikkea ikävää elämästä, keskityn hyvään ja katson kaunista kohti. Olen onnellinen. Luotan ihmisiin, kunnes toisin todistetaan. Ja ehdottomasti elän väärässä aikakaudessa. Nykyinen materialismi ei merkitse minulle mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Koetan olla hyvä muille ihmisille.

Välillä aika hvetin hankalaa...

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei ole koskaan ollut suurta mielenkiintoa tai intohimoa mitään asiaa tai tekemistä kohtaan. Olen pärjännyt kyllä hyvin elämässä, mutten koskaan ole harrastanut mitään erityistä tai kuluttanut aikaa mihinkään tiettyyn tekemiseen pitkäjänteisesti. En ole myöskään sosiaalinen, osaan olla sosiaalinen töissä ja mukava työkaveri, mutta vapaalla en kaipaa sosiaalisuutta enkä kavereitakaan. Ulkopuolisen silmin mun elämä on varmaan aika tylsää, mutta tykkään siitä näin.

Ehkä olet introvertti. Et ole harvinaisuus, meitä on yllättävän paljon. 

olen outo koska vauvapalstailen