Sukupuolia on kaksi, mielenterveyshäiriöitä kuvitella muuta on enemmän
Kommentit (545)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sukupuolenkin voi vahvistaa lääketieteellisellä testillä. Mutta sinunlaisille se on ongelma kun tulos ei vastaa päänsisäisiä harhoja."
Nyt puhuttiin siitä että vaatiiko lansäädäntö välttämättä ihmisten vahvistamista miehiksi ja naisiksi. Ja ei siis vaadi.
Kyllähän se vaatii kun laissa on eri säädöksiä sukupuolen mukaan.
Se että sukupuolta voi nykyään vaihtaa on ihan toinen kysymys.
Kerroppa missä laissa on spesifisti sukupuoleen liittyviä säädöksiä, jotka eivät kytkeydy biologiaan? Niitä on pohjimmiltaan hyvin vähän. Perintökaaressa puhutaan siittäjästä ja vanhemmuuslaissa synnyttäjästä. Lainsäädäntö nimenomana pyrkii sukupuolineutraaliuteen, mutta lainsäädännössäkin tulee biologiset realiteetit vastaan. Perintösäädökset, vanhempainpäivärahat, tasa-arvolaki jne. viittaavat joko biologiseen sukupuoleen tai identiteettiin, joka ei edellytä mitään passimerkintää. Jos transsukupuolista syrjitään hänen sukupuoli-identiteettinsä takia, niin ei siinäkään merkitse ensisijaisesti hänen passimerkintänsä vaan se, mihin hän sisäisesti identifioituu.
Kumman sukupuolen edustaja synnyttää lapsen? Niinpä.
Naisethan lapset synnyttävät, mutta ei siihen mitään juridista sukupuoliluokitusta tarvita. Jos ihminen ei identitetiltään ole nainen, mutta siltikin synnyttää, niin sekään ei ole juridisesti olennaista. Koska äitiysraha voidaan myöntää vain synnyttävälle osapuolelle, ihan sama mitä termiä käytät itsestäsi tai mikä luokitus näkyy passissasi. Myös siittämisessä juridinen luokitus on täysin epärelevantti käsite.
Totta kai hallinnollisesti luokitus voi esim. terveydenhuollossa olla aika olennainen. Ja joillekin sukupuolivähemmistöille juridinen luokitus on identiteettikysymys, mutta sitten mennäänkin heidän tarpeisiin saada tunnustusta kokemukselleen, eikä sekään ole juridisesti olennaista. Esim. identiteettipohjainen syrjintä ei edellytä, että identiteetti pohjautuisi johonkin juridisen luokkaan.
Tähän lisätäkseni, että ainoa tilanne jossa naisille ja miehille on edes luotu juridisesti eri velvollisuuksia ja oikeuksia, on asevelvollisuus. Tässä kohtaa sukupuoli on olennainen tekijä, jossa sukupuolet asetetaan eri asemaan ihan lainsäädännöllä.
Nykyään vielä keskeistä on nimenomaan juridinen luokitus, koska se on eriytetty biologiasta. Mihinkään muuhun ei oikeudellisesti sukupuolen juridista luokitusta tarvita, koska oikeusvaltion lainsäädäntö lähtee sukupuolten ja ihmisten tasa-arvosta ja silloin lainsäädännön tulee olla mahdollisimman neutraalia.
MIKÄS MIELENTERVEYSHÄIRIÖ NÄILLÄ JOUKKO RAI S K ONKAAN ? TAI Kauppojen ryöstäjillä ? Tai väärentäjillä. Tai perheensä polttaneella . Siinä ei paljon sukuelimet paina kun pahaa tehdään. Entä nämä sukuelin silpojat uskonnoissa ja elukkauhraajat mikä mielenhäiriö ???
Jos kätilö Egyptistä sattuu viiltämään sun lapselta vehkeet pois niin ei se ole lapsen vika .
No eikö ole niin että kun uskonnossa silvotaan pääkin häiriintyy ? Voi poika alkaa kuvitella että onkin tyttö kun vehkeet pitää poistaa .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Intersukupuolisuus on siis mielenterveys häiriö? Just just ja se lääkäri joka ensimmäisenä on sukupuolen papereihin arponut niin on aina oikeassa.
Tässä taas selkeästi sekoittuu ihmisillä fyysinen sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti. Oikein kehittyneet sukupuolielimet omaava ihminen on fyysisesti ja geneettisesti todellakin joko nainen tai mies, tästä harva riitelee. Riita tulee siitä, kun joku ei tunnekaan olevansa sinut kehonsa kanssa, tämä on toisille käsittämätöntä ja kyseessä täytyy olla henkinen sairaus. Se on jotenkin heiltä pois jos esimerkiksi minä tunnen olevani täysin sukupuoleton olento, omaan naiselliset piirteet mutten mitenkään samaistu naissukupuoleen, mutten kyllä miessukupuoleenkaan, minustakaikki sukupuolet sais vaan poistaa ja oltais kaikki vaan ihmisiä, se toimisi jos kaikki kohdeltaisiin toisiamme kauniisti.
Intersukupuolisilla keppihevostelun ja ihmiskilpenä käyttämisen voi lopettaa nyt. Intersukupuolisuus on kehollinen ilmiö ja transsuus mielenterveyspuolen asia. Transsuilla ei esiinny intersukupuolisuutta sen enempää kuin muussakaan väestössä. Transsut eivät olisi transsuja, ellei heillä olisi sukupuoliristiriitaa terveen kehonsa ja mielensä kanssa.
Intersukupuolisia syntyy Suomen mittakaavassa tusinan verran vuodessa ja he ovat ihan miehiä ja naisia siinä missä kaikki muutkin, eivät uusia sukupuolia eivätkä sukupuolten välimuotoja. Intersukupuolisuuden tilat ovat sukupuolittuneita. Klinefelteriä esiintyy vain miehillä ja Turneria naisilla. Sukupuolen funktio on lisääntyminen ja ihmislaji tuottaa kahdenlaisia sukusoluja, joten vaihtoehtoja on vain kaksi.
Mistä tiedät ettei transsukupuolisuus ole kehollinen ilmiö? Monilla transihmisillä paljastuu samanlaisia geeni-, hormoni- ja genitaalipoikkeuksia kuin intersukupuolisilla, kunhan niitä tutkitaan. (vastasyntyneiltähän ei järjestelmällisesti tutkita vaan juridinen sukupuoli määräytyy ulkoisten genitaalien muodon perusteella ja biologinen sukupuoli jää silloin pelkäksi oletukseksi) Ja kaikista varmimmin transsukupuolisuus tilan aiheuttaa ihmiskehon tuntemattomin osa eli aivot, aivojen rakenne. Eli ilmiö on fyysinen, kehollinen.
Lääketiede tunnistaa moniakin ilmiöitä joita ei voi silmin havaita. Onko somaattiset oireet tutuja?
Millä laboratoriotestillä tai kuvantamislaitteella transsuus voidaan todentaa?
Olen eri, mutta ei voida vielä todeta millään. Tämä ei tarkoita, etteikö joskus tulevaisuudessa vielä voida.
Vähän niin kuin jonkun autismin kanssa, sitäkään ei vielä voida todeta noin, mutta uskoisin, että tulevaisuudessa vielä voidaan.
Ei munkaan tulevaisuuden pankkitilin saldoa tiedetä, mutta silti olen tällä hetkellä persaukinen. Keskustelua ei ole järkevää käydä hypoteesin varassa jostain mahdollisesta tulevaisuuden Pelle Pelottoman keksinnöstä. Ethän sä pysty edes antamaan yleispätevää ja loogisesti koherenttia määritelmää transsuudelle.
Virkistetään muistia. Transsusateenvarjon alta löytyy:
- klassiset kehodysforikot
- rogd-teinit, joiden transsufiilis syntyy vasta teini-iässä
- keski-ikäisenä tyttöilyn löytäneet perheenisät
- genderfluidit, joiden sukupuolikokemus vaihtelee
- katujat
- autogynefiilit, transvestiitit ja muut fetisistit
Millaisella laitteella tai labratestillä löydämme heidän transsuuttaan yhdistävän ja todentavan tekijän? Yhdelle transsuus on halvaannuttava kehodysforia, toiselle fetissi ja kolmannelle epämukavuutta sukupuolirooleista. Make it make sense.
Ei sun kanssa ole järkevää käydä keskustelua. Sulla on fanaattinen kanta asiaan. En mä sua yritä vakuuttaa mistään.
Niille ei fanaattisille haluan kertoa, että asian seuraaminen läheltä, sen seuraaminen, että lapsi osaa kertoa kokevansa olevansa eri sukupuolta heti siinä vaiheessa, kun on oppinut sen verran puhumaan, on saanut minut vakuuttumaan henkilökohtaisesti ilmiön todellisuudesta ja sen biologisesta/fyysisestä/todellisesta pohjasta.
Miten voit olla varma, ettei sen lapsen sukupuoliristiriita johdu transsuudesta riippumattomasta syystä ja ettei se mene ohi murrosiän myötä, ellei transsuilua aleta lietsomaan ja vahvistamaan?
No tiedän, ettei se mennyt ikinä ohi, vaikka hänen kohdallaan sitä ei todellakaan lietsottu tai vahvistettu, vaan päinvastoin.
Kuitenkaan lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä ei voi mitenkään luotettavasti ennakoida. Ei voi mitenkään tietää, että onko viisivuotias asiasta samaa mieltä vielä kymmenen vuoden päästä. Sukupuoliristiriita voi johtua lukemattomista transsuudesta johtumattomista syistä. Useimmiten alaikäisen sukupuoliristiriita ennakoi aikuisuuden homoseksuaalisuutta. Moni aikuinen homoseksuaalikin kokee sukupuoliristiriitaa ja toimii usein sukupuolelleen epätyypillisesti, eikä ole transsu. Sukupuoliristiriita häviää murrosiän myötä jopa 90 prosentin kohdalla. Ihmisen aivot ja identiteetti kehittyvät pitkälle aikuisuuteen. Ei siis kannata hötkyillä lapsen transiuttamisen ja transidentiteetin asettamisen kanssa.
No tässä tapauksessa se oli pysyvää, henkilö ei ollut homoseksuaali, häntä ei "transiutettu", ja hän tappoi itsensä.
Tutkimusten mukaan edes transiutus ei kohenna transien mielenterveyttä ja että transiuden kanssa on klusteroitunut monenlaista mielenterveysongelmaa, eikä transiutus ratkaise muuta kuin mahdollisesti kehodysforian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Intersukupuolisuus on siis mielenterveys häiriö? Just just ja se lääkäri joka ensimmäisenä on sukupuolen papereihin arponut niin on aina oikeassa.
Tässä taas selkeästi sekoittuu ihmisillä fyysinen sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti. Oikein kehittyneet sukupuolielimet omaava ihminen on fyysisesti ja geneettisesti todellakin joko nainen tai mies, tästä harva riitelee. Riita tulee siitä, kun joku ei tunnekaan olevansa sinut kehonsa kanssa, tämä on toisille käsittämätöntä ja kyseessä täytyy olla henkinen sairaus. Se on jotenkin heiltä pois jos esimerkiksi minä tunnen olevani täysin sukupuoleton olento, omaan naiselliset piirteet mutten mitenkään samaistu naissukupuoleen, mutten kyllä miessukupuoleenkaan, minustakaikki sukupuolet sais vaan poistaa ja oltais kaikki vaan ihmisiä, se toimisi jos kaikki kohdeltaisiin toisiamme kauniisti.
Intersukupuolisilla keppihevostelun ja ihmiskilpenä käyttämisen voi lopettaa nyt. Intersukupuolisuus on kehollinen ilmiö ja transsuus mielenterveyspuolen asia. Transsuilla ei esiinny intersukupuolisuutta sen enempää kuin muussakaan väestössä. Transsut eivät olisi transsuja, ellei heillä olisi sukupuoliristiriitaa terveen kehonsa ja mielensä kanssa.
Intersukupuolisia syntyy Suomen mittakaavassa tusinan verran vuodessa ja he ovat ihan miehiä ja naisia siinä missä kaikki muutkin, eivät uusia sukupuolia eivätkä sukupuolten välimuotoja. Intersukupuolisuuden tilat ovat sukupuolittuneita. Klinefelteriä esiintyy vain miehillä ja Turneria naisilla. Sukupuolen funktio on lisääntyminen ja ihmislaji tuottaa kahdenlaisia sukusoluja, joten vaihtoehtoja on vain kaksi.
Mistä tiedät ettei transsukupuolisuus ole kehollinen ilmiö? Monilla transihmisillä paljastuu samanlaisia geeni-, hormoni- ja genitaalipoikkeuksia kuin intersukupuolisilla, kunhan niitä tutkitaan. (vastasyntyneiltähän ei järjestelmällisesti tutkita vaan juridinen sukupuoli määräytyy ulkoisten genitaalien muodon perusteella ja biologinen sukupuoli jää silloin pelkäksi oletukseksi) Ja kaikista varmimmin transsukupuolisuus tilan aiheuttaa ihmiskehon tuntemattomin osa eli aivot, aivojen rakenne. Eli ilmiö on fyysinen, kehollinen.
Lääketiede tunnistaa moniakin ilmiöitä joita ei voi silmin havaita. Onko somaattiset oireet tutuja?
Millä laboratoriotestillä tai kuvantamislaitteella transsuus voidaan todentaa?
Olen eri, mutta ei voida vielä todeta millään. Tämä ei tarkoita, etteikö joskus tulevaisuudessa vielä voida.
Vähän niin kuin jonkun autismin kanssa, sitäkään ei vielä voida todeta noin, mutta uskoisin, että tulevaisuudessa vielä voidaan.
Ei munkaan tulevaisuuden pankkitilin saldoa tiedetä, mutta silti olen tällä hetkellä persaukinen. Keskustelua ei ole järkevää käydä hypoteesin varassa jostain mahdollisesta tulevaisuuden Pelle Pelottoman keksinnöstä. Ethän sä pysty edes antamaan yleispätevää ja loogisesti koherenttia määritelmää transsuudelle.
Virkistetään muistia. Transsusateenvarjon alta löytyy:
- klassiset kehodysforikot
- rogd-teinit, joiden transsufiilis syntyy vasta teini-iässä
- keski-ikäisenä tyttöilyn löytäneet perheenisät
- genderfluidit, joiden sukupuolikokemus vaihtelee
- katujat
- autogynefiilit, transvestiitit ja muut fetisistit
Millaisella laitteella tai labratestillä löydämme heidän transsuuttaan yhdistävän ja todentavan tekijän? Yhdelle transsuus on halvaannuttava kehodysforia, toiselle fetissi ja kolmannelle epämukavuutta sukupuolirooleista. Make it make sense.
Ei sun kanssa ole järkevää käydä keskustelua. Sulla on fanaattinen kanta asiaan. En mä sua yritä vakuuttaa mistään.
Niille ei fanaattisille haluan kertoa, että asian seuraaminen läheltä, sen seuraaminen, että lapsi osaa kertoa kokevansa olevansa eri sukupuolta heti siinä vaiheessa, kun on oppinut sen verran puhumaan, on saanut minut vakuuttumaan henkilökohtaisesti ilmiön todellisuudesta ja sen biologisesta/fyysisestä/todellisesta pohjasta.
Miten voit olla varma, ettei sen lapsen sukupuoliristiriita johdu transsuudesta riippumattomasta syystä ja ettei se mene ohi murrosiän myötä, ellei transsuilua aleta lietsomaan ja vahvistamaan?
No tiedän, ettei se mennyt ikinä ohi, vaikka hänen kohdallaan sitä ei todellakaan lietsottu tai vahvistettu, vaan päinvastoin.
Kuitenkaan lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä ei voi mitenkään luotettavasti ennakoida. Ei voi mitenkään tietää, että onko viisivuotias asiasta samaa mieltä vielä kymmenen vuoden päästä. Sukupuoliristiriita voi johtua lukemattomista transsuudesta johtumattomista syistä. Useimmiten alaikäisen sukupuoliristiriita ennakoi aikuisuuden homoseksuaalisuutta. Moni aikuinen homoseksuaalikin kokee sukupuoliristiriitaa ja toimii usein sukupuolelleen epätyypillisesti, eikä ole transsu. Sukupuoliristiriita häviää murrosiän myötä jopa 90 prosentin kohdalla. Ihmisen aivot ja identiteetti kehittyvät pitkälle aikuisuuteen. Ei siis kannata hötkyillä lapsen transiuttamisen ja transidentiteetin asettamisen kanssa.
Varhaislapsuudessa alkanut ja johdonmukainen kokemus toiseen sukupuoleen kuulumisesta on vahva indikoijia sille, että kokemus jatkuu läpi elämän. Toki voi olla myös heitä, joilla se on vaihe. Sen huomaa sitten siitä, että vaihe menee ohi. Tutkimusten mukaan sekä ne lapset, joilla kokemus jatkui aikuisuuteen että he, joiden meni ohi, ovat hyötyneet siitä, että kokemukseen on suhtauduttu avoimesti ja lasta on tuettu omana itsenään. Hyväksyvä suhtautuminen ei ole "lukinnut" millekään transpolulle, mikä on täällä usein kuultu väite.
Määrittele hyväksyvä suhtautuminen? Nimen vaihtaminen ja muu sosiaalinen transitio on voimakas psyykkinen interventio, joka lukitsee alaikäisen transidentiteettiin. Blokkerit johtavat käytännössä aina täyteen transiutukseen ja muuntohormoneiden kanssa steriliteettiin ja lukuisiin terveysongelmiin. Jos transidentiteettiä aletaan vahvistaa jo lapsesta, niin kyllä siinä on kohtalo sinetöity.
Huomautan vaan, että sen, jonka transidentiteettiä ei tuettu mitenkään, kohtalo oli itsemurha, mikä on aika paljon lopullisemmin sinetöity.
Voisit lopettaa vastuuttoman itsemurhalla uhkailun. Tutkimusten mukaan transidentifioituvilla nuorilla ei esiinny itsetuhoisuutta sen enempää kuin muillakaan ikäisillään ongelmanuorilla. Transiutus ei ole ratkaisu psyykkiseen oireiluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Intersukupuolisuus on siis mielenterveys häiriö? Just just ja se lääkäri joka ensimmäisenä on sukupuolen papereihin arponut niin on aina oikeassa.
Tässä taas selkeästi sekoittuu ihmisillä fyysinen sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti. Oikein kehittyneet sukupuolielimet omaava ihminen on fyysisesti ja geneettisesti todellakin joko nainen tai mies, tästä harva riitelee. Riita tulee siitä, kun joku ei tunnekaan olevansa sinut kehonsa kanssa, tämä on toisille käsittämätöntä ja kyseessä täytyy olla henkinen sairaus. Se on jotenkin heiltä pois jos esimerkiksi minä tunnen olevani täysin sukupuoleton olento, omaan naiselliset piirteet mutten mitenkään samaistu naissukupuoleen, mutten kyllä miessukupuoleenkaan, minustakaikki sukupuolet sais vaan poistaa ja oltais kaikki vaan ihmisiä, se toimisi jos kaikki kohdeltaisiin toisiamme kauniisti.
Intersukupuolisilla keppihevostelun ja ihmiskilpenä käyttämisen voi lopettaa nyt. Intersukupuolisuus on kehollinen ilmiö ja transsuus mielenterveyspuolen asia. Transsuilla ei esiinny intersukupuolisuutta sen enempää kuin muussakaan väestössä. Transsut eivät olisi transsuja, ellei heillä olisi sukupuoliristiriitaa terveen kehonsa ja mielensä kanssa.
Intersukupuolisia syntyy Suomen mittakaavassa tusinan verran vuodessa ja he ovat ihan miehiä ja naisia siinä missä kaikki muutkin, eivät uusia sukupuolia eivätkä sukupuolten välimuotoja. Intersukupuolisuuden tilat ovat sukupuolittuneita. Klinefelteriä esiintyy vain miehillä ja Turneria naisilla. Sukupuolen funktio on lisääntyminen ja ihmislaji tuottaa kahdenlaisia sukusoluja, joten vaihtoehtoja on vain kaksi.
Mistä tiedät ettei transsukupuolisuus ole kehollinen ilmiö? Monilla transihmisillä paljastuu samanlaisia geeni-, hormoni- ja genitaalipoikkeuksia kuin intersukupuolisilla, kunhan niitä tutkitaan. (vastasyntyneiltähän ei järjestelmällisesti tutkita vaan juridinen sukupuoli määräytyy ulkoisten genitaalien muodon perusteella ja biologinen sukupuoli jää silloin pelkäksi oletukseksi) Ja kaikista varmimmin transsukupuolisuus tilan aiheuttaa ihmiskehon tuntemattomin osa eli aivot, aivojen rakenne. Eli ilmiö on fyysinen, kehollinen.
Lääketiede tunnistaa moniakin ilmiöitä joita ei voi silmin havaita. Onko somaattiset oireet tutuja?
Millä laboratoriotestillä tai kuvantamislaitteella transsuus voidaan todentaa?
Olen eri, mutta ei voida vielä todeta millään. Tämä ei tarkoita, etteikö joskus tulevaisuudessa vielä voida.
Vähän niin kuin jonkun autismin kanssa, sitäkään ei vielä voida todeta noin, mutta uskoisin, että tulevaisuudessa vielä voidaan.
Ei munkaan tulevaisuuden pankkitilin saldoa tiedetä, mutta silti olen tällä hetkellä persaukinen. Keskustelua ei ole järkevää käydä hypoteesin varassa jostain mahdollisesta tulevaisuuden Pelle Pelottoman keksinnöstä. Ethän sä pysty edes antamaan yleispätevää ja loogisesti koherenttia määritelmää transsuudelle.
Virkistetään muistia. Transsusateenvarjon alta löytyy:
- klassiset kehodysforikot
- rogd-teinit, joiden transsufiilis syntyy vasta teini-iässä
- keski-ikäisenä tyttöilyn löytäneet perheenisät
- genderfluidit, joiden sukupuolikokemus vaihtelee
- katujat
- autogynefiilit, transvestiitit ja muut fetisistit
Millaisella laitteella tai labratestillä löydämme heidän transsuuttaan yhdistävän ja todentavan tekijän? Yhdelle transsuus on halvaannuttava kehodysforia, toiselle fetissi ja kolmannelle epämukavuutta sukupuolirooleista. Make it make sense.
Ei sun kanssa ole järkevää käydä keskustelua. Sulla on fanaattinen kanta asiaan. En mä sua yritä vakuuttaa mistään.
Niille ei fanaattisille haluan kertoa, että asian seuraaminen läheltä, sen seuraaminen, että lapsi osaa kertoa kokevansa olevansa eri sukupuolta heti siinä vaiheessa, kun on oppinut sen verran puhumaan, on saanut minut vakuuttumaan henkilökohtaisesti ilmiön todellisuudesta ja sen biologisesta/fyysisestä/todellisesta pohjasta.
Miten voit olla varma, ettei sen lapsen sukupuoliristiriita johdu transsuudesta riippumattomasta syystä ja ettei se mene ohi murrosiän myötä, ellei transsuilua aleta lietsomaan ja vahvistamaan?
No tiedän, ettei se mennyt ikinä ohi, vaikka hänen kohdallaan sitä ei todellakaan lietsottu tai vahvistettu, vaan päinvastoin.
Kuitenkaan lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä ei voi mitenkään luotettavasti ennakoida. Ei voi mitenkään tietää, että onko viisivuotias asiasta samaa mieltä vielä kymmenen vuoden päästä. Sukupuoliristiriita voi johtua lukemattomista transsuudesta johtumattomista syistä. Useimmiten alaikäisen sukupuoliristiriita ennakoi aikuisuuden homoseksuaalisuutta. Moni aikuinen homoseksuaalikin kokee sukupuoliristiriitaa ja toimii usein sukupuolelleen epätyypillisesti, eikä ole transsu. Sukupuoliristiriita häviää murrosiän myötä jopa 90 prosentin kohdalla. Ihmisen aivot ja identiteetti kehittyvät pitkälle aikuisuuteen. Ei siis kannata hötkyillä lapsen transiuttamisen ja transidentiteetin asettamisen kanssa.
Varhaislapsuudessa alkanut ja johdonmukainen kokemus toiseen sukupuoleen kuulumisesta on vahva indikoijia sille, että kokemus jatkuu läpi elämän. Toki voi olla myös heitä, joilla se on vaihe. Sen huomaa sitten siitä, että vaihe menee ohi. Tutkimusten mukaan sekä ne lapset, joilla kokemus jatkui aikuisuuteen että he, joiden meni ohi, ovat hyötyneet siitä, että kokemukseen on suhtauduttu avoimesti ja lasta on tuettu omana itsenään. Hyväksyvä suhtautuminen ei ole "lukinnut" millekään transpolulle, mikä on täällä usein kuultu väite.
Määrittele hyväksyvä suhtautuminen? Nimen vaihtaminen ja muu sosiaalinen transitio on voimakas psyykkinen interventio, joka lukitsee alaikäisen transidentiteettiin. Blokkerit johtavat käytännössä aina täyteen transiutukseen ja muuntohormoneiden kanssa steriliteettiin ja lukuisiin terveysongelmiin. Jos transidentiteettiä aletaan vahvistaa jo lapsesta, niin kyllä siinä on kohtalo sinetöity.
Nimenomaan nuo ei ole mitään "voimakkaita psyykkisiä interventioita" mistä lienee olet tuon poiminutkin. Juuri tuollaiset hyväksyvät ja lasta kuuntelevat keinot ovat olleet hyväksi myös niiden lasten kasvulle ja mielenterveydelle, joilla kokemus onkin esim. murrosiässä mennyt ohi.
Hollannin lasten transiutusprotokollan luoja ei suosittele sosiaalista transiutusta.
Sinun mielestäsi ei ole psyykkinen interventio uskotella lapselle ja lähiympäristölle tämän olevan oikeasti vastakkaisen sukupuolen edustaja? Okei, Transhausen-mutsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka vuosi syntyy vauvoja, joiden vehkeet ovat epäselvät. Kumpia he ovat?
Sukupuolen määrittely:
1) genitaalit
2) kromosomit
3) sukurauhasten jäänteet
Noilla se selviää.
Kannattaa muistaa, että 99,98 prosentin sukupuoli on todettavissa syntymän hetkellä. Ultralla ja verikokeella sukupuoli selviää jopa raskauden aikana. Kuin taikuutta!
Niin. Se 0,02 % on kuitenkin olemassa eikä mene tähän kahtiajakoon. Kiersit kysymyksen.
Ensin antamasi vastaus oli sekin puutteellinen.Sellaisia joita ei heti syntymän jälkeen huomata on paljon.
Intersukupuolisuuden tilat ovat sukupuolittuneita ja ne hoidetaan oireenmukaisesti. Esimerkiksi Klineferlter vaikuttaa vain miehen lisääntymiselimistöön ja sitä esiintyy vain miehillä. Intersukupuoliset eivät ole uusia sukupuolia eivätkä mitään välimuotoja.
Entäs tämä kielinero Sara Forsberg, jolla on miehen kromosomit, mutta ulkoisesti nainen? Onhan näitä luonnonoikkuja jonkun verran ja eri asteisina. Eli ei asiat ole ihan niin mustavalkoisia.
Hän ei ole uusi sukupuoli eikä sukupuolten välimuoto. Hänellä on lisääntymiselimistön kehityspoikkeama, joka on estänyt miestyyppisen puberteetin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Intersukupuolisuus on siis mielenterveys häiriö? Just just ja se lääkäri joka ensimmäisenä on sukupuolen papereihin arponut niin on aina oikeassa.
Tässä taas selkeästi sekoittuu ihmisillä fyysinen sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti. Oikein kehittyneet sukupuolielimet omaava ihminen on fyysisesti ja geneettisesti todellakin joko nainen tai mies, tästä harva riitelee. Riita tulee siitä, kun joku ei tunnekaan olevansa sinut kehonsa kanssa, tämä on toisille käsittämätöntä ja kyseessä täytyy olla henkinen sairaus. Se on jotenkin heiltä pois jos esimerkiksi minä tunnen olevani täysin sukupuoleton olento, omaan naiselliset piirteet mutten mitenkään samaistu naissukupuoleen, mutten kyllä miessukupuoleenkaan, minustakaikki sukupuolet sais vaan poistaa ja oltais kaikki vaan ihmisiä, se toimisi jos kaikki kohdeltaisiin toisiamme kauniisti.
Intersukupuolisilla keppihevostelun ja ihmiskilpenä käyttämisen voi lopettaa nyt. Intersukupuolisuus on kehollinen ilmiö ja transsuus mielenterveyspuolen asia. Transsuilla ei esiinny intersukupuolisuutta sen enempää kuin muussakaan väestössä. Transsut eivät olisi transsuja, ellei heillä olisi sukupuoliristiriitaa terveen kehonsa ja mielensä kanssa.
Intersukupuolisia syntyy Suomen mittakaavassa tusinan verran vuodessa ja he ovat ihan miehiä ja naisia siinä missä kaikki muutkin, eivät uusia sukupuolia eivätkä sukupuolten välimuotoja. Intersukupuolisuuden tilat ovat sukupuolittuneita. Klinefelteriä esiintyy vain miehillä ja Turneria naisilla. Sukupuolen funktio on lisääntyminen ja ihmislaji tuottaa kahdenlaisia sukusoluja, joten vaihtoehtoja on vain kaksi.
Mistä tiedät ettei transsukupuolisuus ole kehollinen ilmiö? Monilla transihmisillä paljastuu samanlaisia geeni-, hormoni- ja genitaalipoikkeuksia kuin intersukupuolisilla, kunhan niitä tutkitaan. (vastasyntyneiltähän ei järjestelmällisesti tutkita vaan juridinen sukupuoli määräytyy ulkoisten genitaalien muodon perusteella ja biologinen sukupuoli jää silloin pelkäksi oletukseksi) Ja kaikista varmimmin transsukupuolisuus tilan aiheuttaa ihmiskehon tuntemattomin osa eli aivot, aivojen rakenne. Eli ilmiö on fyysinen, kehollinen.
Lääketiede tunnistaa moniakin ilmiöitä joita ei voi silmin havaita. Onko somaattiset oireet tutuja?
Millä laboratoriotestillä tai kuvantamislaitteella transsuus voidaan todentaa?
Olen eri, mutta ei voida vielä todeta millään. Tämä ei tarkoita, etteikö joskus tulevaisuudessa vielä voida.
Vähän niin kuin jonkun autismin kanssa, sitäkään ei vielä voida todeta noin, mutta uskoisin, että tulevaisuudessa vielä voidaan.
Ei munkaan tulevaisuuden pankkitilin saldoa tiedetä, mutta silti olen tällä hetkellä persaukinen. Keskustelua ei ole järkevää käydä hypoteesin varassa jostain mahdollisesta tulevaisuuden Pelle Pelottoman keksinnöstä. Ethän sä pysty edes antamaan yleispätevää ja loogisesti koherenttia määritelmää transsuudelle.
Virkistetään muistia. Transsusateenvarjon alta löytyy:
- klassiset kehodysforikot
- rogd-teinit, joiden transsufiilis syntyy vasta teini-iässä
- keski-ikäisenä tyttöilyn löytäneet perheenisät
- genderfluidit, joiden sukupuolikokemus vaihtelee
- katujat
- autogynefiilit, transvestiitit ja muut fetisistit
Millaisella laitteella tai labratestillä löydämme heidän transsuuttaan yhdistävän ja todentavan tekijän? Yhdelle transsuus on halvaannuttava kehodysforia, toiselle fetissi ja kolmannelle epämukavuutta sukupuolirooleista. Make it make sense.
Ei sun kanssa ole järkevää käydä keskustelua. Sulla on fanaattinen kanta asiaan. En mä sua yritä vakuuttaa mistään.
Niille ei fanaattisille haluan kertoa, että asian seuraaminen läheltä, sen seuraaminen, että lapsi osaa kertoa kokevansa olevansa eri sukupuolta heti siinä vaiheessa, kun on oppinut sen verran puhumaan, on saanut minut vakuuttumaan henkilökohtaisesti ilmiön todellisuudesta ja sen biologisesta/fyysisestä/todellisesta pohjasta.
Mitähän taaperoikäisen sukupuolikäsitys mahtaa pitää sisällään ja mihin se pohjautuu? Omassa tuttavapiirissä on lapsia, jotka ovat ilmoittaneet olevansa: Batman, viinirypäle, kissanpentu ja pyllynreikä. Miten tukisit heidän identiteettiään?
En tiedä. Mutta mainitsemasi taaperot eivät varmaan ole pysyvästi koko ikänsä jatkaneet Batmaniksi tai viinirypäleeksi identifioitumista, eivätkä varmaan ole suuresti kärsineet siitä, ettei heidän kehonsa vastaa viinirypälettä tai Batmania.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Intersukupuolisuus on siis mielenterveys häiriö? Just just ja se lääkäri joka ensimmäisenä on sukupuolen papereihin arponut niin on aina oikeassa.
Tässä taas selkeästi sekoittuu ihmisillä fyysinen sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti. Oikein kehittyneet sukupuolielimet omaava ihminen on fyysisesti ja geneettisesti todellakin joko nainen tai mies, tästä harva riitelee. Riita tulee siitä, kun joku ei tunnekaan olevansa sinut kehonsa kanssa, tämä on toisille käsittämätöntä ja kyseessä täytyy olla henkinen sairaus. Se on jotenkin heiltä pois jos esimerkiksi minä tunnen olevani täysin sukupuoleton olento, omaan naiselliset piirteet mutten mitenkään samaistu naissukupuoleen, mutten kyllä miessukupuoleenkaan, minustakaikki sukupuolet sais vaan poistaa ja oltais kaikki vaan ihmisiä, se toimisi jos kaikki kohdeltaisiin toisiamme kauniisti.
Intersukupuolisilla keppihevostelun ja ihmiskilpenä käyttämisen voi lopettaa nyt. Intersukupuolisuus on kehollinen ilmiö ja transsuus mielenterveyspuolen asia. Transsuilla ei esiinny intersukupuolisuutta sen enempää kuin muussakaan väestössä. Transsut eivät olisi transsuja, ellei heillä olisi sukupuoliristiriitaa terveen kehonsa ja mielensä kanssa.
Intersukupuolisia syntyy Suomen mittakaavassa tusinan verran vuodessa ja he ovat ihan miehiä ja naisia siinä missä kaikki muutkin, eivät uusia sukupuolia eivätkä sukupuolten välimuotoja. Intersukupuolisuuden tilat ovat sukupuolittuneita. Klinefelteriä esiintyy vain miehillä ja Turneria naisilla. Sukupuolen funktio on lisääntyminen ja ihmislaji tuottaa kahdenlaisia sukusoluja, joten vaihtoehtoja on vain kaksi.
Mistä tiedät ettei transsukupuolisuus ole kehollinen ilmiö? Monilla transihmisillä paljastuu samanlaisia geeni-, hormoni- ja genitaalipoikkeuksia kuin intersukupuolisilla, kunhan niitä tutkitaan. (vastasyntyneiltähän ei järjestelmällisesti tutkita vaan juridinen sukupuoli määräytyy ulkoisten genitaalien muodon perusteella ja biologinen sukupuoli jää silloin pelkäksi oletukseksi) Ja kaikista varmimmin transsukupuolisuus tilan aiheuttaa ihmiskehon tuntemattomin osa eli aivot, aivojen rakenne. Eli ilmiö on fyysinen, kehollinen.
Lääketiede tunnistaa moniakin ilmiöitä joita ei voi silmin havaita. Onko somaattiset oireet tutuja?
Millä laboratoriotestillä tai kuvantamislaitteella transsuus voidaan todentaa?
Olen eri, mutta ei voida vielä todeta millään. Tämä ei tarkoita, etteikö joskus tulevaisuudessa vielä voida.
Vähän niin kuin jonkun autismin kanssa, sitäkään ei vielä voida todeta noin, mutta uskoisin, että tulevaisuudessa vielä voidaan.
Ei munkaan tulevaisuuden pankkitilin saldoa tiedetä, mutta silti olen tällä hetkellä persaukinen. Keskustelua ei ole järkevää käydä hypoteesin varassa jostain mahdollisesta tulevaisuuden Pelle Pelottoman keksinnöstä. Ethän sä pysty edes antamaan yleispätevää ja loogisesti koherenttia määritelmää transsuudelle.
Virkistetään muistia. Transsusateenvarjon alta löytyy:
- klassiset kehodysforikot
- rogd-teinit, joiden transsufiilis syntyy vasta teini-iässä
- keski-ikäisenä tyttöilyn löytäneet perheenisät
- genderfluidit, joiden sukupuolikokemus vaihtelee
- katujat
- autogynefiilit, transvestiitit ja muut fetisistit
Millaisella laitteella tai labratestillä löydämme heidän transsuuttaan yhdistävän ja todentavan tekijän? Yhdelle transsuus on halvaannuttava kehodysforia, toiselle fetissi ja kolmannelle epämukavuutta sukupuolirooleista. Make it make sense.
Ei sun kanssa ole järkevää käydä keskustelua. Sulla on fanaattinen kanta asiaan. En mä sua yritä vakuuttaa mistään.
Niille ei fanaattisille haluan kertoa, että asian seuraaminen läheltä, sen seuraaminen, että lapsi osaa kertoa kokevansa olevansa eri sukupuolta heti siinä vaiheessa, kun on oppinut sen verran puhumaan, on saanut minut vakuuttumaan henkilökohtaisesti ilmiön todellisuudesta ja sen biologisesta/fyysisestä/todellisesta pohjasta.
Miten voit olla varma, ettei sen lapsen sukupuoliristiriita johdu transsuudesta riippumattomasta syystä ja ettei se mene ohi murrosiän myötä, ellei transsuilua aleta lietsomaan ja vahvistamaan?
No tiedän, ettei se mennyt ikinä ohi, vaikka hänen kohdallaan sitä ei todellakaan lietsottu tai vahvistettu, vaan päinvastoin.
Kuitenkaan lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä ei voi mitenkään luotettavasti ennakoida. Ei voi mitenkään tietää, että onko viisivuotias asiasta samaa mieltä vielä kymmenen vuoden päästä. Sukupuoliristiriita voi johtua lukemattomista transsuudesta johtumattomista syistä. Useimmiten alaikäisen sukupuoliristiriita ennakoi aikuisuuden homoseksuaalisuutta. Moni aikuinen homoseksuaalikin kokee sukupuoliristiriitaa ja toimii usein sukupuolelleen epätyypillisesti, eikä ole transsu. Sukupuoliristiriita häviää murrosiän myötä jopa 90 prosentin kohdalla. Ihmisen aivot ja identiteetti kehittyvät pitkälle aikuisuuteen. Ei siis kannata hötkyillä lapsen transiuttamisen ja transidentiteetin asettamisen kanssa.
Varhaislapsuudessa alkanut ja johdonmukainen kokemus toiseen sukupuoleen kuulumisesta on vahva indikoijia sille, että kokemus jatkuu läpi elämän. Toki voi olla myös heitä, joilla se on vaihe. Sen huomaa sitten siitä, että vaihe menee ohi. Tutkimusten mukaan sekä ne lapset, joilla kokemus jatkui aikuisuuteen että he, joiden meni ohi, ovat hyötyneet siitä, että kokemukseen on suhtauduttu avoimesti ja lasta on tuettu omana itsenään. Hyväksyvä suhtautuminen ei ole "lukinnut" millekään transpolulle, mikä on täällä usein kuultu väite.
Määrittele hyväksyvä suhtautuminen? Nimen vaihtaminen ja muu sosiaalinen transitio on voimakas psyykkinen interventio, joka lukitsee alaikäisen transidentiteettiin. Blokkerit johtavat käytännössä aina täyteen transiutukseen ja muuntohormoneiden kanssa steriliteettiin ja lukuisiin terveysongelmiin. Jos transidentiteettiä aletaan vahvistaa jo lapsesta, niin kyllä siinä on kohtalo sinetöity.
Voi hyvänen aika. Annetaan lapsen päättää, miten pukeutuu. Annetaan lapsen päättää, millä nimellä haluaa tulla kutsutuksi. Ei kiistetä lapsen omaa kokemusta.
Tuo ei lukitse yhtään ketään yhtään mihinkään.
Mutta pidät kuitenkin lapsen ja lähiympäristön kartalla lapsen oikeasta sukupuolesta, etkä tarinoi translapsista ja väärään sukupuoleen syntymisestä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Intersukupuolisuus on siis mielenterveys häiriö? Just just ja se lääkäri joka ensimmäisenä on sukupuolen papereihin arponut niin on aina oikeassa.
Tässä taas selkeästi sekoittuu ihmisillä fyysinen sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti. Oikein kehittyneet sukupuolielimet omaava ihminen on fyysisesti ja geneettisesti todellakin joko nainen tai mies, tästä harva riitelee. Riita tulee siitä, kun joku ei tunnekaan olevansa sinut kehonsa kanssa, tämä on toisille käsittämätöntä ja kyseessä täytyy olla henkinen sairaus. Se on jotenkin heiltä pois jos esimerkiksi minä tunnen olevani täysin sukupuoleton olento, omaan naiselliset piirteet mutten mitenkään samaistu naissukupuoleen, mutten kyllä miessukupuoleenkaan, minustakaikki sukupuolet sais vaan poistaa ja oltais kaikki vaan ihmisiä, se toimisi jos kaikki kohdeltaisiin toisiamme kauniisti.
Intersukupuolisilla keppihevostelun ja ihmiskilpenä käyttämisen voi lopettaa nyt. Intersukupuolisuus on kehollinen ilmiö ja transsuus mielenterveyspuolen asia. Transsuilla ei esiinny intersukupuolisuutta sen enempää kuin muussakaan väestössä. Transsut eivät olisi transsuja, ellei heillä olisi sukupuoliristiriitaa terveen kehonsa ja mielensä kanssa.
Intersukupuolisia syntyy Suomen mittakaavassa tusinan verran vuodessa ja he ovat ihan miehiä ja naisia siinä missä kaikki muutkin, eivät uusia sukupuolia eivätkä sukupuolten välimuotoja. Intersukupuolisuuden tilat ovat sukupuolittuneita. Klinefelteriä esiintyy vain miehillä ja Turneria naisilla. Sukupuolen funktio on lisääntyminen ja ihmislaji tuottaa kahdenlaisia sukusoluja, joten vaihtoehtoja on vain kaksi.
Mistä tiedät ettei transsukupuolisuus ole kehollinen ilmiö? Monilla transihmisillä paljastuu samanlaisia geeni-, hormoni- ja genitaalipoikkeuksia kuin intersukupuolisilla, kunhan niitä tutkitaan. (vastasyntyneiltähän ei järjestelmällisesti tutkita vaan juridinen sukupuoli määräytyy ulkoisten genitaalien muodon perusteella ja biologinen sukupuoli jää silloin pelkäksi oletukseksi) Ja kaikista varmimmin transsukupuolisuus tilan aiheuttaa ihmiskehon tuntemattomin osa eli aivot, aivojen rakenne. Eli ilmiö on fyysinen, kehollinen.
Lääketiede tunnistaa moniakin ilmiöitä joita ei voi silmin havaita. Onko somaattiset oireet tutuja?
Millä laboratoriotestillä tai kuvantamislaitteella transsuus voidaan todentaa?
Olen eri, mutta ei voida vielä todeta millään. Tämä ei tarkoita, etteikö joskus tulevaisuudessa vielä voida.
Vähän niin kuin jonkun autismin kanssa, sitäkään ei vielä voida todeta noin, mutta uskoisin, että tulevaisuudessa vielä voidaan.
Ei munkaan tulevaisuuden pankkitilin saldoa tiedetä, mutta silti olen tällä hetkellä persaukinen. Keskustelua ei ole järkevää käydä hypoteesin varassa jostain mahdollisesta tulevaisuuden Pelle Pelottoman keksinnöstä. Ethän sä pysty edes antamaan yleispätevää ja loogisesti koherenttia määritelmää transsuudelle.
Virkistetään muistia. Transsusateenvarjon alta löytyy:
- klassiset kehodysforikot
- rogd-teinit, joiden transsufiilis syntyy vasta teini-iässä
- keski-ikäisenä tyttöilyn löytäneet perheenisät
- genderfluidit, joiden sukupuolikokemus vaihtelee
- katujat
- autogynefiilit, transvestiitit ja muut fetisistit
Millaisella laitteella tai labratestillä löydämme heidän transsuuttaan yhdistävän ja todentavan tekijän? Yhdelle transsuus on halvaannuttava kehodysforia, toiselle fetissi ja kolmannelle epämukavuutta sukupuolirooleista. Make it make sense.
Ei sun kanssa ole järkevää käydä keskustelua. Sulla on fanaattinen kanta asiaan. En mä sua yritä vakuuttaa mistään.
Niille ei fanaattisille haluan kertoa, että asian seuraaminen läheltä, sen seuraaminen, että lapsi osaa kertoa kokevansa olevansa eri sukupuolta heti siinä vaiheessa, kun on oppinut sen verran puhumaan, on saanut minut vakuuttumaan henkilökohtaisesti ilmiön todellisuudesta ja sen biologisesta/fyysisestä/todellisesta pohjasta.
Miten voit olla varma, ettei sen lapsen sukupuoliristiriita johdu transsuudesta riippumattomasta syystä ja ettei se mene ohi murrosiän myötä, ellei transsuilua aleta lietsomaan ja vahvistamaan?
No tiedän, ettei se mennyt ikinä ohi, vaikka hänen kohdallaan sitä ei todellakaan lietsottu tai vahvistettu, vaan päinvastoin.
Kuitenkaan lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä ei voi mitenkään luotettavasti ennakoida. Ei voi mitenkään tietää, että onko viisivuotias asiasta samaa mieltä vielä kymmenen vuoden päästä. Sukupuoliristiriita voi johtua lukemattomista transsuudesta johtumattomista syistä. Useimmiten alaikäisen sukupuoliristiriita ennakoi aikuisuuden homoseksuaalisuutta. Moni aikuinen homoseksuaalikin kokee sukupuoliristiriitaa ja toimii usein sukupuolelleen epätyypillisesti, eikä ole transsu. Sukupuoliristiriita häviää murrosiän myötä jopa 90 prosentin kohdalla. Ihmisen aivot ja identiteetti kehittyvät pitkälle aikuisuuteen. Ei siis kannata hötkyillä lapsen transiuttamisen ja transidentiteetin asettamisen kanssa.
No tässä tapauksessa se oli pysyvää, henkilö ei ollut homoseksuaali, häntä ei "transiutettu", ja hän tappoi itsensä.
Tutkimusten mukaan edes transiutus ei kohenna transien mielenterveyttä ja että transiuden kanssa on klusteroitunut monenlaista mielenterveysongelmaa, eikä transiutus ratkaise muuta kuin mahdollisesti kehodysforian.
Puhutko siitä ruotsalaisesta tutkimuksesta, jonka tekijä kertoo, että tutkimuksesta on vedetty virhepäätelmiä, joita levitellään disinformaationa ympäri nettiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Intersukupuolisuus on siis mielenterveys häiriö? Just just ja se lääkäri joka ensimmäisenä on sukupuolen papereihin arponut niin on aina oikeassa.
Tässä taas selkeästi sekoittuu ihmisillä fyysinen sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti. Oikein kehittyneet sukupuolielimet omaava ihminen on fyysisesti ja geneettisesti todellakin joko nainen tai mies, tästä harva riitelee. Riita tulee siitä, kun joku ei tunnekaan olevansa sinut kehonsa kanssa, tämä on toisille käsittämätöntä ja kyseessä täytyy olla henkinen sairaus. Se on jotenkin heiltä pois jos esimerkiksi minä tunnen olevani täysin sukupuoleton olento, omaan naiselliset piirteet mutten mitenkään samaistu naissukupuoleen, mutten kyllä miessukupuoleenkaan, minustakaikki sukupuolet sais vaan poistaa ja oltais kaikki vaan ihmisiä, se toimisi jos kaikki kohdeltaisiin toisiamme kauniisti.
Intersukupuolisilla keppihevostelun ja ihmiskilpenä käyttämisen voi lopettaa nyt. Intersukupuolisuus on kehollinen ilmiö ja transsuus mielenterveyspuolen asia. Transsuilla ei esiinny intersukupuolisuutta sen enempää kuin muussakaan väestössä. Transsut eivät olisi transsuja, ellei heillä olisi sukupuoliristiriitaa terveen kehonsa ja mielensä kanssa.
Intersukupuolisia syntyy Suomen mittakaavassa tusinan verran vuodessa ja he ovat ihan miehiä ja naisia siinä missä kaikki muutkin, eivät uusia sukupuolia eivätkä sukupuolten välimuotoja. Intersukupuolisuuden tilat ovat sukupuolittuneita. Klinefelteriä esiintyy vain miehillä ja Turneria naisilla. Sukupuolen funktio on lisääntyminen ja ihmislaji tuottaa kahdenlaisia sukusoluja, joten vaihtoehtoja on vain kaksi.
Mistä tiedät ettei transsukupuolisuus ole kehollinen ilmiö? Monilla transihmisillä paljastuu samanlaisia geeni-, hormoni- ja genitaalipoikkeuksia kuin intersukupuolisilla, kunhan niitä tutkitaan. (vastasyntyneiltähän ei järjestelmällisesti tutkita vaan juridinen sukupuoli määräytyy ulkoisten genitaalien muodon perusteella ja biologinen sukupuoli jää silloin pelkäksi oletukseksi) Ja kaikista varmimmin transsukupuolisuus tilan aiheuttaa ihmiskehon tuntemattomin osa eli aivot, aivojen rakenne. Eli ilmiö on fyysinen, kehollinen.
Lääketiede tunnistaa moniakin ilmiöitä joita ei voi silmin havaita. Onko somaattiset oireet tutuja?
Millä laboratoriotestillä tai kuvantamislaitteella transsuus voidaan todentaa?
Olen eri, mutta ei voida vielä todeta millään. Tämä ei tarkoita, etteikö joskus tulevaisuudessa vielä voida.
Vähän niin kuin jonkun autismin kanssa, sitäkään ei vielä voida todeta noin, mutta uskoisin, että tulevaisuudessa vielä voidaan.
Ei munkaan tulevaisuuden pankkitilin saldoa tiedetä, mutta silti olen tällä hetkellä persaukinen. Keskustelua ei ole järkevää käydä hypoteesin varassa jostain mahdollisesta tulevaisuuden Pelle Pelottoman keksinnöstä. Ethän sä pysty edes antamaan yleispätevää ja loogisesti koherenttia määritelmää transsuudelle.
Virkistetään muistia. Transsusateenvarjon alta löytyy:
- klassiset kehodysforikot
- rogd-teinit, joiden transsufiilis syntyy vasta teini-iässä
- keski-ikäisenä tyttöilyn löytäneet perheenisät
- genderfluidit, joiden sukupuolikokemus vaihtelee
- katujat
- autogynefiilit, transvestiitit ja muut fetisistit
Millaisella laitteella tai labratestillä löydämme heidän transsuuttaan yhdistävän ja todentavan tekijän? Yhdelle transsuus on halvaannuttava kehodysforia, toiselle fetissi ja kolmannelle epämukavuutta sukupuolirooleista. Make it make sense.
Ei sun kanssa ole järkevää käydä keskustelua. Sulla on fanaattinen kanta asiaan. En mä sua yritä vakuuttaa mistään.
Niille ei fanaattisille haluan kertoa, että asian seuraaminen läheltä, sen seuraaminen, että lapsi osaa kertoa kokevansa olevansa eri sukupuolta heti siinä vaiheessa, kun on oppinut sen verran puhumaan, on saanut minut vakuuttumaan henkilökohtaisesti ilmiön todellisuudesta ja sen biologisesta/fyysisestä/todellisesta pohjasta.
Mitähän taaperoikäisen sukupuolikäsitys mahtaa pitää sisällään ja mihin se pohjautuu? Omassa tuttavapiirissä on lapsia, jotka ovat ilmoittaneet olevansa: Batman, viinirypäle, kissanpentu ja pyllynreikä. Miten tukisit heidän identiteettiään?
En tiedä. Mutta mainitsemasi taaperot eivät varmaan ole pysyvästi koko ikänsä jatkaneet Batmaniksi tai viinirypäleeksi identifioitumista, eivätkä varmaan ole suuresti kärsineet siitä, ettei heidän kehonsa vastaa viinirypälettä tai Batmania.
Sitä ei vaan tiedä, kenellä mikäkin kokemus jatkuu aikuisuuteen ja silti tehdään sosiaalisia ja kehollisia transitioita jo pikkulapsille. Ruotsissa on amputoitu terveitä rintoja jopa 12-14-vuotiailta tytöiltä ja riskeerattu poikien hedelmällisyys blokkereilla. Yksikin tyttö sai selkärangan murtuman blokkereiden takia. Murrosiän läpikäyminen on tärkeä fyysinen ja psyykkinen kehitysvaihe ihmisen elämässä. Pitäisi olla erittäin pidättyväinen transidentiteetin asettamisessa ja lietsomisessa lapsen kohdalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Intersukupuolisuus on siis mielenterveys häiriö? Just just ja se lääkäri joka ensimmäisenä on sukupuolen papereihin arponut niin on aina oikeassa.
Tässä taas selkeästi sekoittuu ihmisillä fyysinen sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti. Oikein kehittyneet sukupuolielimet omaava ihminen on fyysisesti ja geneettisesti todellakin joko nainen tai mies, tästä harva riitelee. Riita tulee siitä, kun joku ei tunnekaan olevansa sinut kehonsa kanssa, tämä on toisille käsittämätöntä ja kyseessä täytyy olla henkinen sairaus. Se on jotenkin heiltä pois jos esimerkiksi minä tunnen olevani täysin sukupuoleton olento, omaan naiselliset piirteet mutten mitenkään samaistu naissukupuoleen, mutten kyllä miessukupuoleenkaan, minustakaikki sukupuolet sais vaan poistaa ja oltais kaikki vaan ihmisiä, se toimisi jos kaikki kohdeltaisiin toisiamme kauniisti.
Intersukupuolisilla keppihevostelun ja ihmiskilpenä käyttämisen voi lopettaa nyt. Intersukupuolisuus on kehollinen ilmiö ja transsuus mielenterveyspuolen asia. Transsuilla ei esiinny intersukupuolisuutta sen enempää kuin muussakaan väestössä. Transsut eivät olisi transsuja, ellei heillä olisi sukupuoliristiriitaa terveen kehonsa ja mielensä kanssa.
Intersukupuolisia syntyy Suomen mittakaavassa tusinan verran vuodessa ja he ovat ihan miehiä ja naisia siinä missä kaikki muutkin, eivät uusia sukupuolia eivätkä sukupuolten välimuotoja. Intersukupuolisuuden tilat ovat sukupuolittuneita. Klinefelteriä esiintyy vain miehillä ja Turneria naisilla. Sukupuolen funktio on lisääntyminen ja ihmislaji tuottaa kahdenlaisia sukusoluja, joten vaihtoehtoja on vain kaksi.
Mistä tiedät ettei transsukupuolisuus ole kehollinen ilmiö? Monilla transihmisillä paljastuu samanlaisia geeni-, hormoni- ja genitaalipoikkeuksia kuin intersukupuolisilla, kunhan niitä tutkitaan. (vastasyntyneiltähän ei järjestelmällisesti tutkita vaan juridinen sukupuoli määräytyy ulkoisten genitaalien muodon perusteella ja biologinen sukupuoli jää silloin pelkäksi oletukseksi) Ja kaikista varmimmin transsukupuolisuus tilan aiheuttaa ihmiskehon tuntemattomin osa eli aivot, aivojen rakenne. Eli ilmiö on fyysinen, kehollinen.
Lääketiede tunnistaa moniakin ilmiöitä joita ei voi silmin havaita. Onko somaattiset oireet tutuja?
Millä laboratoriotestillä tai kuvantamislaitteella transsuus voidaan todentaa?
Olen eri, mutta ei voida vielä todeta millään. Tämä ei tarkoita, etteikö joskus tulevaisuudessa vielä voida.
Vähän niin kuin jonkun autismin kanssa, sitäkään ei vielä voida todeta noin, mutta uskoisin, että tulevaisuudessa vielä voidaan.
Ei munkaan tulevaisuuden pankkitilin saldoa tiedetä, mutta silti olen tällä hetkellä persaukinen. Keskustelua ei ole järkevää käydä hypoteesin varassa jostain mahdollisesta tulevaisuuden Pelle Pelottoman keksinnöstä. Ethän sä pysty edes antamaan yleispätevää ja loogisesti koherenttia määritelmää transsuudelle.
Virkistetään muistia. Transsusateenvarjon alta löytyy:
- klassiset kehodysforikot
- rogd-teinit, joiden transsufiilis syntyy vasta teini-iässä
- keski-ikäisenä tyttöilyn löytäneet perheenisät
- genderfluidit, joiden sukupuolikokemus vaihtelee
- katujat
- autogynefiilit, transvestiitit ja muut fetisistit
Millaisella laitteella tai labratestillä löydämme heidän transsuuttaan yhdistävän ja todentavan tekijän? Yhdelle transsuus on halvaannuttava kehodysforia, toiselle fetissi ja kolmannelle epämukavuutta sukupuolirooleista. Make it make sense.
Ei sun kanssa ole järkevää käydä keskustelua. Sulla on fanaattinen kanta asiaan. En mä sua yritä vakuuttaa mistään.
Niille ei fanaattisille haluan kertoa, että asian seuraaminen läheltä, sen seuraaminen, että lapsi osaa kertoa kokevansa olevansa eri sukupuolta heti siinä vaiheessa, kun on oppinut sen verran puhumaan, on saanut minut vakuuttumaan henkilökohtaisesti ilmiön todellisuudesta ja sen biologisesta/fyysisestä/todellisesta pohjasta.
Miten voit olla varma, ettei sen lapsen sukupuoliristiriita johdu transsuudesta riippumattomasta syystä ja ettei se mene ohi murrosiän myötä, ellei transsuilua aleta lietsomaan ja vahvistamaan?
No tiedän, ettei se mennyt ikinä ohi, vaikka hänen kohdallaan sitä ei todellakaan lietsottu tai vahvistettu, vaan päinvastoin.
Kuitenkaan lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä ei voi mitenkään luotettavasti ennakoida. Ei voi mitenkään tietää, että onko viisivuotias asiasta samaa mieltä vielä kymmenen vuoden päästä. Sukupuoliristiriita voi johtua lukemattomista transsuudesta johtumattomista syistä. Useimmiten alaikäisen sukupuoliristiriita ennakoi aikuisuuden homoseksuaalisuutta. Moni aikuinen homoseksuaalikin kokee sukupuoliristiriitaa ja toimii usein sukupuolelleen epätyypillisesti, eikä ole transsu. Sukupuoliristiriita häviää murrosiän myötä jopa 90 prosentin kohdalla. Ihmisen aivot ja identiteetti kehittyvät pitkälle aikuisuuteen. Ei siis kannata hötkyillä lapsen transiuttamisen ja transidentiteetin asettamisen kanssa.
Varhaislapsuudessa alkanut ja johdonmukainen kokemus toiseen sukupuoleen kuulumisesta on vahva indikoijia sille, että kokemus jatkuu läpi elämän. Toki voi olla myös heitä, joilla se on vaihe. Sen huomaa sitten siitä, että vaihe menee ohi. Tutkimusten mukaan sekä ne lapset, joilla kokemus jatkui aikuisuuteen että he, joiden meni ohi, ovat hyötyneet siitä, että kokemukseen on suhtauduttu avoimesti ja lasta on tuettu omana itsenään. Hyväksyvä suhtautuminen ei ole "lukinnut" millekään transpolulle, mikä on täällä usein kuultu väite.
Määrittele hyväksyvä suhtautuminen? Nimen vaihtaminen ja muu sosiaalinen transitio on voimakas psyykkinen interventio, joka lukitsee alaikäisen transidentiteettiin. Blokkerit johtavat käytännössä aina täyteen transiutukseen ja muuntohormoneiden kanssa steriliteettiin ja lukuisiin terveysongelmiin. Jos transidentiteettiä aletaan vahvistaa jo lapsesta, niin kyllä siinä on kohtalo sinetöity.
Huomautan vaan, että sen, jonka transidentiteettiä ei tuettu mitenkään, kohtalo oli itsemurha, mikä on aika paljon lopullisemmin sinetöity.
Voisit lopettaa vastuuttoman itsemurhalla uhkailun. Tutkimusten mukaan transidentifioituvilla nuorilla ei esiinny itsetuhoisuutta sen enempää kuin muillakaan ikäisillään ongelmanuorilla. Transiutus ei ole ratkaisu psyykkiseen oireiluun.
Mutta kun minun läheiseni tappoi itsensä. Se nyt vaan on niin. Ja minulla on oikeus puhua siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka vuosi syntyy vauvoja, joiden vehkeet ovat epäselvät. Kumpia he ovat?
Sukupuolen määrittely:
1) genitaalit
2) kromosomit
3) sukurauhasten jäänteet
Noilla se selviää.
Kannattaa muistaa, että 99,98 prosentin sukupuoli on todettavissa syntymän hetkellä. Ultralla ja verikokeella sukupuoli selviää jopa raskauden aikana. Kuin taikuutta!
Niin. Se 0,02 % on kuitenkin olemassa eikä mene tähän kahtiajakoon. Kiersit kysymyksen.
Ensin antamasi vastaus oli sekin puutteellinen.Sellaisia joita ei heti syntymän jälkeen huomata on paljon.
Intersukupuolisuuden tilat ovat sukupuolittuneita ja ne hoidetaan oireenmukaisesti. Esimerkiksi Klineferlter vaikuttaa vain miehen lisääntymiselimistöön ja sitä esiintyy vain miehillä. Intersukupuoliset eivät ole uusia sukupuolia eivätkä mitään välimuotoja.
Entäs tämä kielinero Sara Forsberg, jolla on miehen kromosomit, mutta ulkoisesti nainen? Onhan näitä luonnonoikkuja jonkun verran ja eri asteisina. Eli ei asiat ole ihan niin mustavalkoisia.
Hän ei ole uusi sukupuoli eikä sukupuolten välimuoto. Hänellä on lisääntymiselimistön kehityspoikkeama, joka on estänyt miestyyppisen puberteetin.
Vanhemmat ovat piikittäneet miessikiölle naishirmonia kohtuun ennenkuin sukuelimet alkaa kehittyä.
Luut kehittyvät kuten miehillä ja pehmeät osat naismaisen pehmeiksi. Tälläiset näyttää naisilta uutta eivät kykene
Lisääntymään. Tai naissikiölle mieshormonia jolloin naistyyppinen vartalo Lisäksi ne käyttää kasvuhormoneja ja typistäjiä ja em aiheuttaa esin isoja päitä,lyhytkasvuisia. Eroja kasvojen rakenteessa. Luut tietenki eril. Plastiikka kirurgit auttaa peittämään esim aatamin herne kaulaan. Naisille reisi täytteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Intersukupuolisuus on siis mielenterveys häiriö? Just just ja se lääkäri joka ensimmäisenä on sukupuolen papereihin arponut niin on aina oikeassa.
Tässä taas selkeästi sekoittuu ihmisillä fyysinen sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti. Oikein kehittyneet sukupuolielimet omaava ihminen on fyysisesti ja geneettisesti todellakin joko nainen tai mies, tästä harva riitelee. Riita tulee siitä, kun joku ei tunnekaan olevansa sinut kehonsa kanssa, tämä on toisille käsittämätöntä ja kyseessä täytyy olla henkinen sairaus. Se on jotenkin heiltä pois jos esimerkiksi minä tunnen olevani täysin sukupuoleton olento, omaan naiselliset piirteet mutten mitenkään samaistu naissukupuoleen, mutten kyllä miessukupuoleenkaan, minustakaikki sukupuolet sais vaan poistaa ja oltais kaikki vaan ihmisiä, se toimisi jos kaikki kohdeltaisiin toisiamme kauniisti.
Intersukupuolisilla keppihevostelun ja ihmiskilpenä käyttämisen voi lopettaa nyt. Intersukupuolisuus on kehollinen ilmiö ja transsuus mielenterveyspuolen asia. Transsuilla ei esiinny intersukupuolisuutta sen enempää kuin muussakaan väestössä. Transsut eivät olisi transsuja, ellei heillä olisi sukupuoliristiriitaa terveen kehonsa ja mielensä kanssa.
Intersukupuolisia syntyy Suomen mittakaavassa tusinan verran vuodessa ja he ovat ihan miehiä ja naisia siinä missä kaikki muutkin, eivät uusia sukupuolia eivätkä sukupuolten välimuotoja. Intersukupuolisuuden tilat ovat sukupuolittuneita. Klinefelteriä esiintyy vain miehillä ja Turneria naisilla. Sukupuolen funktio on lisääntyminen ja ihmislaji tuottaa kahdenlaisia sukusoluja, joten vaihtoehtoja on vain kaksi.
Mistä tiedät ettei transsukupuolisuus ole kehollinen ilmiö? Monilla transihmisillä paljastuu samanlaisia geeni-, hormoni- ja genitaalipoikkeuksia kuin intersukupuolisilla, kunhan niitä tutkitaan. (vastasyntyneiltähän ei järjestelmällisesti tutkita vaan juridinen sukupuoli määräytyy ulkoisten genitaalien muodon perusteella ja biologinen sukupuoli jää silloin pelkäksi oletukseksi) Ja kaikista varmimmin transsukupuolisuus tilan aiheuttaa ihmiskehon tuntemattomin osa eli aivot, aivojen rakenne. Eli ilmiö on fyysinen, kehollinen.
Lääketiede tunnistaa moniakin ilmiöitä joita ei voi silmin havaita. Onko somaattiset oireet tutuja?
Millä laboratoriotestillä tai kuvantamislaitteella transsuus voidaan todentaa?
Olen eri, mutta ei voida vielä todeta millään. Tämä ei tarkoita, etteikö joskus tulevaisuudessa vielä voida.
Vähän niin kuin jonkun autismin kanssa, sitäkään ei vielä voida todeta noin, mutta uskoisin, että tulevaisuudessa vielä voidaan.
Ei munkaan tulevaisuuden pankkitilin saldoa tiedetä, mutta silti olen tällä hetkellä persaukinen. Keskustelua ei ole järkevää käydä hypoteesin varassa jostain mahdollisesta tulevaisuuden Pelle Pelottoman keksinnöstä. Ethän sä pysty edes antamaan yleispätevää ja loogisesti koherenttia määritelmää transsuudelle.
Virkistetään muistia. Transsusateenvarjon alta löytyy:
- klassiset kehodysforikot
- rogd-teinit, joiden transsufiilis syntyy vasta teini-iässä
- keski-ikäisenä tyttöilyn löytäneet perheenisät
- genderfluidit, joiden sukupuolikokemus vaihtelee
- katujat
- autogynefiilit, transvestiitit ja muut fetisistit
Millaisella laitteella tai labratestillä löydämme heidän transsuuttaan yhdistävän ja todentavan tekijän? Yhdelle transsuus on halvaannuttava kehodysforia, toiselle fetissi ja kolmannelle epämukavuutta sukupuolirooleista. Make it make sense.
Ei sun kanssa ole järkevää käydä keskustelua. Sulla on fanaattinen kanta asiaan. En mä sua yritä vakuuttaa mistään.
Niille ei fanaattisille haluan kertoa, että asian seuraaminen läheltä, sen seuraaminen, että lapsi osaa kertoa kokevansa olevansa eri sukupuolta heti siinä vaiheessa, kun on oppinut sen verran puhumaan, on saanut minut vakuuttumaan henkilökohtaisesti ilmiön todellisuudesta ja sen biologisesta/fyysisestä/todellisesta pohjasta.
Miten voit olla varma, ettei sen lapsen sukupuoliristiriita johdu transsuudesta riippumattomasta syystä ja ettei se mene ohi murrosiän myötä, ellei transsuilua aleta lietsomaan ja vahvistamaan?
No tiedän, ettei se mennyt ikinä ohi, vaikka hänen kohdallaan sitä ei todellakaan lietsottu tai vahvistettu, vaan päinvastoin.
Kuitenkaan lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä ei voi mitenkään luotettavasti ennakoida. Ei voi mitenkään tietää, että onko viisivuotias asiasta samaa mieltä vielä kymmenen vuoden päästä. Sukupuoliristiriita voi johtua lukemattomista transsuudesta johtumattomista syistä. Useimmiten alaikäisen sukupuoliristiriita ennakoi aikuisuuden homoseksuaalisuutta. Moni aikuinen homoseksuaalikin kokee sukupuoliristiriitaa ja toimii usein sukupuolelleen epätyypillisesti, eikä ole transsu. Sukupuoliristiriita häviää murrosiän myötä jopa 90 prosentin kohdalla. Ihmisen aivot ja identiteetti kehittyvät pitkälle aikuisuuteen. Ei siis kannata hötkyillä lapsen transiuttamisen ja transidentiteetin asettamisen kanssa.
Varhaislapsuudessa alkanut ja johdonmukainen kokemus toiseen sukupuoleen kuulumisesta on vahva indikoijia sille, että kokemus jatkuu läpi elämän. Toki voi olla myös heitä, joilla se on vaihe. Sen huomaa sitten siitä, että vaihe menee ohi. Tutkimusten mukaan sekä ne lapset, joilla kokemus jatkui aikuisuuteen että he, joiden meni ohi, ovat hyötyneet siitä, että kokemukseen on suhtauduttu avoimesti ja lasta on tuettu omana itsenään. Hyväksyvä suhtautuminen ei ole "lukinnut" millekään transpolulle, mikä on täällä usein kuultu väite.
Määrittele hyväksyvä suhtautuminen? Nimen vaihtaminen ja muu sosiaalinen transitio on voimakas psyykkinen interventio, joka lukitsee alaikäisen transidentiteettiin. Blokkerit johtavat käytännössä aina täyteen transiutukseen ja muuntohormoneiden kanssa steriliteettiin ja lukuisiin terveysongelmiin. Jos transidentiteettiä aletaan vahvistaa jo lapsesta, niin kyllä siinä on kohtalo sinetöity.
Huomautan vaan, että sen, jonka transidentiteettiä ei tuettu mitenkään, kohtalo oli itsemurha, mikä on aika paljon lopullisemmin sinetöity.
Voisit lopettaa vastuuttoman itsemurhalla uhkailun. Tutkimusten mukaan transidentifioituvilla nuorilla ei esiinny itsetuhoisuutta sen enempää kuin muillakaan ikäisillään ongelmanuorilla. Transiutus ei ole ratkaisu psyykkiseen oireiluun.
Mutta kun minun läheiseni tappoi itsensä. Se nyt vaan on niin. Ja minulla on oikeus puhua siitä.
Sinä et voi kuitenkaan käyttää sitä argumenttina keskustelussa lasten transiuttamisen puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Intersukupuolisuus on siis mielenterveys häiriö? Just just ja se lääkäri joka ensimmäisenä on sukupuolen papereihin arponut niin on aina oikeassa.
Tässä taas selkeästi sekoittuu ihmisillä fyysinen sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti. Oikein kehittyneet sukupuolielimet omaava ihminen on fyysisesti ja geneettisesti todellakin joko nainen tai mies, tästä harva riitelee. Riita tulee siitä, kun joku ei tunnekaan olevansa sinut kehonsa kanssa, tämä on toisille käsittämätöntä ja kyseessä täytyy olla henkinen sairaus. Se on jotenkin heiltä pois jos esimerkiksi minä tunnen olevani täysin sukupuoleton olento, omaan naiselliset piirteet mutten mitenkään samaistu naissukupuoleen, mutten kyllä miessukupuoleenkaan, minustakaikki sukupuolet sais vaan poistaa ja oltais kaikki vaan ihmisiä, se toimisi jos kaikki kohdeltaisiin toisiamme kauniisti.
Intersukupuolisilla keppihevostelun ja ihmiskilpenä käyttämisen voi lopettaa nyt. Intersukupuolisuus on kehollinen ilmiö ja transsuus mielenterveyspuolen asia. Transsuilla ei esiinny intersukupuolisuutta sen enempää kuin muussakaan väestössä. Transsut eivät olisi transsuja, ellei heillä olisi sukupuoliristiriitaa terveen kehonsa ja mielensä kanssa.
Intersukupuolisia syntyy Suomen mittakaavassa tusinan verran vuodessa ja he ovat ihan miehiä ja naisia siinä missä kaikki muutkin, eivät uusia sukupuolia eivätkä sukupuolten välimuotoja. Intersukupuolisuuden tilat ovat sukupuolittuneita. Klinefelteriä esiintyy vain miehillä ja Turneria naisilla. Sukupuolen funktio on lisääntyminen ja ihmislaji tuottaa kahdenlaisia sukusoluja, joten vaihtoehtoja on vain kaksi.
Mistä tiedät ettei transsukupuolisuus ole kehollinen ilmiö? Monilla transihmisillä paljastuu samanlaisia geeni-, hormoni- ja genitaalipoikkeuksia kuin intersukupuolisilla, kunhan niitä tutkitaan. (vastasyntyneiltähän ei järjestelmällisesti tutkita vaan juridinen sukupuoli määräytyy ulkoisten genitaalien muodon perusteella ja biologinen sukupuoli jää silloin pelkäksi oletukseksi) Ja kaikista varmimmin transsukupuolisuus tilan aiheuttaa ihmiskehon tuntemattomin osa eli aivot, aivojen rakenne. Eli ilmiö on fyysinen, kehollinen.
Lääketiede tunnistaa moniakin ilmiöitä joita ei voi silmin havaita. Onko somaattiset oireet tutuja?
Millä laboratoriotestillä tai kuvantamislaitteella transsuus voidaan todentaa?
Olen eri, mutta ei voida vielä todeta millään. Tämä ei tarkoita, etteikö joskus tulevaisuudessa vielä voida.
Vähän niin kuin jonkun autismin kanssa, sitäkään ei vielä voida todeta noin, mutta uskoisin, että tulevaisuudessa vielä voidaan.
Ei munkaan tulevaisuuden pankkitilin saldoa tiedetä, mutta silti olen tällä hetkellä persaukinen. Keskustelua ei ole järkevää käydä hypoteesin varassa jostain mahdollisesta tulevaisuuden Pelle Pelottoman keksinnöstä. Ethän sä pysty edes antamaan yleispätevää ja loogisesti koherenttia määritelmää transsuudelle.
Virkistetään muistia. Transsusateenvarjon alta löytyy:
- klassiset kehodysforikot
- rogd-teinit, joiden transsufiilis syntyy vasta teini-iässä
- keski-ikäisenä tyttöilyn löytäneet perheenisät
- genderfluidit, joiden sukupuolikokemus vaihtelee
- katujat
- autogynefiilit, transvestiitit ja muut fetisistit
Millaisella laitteella tai labratestillä löydämme heidän transsuuttaan yhdistävän ja todentavan tekijän? Yhdelle transsuus on halvaannuttava kehodysforia, toiselle fetissi ja kolmannelle epämukavuutta sukupuolirooleista. Make it make sense.
Ei sun kanssa ole järkevää käydä keskustelua. Sulla on fanaattinen kanta asiaan. En mä sua yritä vakuuttaa mistään.
Niille ei fanaattisille haluan kertoa, että asian seuraaminen läheltä, sen seuraaminen, että lapsi osaa kertoa kokevansa olevansa eri sukupuolta heti siinä vaiheessa, kun on oppinut sen verran puhumaan, on saanut minut vakuuttumaan henkilökohtaisesti ilmiön todellisuudesta ja sen biologisesta/fyysisestä/todellisesta pohjasta.
Miten voit olla varma, ettei sen lapsen sukupuoliristiriita johdu transsuudesta riippumattomasta syystä ja ettei se mene ohi murrosiän myötä, ellei transsuilua aleta lietsomaan ja vahvistamaan?
No tiedän, ettei se mennyt ikinä ohi, vaikka hänen kohdallaan sitä ei todellakaan lietsottu tai vahvistettu, vaan päinvastoin.
Kuitenkaan lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä ei voi mitenkään luotettavasti ennakoida. Ei voi mitenkään tietää, että onko viisivuotias asiasta samaa mieltä vielä kymmenen vuoden päästä. Sukupuoliristiriita voi johtua lukemattomista transsuudesta johtumattomista syistä. Useimmiten alaikäisen sukupuoliristiriita ennakoi aikuisuuden homoseksuaalisuutta. Moni aikuinen homoseksuaalikin kokee sukupuoliristiriitaa ja toimii usein sukupuolelleen epätyypillisesti, eikä ole transsu. Sukupuoliristiriita häviää murrosiän myötä jopa 90 prosentin kohdalla. Ihmisen aivot ja identiteetti kehittyvät pitkälle aikuisuuteen. Ei siis kannata hötkyillä lapsen transiuttamisen ja transidentiteetin asettamisen kanssa.
Varhaislapsuudessa alkanut ja johdonmukainen kokemus toiseen sukupuoleen kuulumisesta on vahva indikoijia sille, että kokemus jatkuu läpi elämän. Toki voi olla myös heitä, joilla se on vaihe. Sen huomaa sitten siitä, että vaihe menee ohi. Tutkimusten mukaan sekä ne lapset, joilla kokemus jatkui aikuisuuteen että he, joiden meni ohi, ovat hyötyneet siitä, että kokemukseen on suhtauduttu avoimesti ja lasta on tuettu omana itsenään. Hyväksyvä suhtautuminen ei ole "lukinnut" millekään transpolulle, mikä on täällä usein kuultu väite.
Määrittele hyväksyvä suhtautuminen? Nimen vaihtaminen ja muu sosiaalinen transitio on voimakas psyykkinen interventio, joka lukitsee alaikäisen transidentiteettiin. Blokkerit johtavat käytännössä aina täyteen transiutukseen ja muuntohormoneiden kanssa steriliteettiin ja lukuisiin terveysongelmiin. Jos transidentiteettiä aletaan vahvistaa jo lapsesta, niin kyllä siinä on kohtalo sinetöity.
Nimenomaan nuo ei ole mitään "voimakkaita psyykkisiä interventioita" mistä lienee olet tuon poiminutkin. Juuri tuollaiset hyväksyvät ja lasta kuuntelevat keinot ovat olleet hyväksi myös niiden lasten kasvulle ja mielenterveydelle, joilla kokemus onkin esim. murrosiässä mennyt ohi.
Hollannin lasten transiutusprotokollan luoja ei suosittele sosiaalista transiutusta.
Sinun mielestäsi ei ole psyykkinen interventio uskotella lapselle ja lähiympäristölle tämän olevan oikeasti vastakkaisen sukupuolen edustaja? Okei, Transhausen-mutsi.
Voisitko sinä joskus jättää jonkun tämän aihepiirin ketjun rauhaan. Ketään ei kiinnosta sun copypaste jauhanta. Sun jutut on kuunneltu kymmeniä ellei satoja kertoja. Olet niin fanaattinen, ettei sua oteta vakavasti. Et saavuta mitään muuta kuin järkevän keskustelun tuhoamisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joka vuosi syntyy vauvoja, joiden vehkeet ovat epäselvät. Kumpia he ovat?
Sukupuolen määrittely:
1) genitaalit
2) kromosomit
3) sukurauhasten jäänteet
Noilla se selviää.
Kannattaa muistaa, että 99,98 prosentin sukupuoli on todettavissa syntymän hetkellä. Ultralla ja verikokeella sukupuoli selviää jopa raskauden aikana. Kuin taikuutta!
Niin. Se 0,02 % on kuitenkin olemassa eikä mene tähän kahtiajakoon. Kiersit kysymyksen.
Ensin antamasi vastaus oli sekin puutteellinen.Sellaisia joita ei heti syntymän jälkeen huomata on paljon.
Intersukupuolisuuden tilat ovat sukupuolittuneita ja ne hoidetaan oireenmukaisesti. Esimerkiksi Klineferlter vaikuttaa vain miehen lisääntymiselimistöön ja sitä esiintyy vain miehillä. Intersukupuoliset eivät ole uusia sukupuolia eivätkä mitään välimuotoja.
Entäs tämä kielinero Sara Forsberg, jolla on miehen kromosomit, mutta ulkoisesti nainen? Onhan näitä luonnonoikkuja jonkun verran ja eri asteisina. Eli ei asiat ole ihan niin mustavalkoisia.
Hän ei ole uusi sukupuoli eikä sukupuolten välimuoto. Hänellä on lisääntymiselimistön kehityspoikkeama, joka on estänyt miestyyppisen puberteetin.
Eli mies vai nainen? Kumpi? Ja miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Intersukupuolisuus on siis mielenterveys häiriö? Just just ja se lääkäri joka ensimmäisenä on sukupuolen papereihin arponut niin on aina oikeassa.
Tässä taas selkeästi sekoittuu ihmisillä fyysinen sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti. Oikein kehittyneet sukupuolielimet omaava ihminen on fyysisesti ja geneettisesti todellakin joko nainen tai mies, tästä harva riitelee. Riita tulee siitä, kun joku ei tunnekaan olevansa sinut kehonsa kanssa, tämä on toisille käsittämätöntä ja kyseessä täytyy olla henkinen sairaus. Se on jotenkin heiltä pois jos esimerkiksi minä tunnen olevani täysin sukupuoleton olento, omaan naiselliset piirteet mutten mitenkään samaistu naissukupuoleen, mutten kyllä miessukupuoleenkaan, minustakaikki sukupuolet sais vaan poistaa ja oltais kaikki vaan ihmisiä, se toimisi jos kaikki kohdeltaisiin toisiamme kauniisti.
Intersukupuolisilla keppihevostelun ja ihmiskilpenä käyttämisen voi lopettaa nyt. Intersukupuolisuus on kehollinen ilmiö ja transsuus mielenterveyspuolen asia. Transsuilla ei esiinny intersukupuolisuutta sen enempää kuin muussakaan väestössä. Transsut eivät olisi transsuja, ellei heillä olisi sukupuoliristiriitaa terveen kehonsa ja mielensä kanssa.
Intersukupuolisia syntyy Suomen mittakaavassa tusinan verran vuodessa ja he ovat ihan miehiä ja naisia siinä missä kaikki muutkin, eivät uusia sukupuolia eivätkä sukupuolten välimuotoja. Intersukupuolisuuden tilat ovat sukupuolittuneita. Klinefelteriä esiintyy vain miehillä ja Turneria naisilla. Sukupuolen funktio on lisääntyminen ja ihmislaji tuottaa kahdenlaisia sukusoluja, joten vaihtoehtoja on vain kaksi.
Mistä tiedät ettei transsukupuolisuus ole kehollinen ilmiö? Monilla transihmisillä paljastuu samanlaisia geeni-, hormoni- ja genitaalipoikkeuksia kuin intersukupuolisilla, kunhan niitä tutkitaan. (vastasyntyneiltähän ei järjestelmällisesti tutkita vaan juridinen sukupuoli määräytyy ulkoisten genitaalien muodon perusteella ja biologinen sukupuoli jää silloin pelkäksi oletukseksi) Ja kaikista varmimmin transsukupuolisuus tilan aiheuttaa ihmiskehon tuntemattomin osa eli aivot, aivojen rakenne. Eli ilmiö on fyysinen, kehollinen.
Lääketiede tunnistaa moniakin ilmiöitä joita ei voi silmin havaita. Onko somaattiset oireet tutuja?
Millä laboratoriotestillä tai kuvantamislaitteella transsuus voidaan todentaa?
Olen eri, mutta ei voida vielä todeta millään. Tämä ei tarkoita, etteikö joskus tulevaisuudessa vielä voida.
Vähän niin kuin jonkun autismin kanssa, sitäkään ei vielä voida todeta noin, mutta uskoisin, että tulevaisuudessa vielä voidaan.
Ei munkaan tulevaisuuden pankkitilin saldoa tiedetä, mutta silti olen tällä hetkellä persaukinen. Keskustelua ei ole järkevää käydä hypoteesin varassa jostain mahdollisesta tulevaisuuden Pelle Pelottoman keksinnöstä. Ethän sä pysty edes antamaan yleispätevää ja loogisesti koherenttia määritelmää transsuudelle.
Virkistetään muistia. Transsusateenvarjon alta löytyy:
- klassiset kehodysforikot
- rogd-teinit, joiden transsufiilis syntyy vasta teini-iässä
- keski-ikäisenä tyttöilyn löytäneet perheenisät
- genderfluidit, joiden sukupuolikokemus vaihtelee
- katujat
- autogynefiilit, transvestiitit ja muut fetisistit
Millaisella laitteella tai labratestillä löydämme heidän transsuuttaan yhdistävän ja todentavan tekijän? Yhdelle transsuus on halvaannuttava kehodysforia, toiselle fetissi ja kolmannelle epämukavuutta sukupuolirooleista. Make it make sense.
Ei sun kanssa ole järkevää käydä keskustelua. Sulla on fanaattinen kanta asiaan. En mä sua yritä vakuuttaa mistään.
Niille ei fanaattisille haluan kertoa, että asian seuraaminen läheltä, sen seuraaminen, että lapsi osaa kertoa kokevansa olevansa eri sukupuolta heti siinä vaiheessa, kun on oppinut sen verran puhumaan, on saanut minut vakuuttumaan henkilökohtaisesti ilmiön todellisuudesta ja sen biologisesta/fyysisestä/todellisesta pohjasta.
Miten voit olla varma, ettei sen lapsen sukupuoliristiriita johdu transsuudesta riippumattomasta syystä ja ettei se mene ohi murrosiän myötä, ellei transsuilua aleta lietsomaan ja vahvistamaan?
No tiedän, ettei se mennyt ikinä ohi, vaikka hänen kohdallaan sitä ei todellakaan lietsottu tai vahvistettu, vaan päinvastoin.
Kuitenkaan lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä ei voi mitenkään luotettavasti ennakoida. Ei voi mitenkään tietää, että onko viisivuotias asiasta samaa mieltä vielä kymmenen vuoden päästä. Sukupuoliristiriita voi johtua lukemattomista transsuudesta johtumattomista syistä. Useimmiten alaikäisen sukupuoliristiriita ennakoi aikuisuuden homoseksuaalisuutta. Moni aikuinen homoseksuaalikin kokee sukupuoliristiriitaa ja toimii usein sukupuolelleen epätyypillisesti, eikä ole transsu. Sukupuoliristiriita häviää murrosiän myötä jopa 90 prosentin kohdalla. Ihmisen aivot ja identiteetti kehittyvät pitkälle aikuisuuteen. Ei siis kannata hötkyillä lapsen transiuttamisen ja transidentiteetin asettamisen kanssa.
Varhaislapsuudessa alkanut ja johdonmukainen kokemus toiseen sukupuoleen kuulumisesta on vahva indikoijia sille, että kokemus jatkuu läpi elämän. Toki voi olla myös heitä, joilla se on vaihe. Sen huomaa sitten siitä, että vaihe menee ohi. Tutkimusten mukaan sekä ne lapset, joilla kokemus jatkui aikuisuuteen että he, joiden meni ohi, ovat hyötyneet siitä, että kokemukseen on suhtauduttu avoimesti ja lasta on tuettu omana itsenään. Hyväksyvä suhtautuminen ei ole "lukinnut" millekään transpolulle, mikä on täällä usein kuultu väite.
Määrittele hyväksyvä suhtautuminen? Nimen vaihtaminen ja muu sosiaalinen transitio on voimakas psyykkinen interventio, joka lukitsee alaikäisen transidentiteettiin. Blokkerit johtavat käytännössä aina täyteen transiutukseen ja muuntohormoneiden kanssa steriliteettiin ja lukuisiin terveysongelmiin. Jos transidentiteettiä aletaan vahvistaa jo lapsesta, niin kyllä siinä on kohtalo sinetöity.
Huomautan vaan, että sen, jonka transidentiteettiä ei tuettu mitenkään, kohtalo oli itsemurha, mikä on aika paljon lopullisemmin sinetöity.
Voisit lopettaa vastuuttoman itsemurhalla uhkailun. Tutkimusten mukaan transidentifioituvilla nuorilla ei esiinny itsetuhoisuutta sen enempää kuin muillakaan ikäisillään ongelmanuorilla. Transiutus ei ole ratkaisu psyykkiseen oireiluun.
Mutta kun minun läheiseni tappoi itsensä. Se nyt vaan on niin. Ja minulla on oikeus puhua siitä.
Sinä et voi kuitenkaan käyttää sitä argumenttina keskustelussa lasten transiuttamisen puolesta.
Se ei ole sun määräysvallan alainen asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Intersukupuolisuus on siis mielenterveys häiriö? Just just ja se lääkäri joka ensimmäisenä on sukupuolen papereihin arponut niin on aina oikeassa.
Tässä taas selkeästi sekoittuu ihmisillä fyysinen sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti. Oikein kehittyneet sukupuolielimet omaava ihminen on fyysisesti ja geneettisesti todellakin joko nainen tai mies, tästä harva riitelee. Riita tulee siitä, kun joku ei tunnekaan olevansa sinut kehonsa kanssa, tämä on toisille käsittämätöntä ja kyseessä täytyy olla henkinen sairaus. Se on jotenkin heiltä pois jos esimerkiksi minä tunnen olevani täysin sukupuoleton olento, omaan naiselliset piirteet mutten mitenkään samaistu naissukupuoleen, mutten kyllä miessukupuoleenkaan, minustakaikki sukupuolet sais vaan poistaa ja oltais kaikki vaan ihmisiä, se toimisi jos kaikki kohdeltaisiin toisiamme kauniisti.
Intersukupuolisilla keppihevostelun ja ihmiskilpenä käyttämisen voi lopettaa nyt. Intersukupuolisuus on kehollinen ilmiö ja transsuus mielenterveyspuolen asia. Transsuilla ei esiinny intersukupuolisuutta sen enempää kuin muussakaan väestössä. Transsut eivät olisi transsuja, ellei heillä olisi sukupuoliristiriitaa terveen kehonsa ja mielensä kanssa.
Intersukupuolisia syntyy Suomen mittakaavassa tusinan verran vuodessa ja he ovat ihan miehiä ja naisia siinä missä kaikki muutkin, eivät uusia sukupuolia eivätkä sukupuolten välimuotoja. Intersukupuolisuuden tilat ovat sukupuolittuneita. Klinefelteriä esiintyy vain miehillä ja Turneria naisilla. Sukupuolen funktio on lisääntyminen ja ihmislaji tuottaa kahdenlaisia sukusoluja, joten vaihtoehtoja on vain kaksi.
Mistä tiedät ettei transsukupuolisuus ole kehollinen ilmiö? Monilla transihmisillä paljastuu samanlaisia geeni-, hormoni- ja genitaalipoikkeuksia kuin intersukupuolisilla, kunhan niitä tutkitaan. (vastasyntyneiltähän ei järjestelmällisesti tutkita vaan juridinen sukupuoli määräytyy ulkoisten genitaalien muodon perusteella ja biologinen sukupuoli jää silloin pelkäksi oletukseksi) Ja kaikista varmimmin transsukupuolisuus tilan aiheuttaa ihmiskehon tuntemattomin osa eli aivot, aivojen rakenne. Eli ilmiö on fyysinen, kehollinen.
Lääketiede tunnistaa moniakin ilmiöitä joita ei voi silmin havaita. Onko somaattiset oireet tutuja?
Millä laboratoriotestillä tai kuvantamislaitteella transsuus voidaan todentaa?
Olen eri, mutta ei voida vielä todeta millään. Tämä ei tarkoita, etteikö joskus tulevaisuudessa vielä voida.
Vähän niin kuin jonkun autismin kanssa, sitäkään ei vielä voida todeta noin, mutta uskoisin, että tulevaisuudessa vielä voidaan.
Ei munkaan tulevaisuuden pankkitilin saldoa tiedetä, mutta silti olen tällä hetkellä persaukinen. Keskustelua ei ole järkevää käydä hypoteesin varassa jostain mahdollisesta tulevaisuuden Pelle Pelottoman keksinnöstä. Ethän sä pysty edes antamaan yleispätevää ja loogisesti koherenttia määritelmää transsuudelle.
Virkistetään muistia. Transsusateenvarjon alta löytyy:
- klassiset kehodysforikot
- rogd-teinit, joiden transsufiilis syntyy vasta teini-iässä
- keski-ikäisenä tyttöilyn löytäneet perheenisät
- genderfluidit, joiden sukupuolikokemus vaihtelee
- katujat
- autogynefiilit, transvestiitit ja muut fetisistit
Millaisella laitteella tai labratestillä löydämme heidän transsuuttaan yhdistävän ja todentavan tekijän? Yhdelle transsuus on halvaannuttava kehodysforia, toiselle fetissi ja kolmannelle epämukavuutta sukupuolirooleista. Make it make sense.
Ei sun kanssa ole järkevää käydä keskustelua. Sulla on fanaattinen kanta asiaan. En mä sua yritä vakuuttaa mistään.
Niille ei fanaattisille haluan kertoa, että asian seuraaminen läheltä, sen seuraaminen, että lapsi osaa kertoa kokevansa olevansa eri sukupuolta heti siinä vaiheessa, kun on oppinut sen verran puhumaan, on saanut minut vakuuttumaan henkilökohtaisesti ilmiön todellisuudesta ja sen biologisesta/fyysisestä/todellisesta pohjasta.
Miten voit olla varma, ettei sen lapsen sukupuoliristiriita johdu transsuudesta riippumattomasta syystä ja ettei se mene ohi murrosiän myötä, ellei transsuilua aleta lietsomaan ja vahvistamaan?
No tiedän, ettei se mennyt ikinä ohi, vaikka hänen kohdallaan sitä ei todellakaan lietsottu tai vahvistettu, vaan päinvastoin.
Kuitenkaan lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä ei voi mitenkään luotettavasti ennakoida. Ei voi mitenkään tietää, että onko viisivuotias asiasta samaa mieltä vielä kymmenen vuoden päästä. Sukupuoliristiriita voi johtua lukemattomista transsuudesta johtumattomista syistä. Useimmiten alaikäisen sukupuoliristiriita ennakoi aikuisuuden homoseksuaalisuutta. Moni aikuinen homoseksuaalikin kokee sukupuoliristiriitaa ja toimii usein sukupuolelleen epätyypillisesti, eikä ole transsu. Sukupuoliristiriita häviää murrosiän myötä jopa 90 prosentin kohdalla. Ihmisen aivot ja identiteetti kehittyvät pitkälle aikuisuuteen. Ei siis kannata hötkyillä lapsen transiuttamisen ja transidentiteetin asettamisen kanssa.
Varhaislapsuudessa alkanut ja johdonmukainen kokemus toiseen sukupuoleen kuulumisesta on vahva indikoijia sille, että kokemus jatkuu läpi elämän. Toki voi olla myös heitä, joilla se on vaihe. Sen huomaa sitten siitä, että vaihe menee ohi. Tutkimusten mukaan sekä ne lapset, joilla kokemus jatkui aikuisuuteen että he, joiden meni ohi, ovat hyötyneet siitä, että kokemukseen on suhtauduttu avoimesti ja lasta on tuettu omana itsenään. Hyväksyvä suhtautuminen ei ole "lukinnut" millekään transpolulle, mikä on täällä usein kuultu väite.
Määrittele hyväksyvä suhtautuminen? Nimen vaihtaminen ja muu sosiaalinen transitio on voimakas psyykkinen interventio, joka lukitsee alaikäisen transidentiteettiin. Blokkerit johtavat käytännössä aina täyteen transiutukseen ja muuntohormoneiden kanssa steriliteettiin ja lukuisiin terveysongelmiin. Jos transidentiteettiä aletaan vahvistaa jo lapsesta, niin kyllä siinä on kohtalo sinetöity.
Voi hyvänen aika. Annetaan lapsen päättää, miten pukeutuu. Annetaan lapsen päättää, millä nimellä haluaa tulla kutsutuksi. Ei kiistetä lapsen omaa kokemusta.
Tuo ei lukitse yhtään ketään yhtään mihinkään.
Mutta pidät kuitenkin lapsen ja lähiympäristön kartalla lapsen oikeasta sukupuolesta, etkä tarinoi translapsista ja väärään sukupuoleen syntymisestä?
Jos lapsi itse sanoo kokevansa syntyneensä väärän sukupuolen kehoon, niin kyllä mä siitä hänen lähiympäristölleen kertoisin.
Ennemmin pitää tutkia elinkauppaa ja kirurgien tekoja . Vääriä diagnooseja . Ja kemikaalien vaikutuksia .