Kumpaan sinä uskot Darwinin "Lajien synty" -kirjaan vai Raamattuun ?
Täh?
Ootkos lukenut kumpaakin.
Darwin esitti teoksessa ajatuksensa hyvin johdonmukaisesti ja keräsi niitä tukemaan valtavan määrän todistusaineistoa ja esimerkkejä, joten hän pystyi puolustamaan käsitystään lajinkehityksestä hyvin. 1800-luvulla luonnontieteellinen tietämys oli noussut riittävälle tasolle, ja ajan henki alkoi olla sopiva luonnontieteellistä näkemystä mullistavalle julkaisulle. Siihen asti monet olivat uskoneet kaikkeen ihmisten keksimään hölynpölyyn, kun faktatietoa ei vielä ollut.
Kommentit (580)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon mieluummin Jumalalta tulleeseen kirjaan, kuin ihmiseltä tulleeseen kirjaan.
Onko Raamatussa jumalan omistuskirjoitus? Eikö ole? No mistä tiedät, että se on saatu jumalalta?
Et selvästikään ole lukenut Raamattua, sillä siinä Jumala jatkuvasti julistaa sen tulevan häneltä.
Siis ihminen on kirjoittanut Raamattuun: "Tämä on jumalan sanaa". Ihan yhtä hyvin siinä voisi lukea: "Tämä on Batmanin/hattivatin/saunatontun/ihan minkävaan sanaa".
Toteutuneet ennustukset.
Raamatun ennustukset on kirjoitettu niin ympäripyöreästi, että ne saadaan tulkinnalla kertomaan melkein mitä tahansa.
No eivät todellakaan. Esim Vanhassa testamentissa Messiaan ennustettiin syntyvän Juudean Betlehemissä. ja niin kävi. Olisi ollut myös toinen Betlehem, mutta sitä ei ennustuksessa sanottu, eikä Jeesus siellä syntynyt. Eli varsin tarkkoja ennustuksia ne ovat.
Uuden testamentin sepittäjät sijoittivat sen matkasaarnaajan syntymän sinne.
Ei vaan se on kirjoitettu jo Miikan kirjassa 5:1
"Sinä Betlehem, sinä Efrata, sinä olet pienin Juudan sukukuntien joukossa! Mutta sinun keskuudestasi nousee Israelille hallitsija. Hänen juurensa ovat muinaisuudessa, ikiaikojen takana"
Ajoitus
n. 735686 eaa
Edellinen ei tarkoittanut sitä, että messiaan syntyminen Betlehemissä olisi UT:n kirjoittajien keksintöä, vaan että tarina siitä, että Jeesus olisi syntynyt Betlehemissä on fiktiota. Ainakin hänen syntymäkertomuksensa sisältävät niin paljon mytologia-tyyppisiä elementtejä, että niihin on hyvin vaikea suhtautua historiana. Etenkin kun motiivi noiden kertomusten sepittämiselle oli aivan ilmiselvästi olemassa.
Jotkut ei tajua mikä ero on uskonnolla ja tieteellisellä teorialla.
Profetia, joka ennusti Israelille kuningasta? Ei kerro ainakaan Jeesuksesta, hän ei ollut millään tasolla Israelin kuningas.
Harry Potterissa ennustetaan, että Harry tappaa Voldemortin. Niin lopulta kävi. Voimme siis pitää totena? Koska kirjahan voi todistaa itsestänsä ja itsensä todeksi, eikä uskova näe siinä nokalle koputettavaa.
Jeesus oli Raamatun mukaan reilut kolmekymmentä vuotta, ennen kuin alkoi saarnaamaan. Se on melko tyypillinen ikä skitsofrenian puhkeamiselle, mikä usein aiheuttaa uskonnollisia harhakuvitelmia ja suuruusfantasioita. Jos hän on ollut todellinen ihminen, veikkaisin tuota selitystä. Luultavasti on muuten ollut normaali lapsi, tirkistellyt tyttöjä ja masturboinut salaa. Jos olisi todellinen Jumala, ei tarvitsisi käydä kouluja tai opetella mitään elämästä, eikä kaikkitietävälle ole helppoa keksiä motiivia katsella ihmisten Helvettiin menoa ajankuluksi vuosikymmeniä, ennen kuin päättää alkaa heitä pelastamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon mieluummin Jumalalta tulleeseen kirjaan, kuin ihmiseltä tulleeseen kirjaan.
Onko Raamatussa jumalan omistuskirjoitus? Eikö ole? No mistä tiedät, että se on saatu jumalalta?
Et selvästikään ole lukenut Raamattua, sillä siinä Jumala jatkuvasti julistaa sen tulevan häneltä.
Siis ihminen on kirjoittanut Raamattuun: "Tämä on jumalan sanaa". Ihan yhtä hyvin siinä voisi lukea: "Tämä on Batmanin/hattivatin/saunatontun/ihan minkävaan sanaa".
Toteutuneet ennustukset.
Raamatun ennustukset on kirjoitettu niin ympäripyöreästi, että ne saadaan tulkinnalla kertomaan melkein mitä tahansa.
No eivät todellakaan. Esim Vanhassa testamentissa Messiaan ennustettiin syntyvän Juudean Betlehemissä. ja niin kävi. Olisi ollut myös toinen Betlehem, mutta sitä ei ennustuksessa sanottu, eikä Jeesus siellä syntynyt. Eli varsin tarkkoja ennustuksia ne ovat.
Niin siis Uuteen Testamenttiin on kirjoitettu tarina siitä, että Jeesus olisi syntynyt Betlehemissä, jotta hänen tarinansa sopisi tuohon ennustukseen. Oikeasti on melko varmaa, että Jeesus oli syntynyt Nasaretissa, ja tuo Betmehen tarina keksitty myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon mieluummin Jumalalta tulleeseen kirjaan, kuin ihmiseltä tulleeseen kirjaan.
Onko Raamatussa jumalan omistuskirjoitus? Eikö ole? No mistä tiedät, että se on saatu jumalalta?
Et selvästikään ole lukenut Raamattua, sillä siinä Jumala jatkuvasti julistaa sen tulevan häneltä.
Siis ihminen on kirjoittanut Raamattuun: "Tämä on jumalan sanaa". Ihan yhtä hyvin siinä voisi lukea: "Tämä on Batmanin/hattivatin/saunatontun/ihan minkävaan sanaa".
Toteutuneet ennustukset.
Raamatun ennustukset on kirjoitettu niin ympäripyöreästi, että ne saadaan tulkinnalla kertomaan melkein mitä tahansa.
No eivät todellakaan. Esim Vanhassa testamentissa Messiaan ennustettiin syntyvän Juudean Betlehemissä. ja niin kävi. Olisi ollut myös toinen Betlehem, mutta sitä ei ennustuksessa sanottu, eikä Jeesus siellä syntynyt. Eli varsin tarkkoja ennustuksia ne ovat.
Niin siis Uuteen Testamenttiin on kirjoitettu tarina siitä, että Jeesus olisi syntynyt Betlehemissä, jotta hänen tarinansa sopisi tuohon ennustukseen. Oikeasti on melko varmaa, että Jeesus oli syntynyt Nasaretissa, ja tuo Betmehen tarina keksitty myöhemmin.
Ja kuten yllä jo postasin, samassa Vanhan Testamentin ennustuksessa sanotaan pari jaetta myöhemmin, että messias ajaa miekalla assyrialaiset maasta pois, kun he hyökkäävät.
Mikäli olen antiikin historiani oikein lukenut, niin Jeesus ei tainnut tehdä sitä.
Yhtään esimerkkiä evoluutiosta ei ole. Abiogeneesi on myös todettu mahdottomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Eikö voi uskoa molempiin? Monet ei ota Raamattua kirjaimellisesti. Evoluutio voidaan hyvin nähdä Jumalan työkaluna. Molemmissa luotiin eläimet ennen ihmistä. En jaksa vastakkainasettelua.
Eläimet ensin, joo. Mutta sitä ennen tarina jo heittää häränpyllyä kun kasvit kasvoivat ilman aurinkoa.
Vierailija kirjoitti:
Yhtään esimerkkiä evoluutiosta ei ole. Abiogeneesi on myös todettu mahdottomaksi.
Totaalisen valheellisia väitteitä.
Miten selittäisit endogeeniset retrovirukset, jos evoluutiota ei olisi?
Raamatun mukaan puhe rististä on hullutusta niille jotka kadotukseen joutuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhtään esimerkkiä evoluutiosta ei ole. Abiogeneesi on myös todettu mahdottomaksi.
Totaalisen valheellisia väitteitä.
Miten selittäisit endogeeniset retrovirukset, jos evoluutiota ei olisi?
Ei pystytä todistamaan 100 % varmuudella, eikä oikeastaan mitään yksittäistä evoluutiotapahtumaa menneisyydessä voida todistaa täydellä varmuudella. Biologiassa kuten geologiassa tai kosmologiassa päätelmät perustuvat todennäköisimpään selitykseen havaintojen perusteella, ei absoluuttiseen todistukseen.
Vierailija kirjoitti:
Raamatun mukaan puhe rististä on hullutusta niille jotka kadotukseen joutuu.
Mistä Raamatun kohdasta tuo löytyy?
Raamatussahan lukee että maa tuotti lisää eläimiä.
Vierailija kirjoitti:
Yhtään esimerkkiä evoluutiosta ei ole. Abiogeneesi on myös todettu mahdottomaksi.
On taas Pekka Reinikaisten 0-tiedeluennot nielty.
Vierailija kirjoitti:
Raamatun mukaan puhe rististä on hullutusta niille jotka kadotukseen joutuu.
Kidutusväline, jollaiseen Jeesus Kristus naulittiin kuolemaan.
Klassisessa kreikassa sana (stauros), joka on Uuden maailman käännöksessä käännetty kidutuspaaluksi, merkitsee ensisijaisesti pystysuoraa paalua, eikä ole mitään todisteita siitä, että Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten kirjoittajat olisivat tarkoittaneet tällä sanalla paalua, jossa oli poikkipuu. (Ks. PAALUUN PANEMINEN; Int, liite 3C; Rbi8, liite 5C.)
John Denham Parsonsin kirjassa The Non-Christian Cross (Lontoo 1896, s. 23, 24) sanotaan:
Missään Uuden testamentin muodostavissa lukuisissa kirjoituksissa ei ole ainuttakaan lausetta, joka todistaisi alkuperäisellä kreikan kielellä edes epäsuorasti sen puolesta, että Jeesuksen tapauksessa käytetty stauros oli jotakin muuta kuin tavallinen stauros, ja vielä vähemmän sen puolesta, että se olisi koostunut, ei yhdestä puunkappaleesta, vaan kahdesta ristin muotoon yhteen naulatusta kappaleesta. Opettajamme johtavat ihmisiä melko lailla harhaan, kun he käyttävät sanan stauros vastineena ristiä kääntäessään kirkon kreikankielisiä dokumentteja äidinkielellemme ja kun he tukevat tuota menettelyä panemalla sanakirjoihin stauroksen merkitykseksi ristin selittämättä tarkoin, ettei se missään tapauksessa ollut tuon sanan perusmerkitys apostolien päivinä eikä siitä tullut sen perusmerkitystä pitkään aikaan sen jälkeenkään, ja kun sille sellainen merkitys sitten annettiin, mikäli lainkaan annettiin, se tapahtui vain siksi, että syystä tai toisesta oletettiin asian vahvistavien todisteiden puuttumisesta huolimatta, että se nimenomainen stauros, jossa Jeesus teloitettiin, oli nimenomaan sen muotoinen.
Paaluun paneminen
Kirjaimellisessa merkityksessä joko kuolleen tai elävän uhrin kiinnittämistä paaluun. Tunnetuin tapaus on Jeesuksen Kristuksen teloitus (Lu 24:20; Joh 19:1416; Ap 2:23, 36). Muinaiset kansat panivat ihmisiä paaluun eri tavoin.
Assyrialaiset, jotka olivat tunnettuja raaasta sodankäynnistään, panivat vankeja paaluun seivästämällä heidän alastomat ruumiinsa teroitettuihin paaluihin, jotka työnnettiin vatsan läpi uhrien rintaonteloon. Muistomerkeistä on löydetty useita tätä paaluunpanemismenetelmää kuvaavia reliefejä, joista yksi esittää Assyrian hyökkäystä Lakisiin ja voittoa siitä (2Ku 19:8).
Myös persialaiset käyttivät paaluun panemista rangaistuskeinona. Jotkut sanovat, että persialaisilla oli tapana ensin mestata tai nylkeä ne, jotka he panivat paaluun. Dareios Suuri kielsi puuttumasta Jerusalemin temppelin uudelleen rakentamiseen, ja kuka tahansa, joka rikkoi tuota säädöstä, oli määrä panna paaluun hänen omasta talostaan revittyyn rakennuspuuhun (Esr 6:11). Dareioksen pojan Ahasveroksen (Kserkses I) hallituskaudella kaksi palatsin ovenvartijaa ripustettiin eli pantiin paaluun, mikä oli persialaisten tavallinen rangaistus pettureille (Est 2:2123). Myös Haman ja hänen kymmenen poikaansa ripustettiin paaluun (Est 5:14; 6:4; 7:9, 10; 9:10, 13, 14, 25). Herodotoskin (Historiateos, III, 125, 159; IV, 43) lainaa esimerkkejä persialaisten tavasta panna paaluun.
Juutalaisen lain mukaan ne, jotka syyllistyivät sellaisiin inhottaviin rikoksiin kuin rienaus tai epäjumalanpalvelus, surmattiin ensin kivittämällä tai jollain muulla tavalla, ja sitten heidän kuolleet ruumiinsa asetettiin nähtäville paaluihin tai puihin varoittavaksi esimerkiksi muille (5Mo 21:22, 23; Jos 8:29; 10:26; 2Sa 21:6, 9). Egyptiläisetkin ehkä surmasivat rikollisensa ennen kuin kiinnittivät heidät paaluun, mihin viittaavat Joosefin profeetalliset sanat faraon ylileipurille: Farao korottaa sinun pääsi ja on ripustava sinut paaluun. (1Mo 40:19, 22; 41:13.)
Kreikkalaisten ja roomalaisten sanotaan omaksuneen paaluun panemisen foinikialaisilta, ja se lakkautettiin imperiumista vasta Konstantinuksen päivinä. Rooman kansalaisia pantiin paaluun hyvin harvoin, sillä näin rangaistiin tavallisesti orjia ja kaikkein alhaisimpia rikollisia. Sekä juutalaiset että roomalaiset pitivät paaluun panemista sen nöyryytyksen ja häpeän vertauskuvana, joka oli heidän mielestään tarkoitettu kirotuille (5Mo 21:23; Ga 3:13; Fil 2:8).
Jos juutalaisilla olikin ensimmäisellä vuosisadalla oikeus panna ihminen paaluun uskonnollisten syiden perusteella (tästä on joitakin epäilyksiä), niin on aivan varmaa, etteivät he voineet tehdä sitä siviilioikeuteen kuuluvien rikosten vuoksi; vain Rooman viranomaisilla, esim. Pontius Pilatuksella, oli sellainen valta (Joh 18:31; 19:10). Juutalaiset ja varsinkin heidän ylipappinsa ja hallitusmiehensä olivat kuitenkin pääasiallisesti vastuussa Kristuksen paaluun panemisesta (Mr 15:115; Ap 2:36; 4:10; 5:30; 1Ko 2:8).
Joskus roomalaiset sitoivat uhrinsa paaluun, jolloin hän saattoi elää päiväkausia, ennen kuin hänen fyysinen kestokykynsä murtui kiduttavan tuskan, janon, nälän ja auringon paahteen vuoksi. Roomalaisilla oli tapana naulata syytetyn kädet (ja todennäköisesti myös jalat) paaluun, kuten Jeesuksellekin tehtiin (Joh 20:25, 27; Lu 24:39; Ps 22:16, Rbi8, alav.; Kol 2:14). Koska anatomit ovat aina katsoneet ranteiden kuuluvan käsiin, jotkut lääketieteen asiantuntijat ajattelevat, että naulat lyötiin pienten ranneluiden välistä, sillä kämmenet olisivat voineet repeytyä, jos naulat olisi isketty niiden läpi (ks. The Journal of the American Medical Association 21.3.1986, s. 1460). Tämä olisi sopusoinnussa sen kanssa, että Raamatussa itsessään sanaan käsi sisältyy ranne joissakin raamatunkohdissa, esim. 1. Mooseksen kirjan 24:47:ssä, missä rannerenkaiden sanotaan olevan käsissä, ja Tuomarien 15:14:ssä, missä mainitaan Simsonin käsissä olleet siteet.
Raamatussa ei kerrota, naulattiinko vai sidottiinko Jeesuksen rinnalle paaluihin pannut pahantekijät. Jos heidät oli vain sidottu, se selittäisi sen, miksi he olivat vielä elossa ja heidän säärensä täytyi murtaa, kun Jeesuksen havaittiin jo kuolleen. (Joh 19:32, 33.) Säärien murtamista seurasi pian tukehtumiskuolema, koska se joidenkuiden mielestä esti ruumiin kohottamisen rintalihasten jännityksen lieventämiseksi. Tämä ei tietenkään ole ratkaiseva syy siihen, että pahantekijät elivät kauemmin kuin Jeesus, sillä he eivät olleet joutuneet kokemaan samaa henkistä ja fyysistä kidutusta kuin Jeesus. Hän oli aiemmin joutunut kestämään koko yön jatkuneen koettelemuksen vihollistensa käsissä sen lisäksi, että roomalaiset sotilaat olivat lyöneet häntä ehkä siinä määrin, ettei hän ollut kyennyt kantamaan omaa kidutuspaaluaan, kuten oli tapana. (Mr 14:3215:21; Lu 22:3923:26.)
Ja samassa profetiassa, missä kerrottiin Messiaan syntyvän Betlehemissä ennustettiin aivan oikein, että Messias paimentaa assyrialaisia miekalla ja siten pelastaa Israelin, kun nämä hyökkäävät. Näinhän kaikki Evankeliumit kertovat tapahtuneen.