Lue keskustelun säännöt.
Ketä kiinnostaa Virpi Hämeen-Anttilan diagnoosit?
31.01.2026 |
Vmp taas hesarissa. Yksi uhriutuja taas kertoo diagnooseistaan ja "lieventää stigmaa". On ollut niin vaikea elämä professorina kun kaikki kiinnostaa ja kirjoja tulee kirjoitettua. Nämä vievät resurssin meidän psykiatrisen työn niukoista resursseista vaikka yksityisellä käykin. Tiedän, koska ikinä ei julkiselle tuollaisia oteta ja jos yhtään välitetään diagnostisista kriteereistä niin eivät täyty. Mutta rahalla saa juuri ne oikeat diagnoosit että pääsee lehteen. Vmp oikeasti.
Kommentit (139)
Vierailija kirjoitti:
Ihme huomionhakusta touhua että jaksaa hakee diagnoosin tuolla iällä. Naurattaa jotenkin. Ja sit keksitään että otetaan yhteyttä hesariin että se kirjottaa minusta. Minusta ja minun elämästä. Ihmisillä on niin kauhea tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi ja saada huomiota vaikka toinen jalka on jo haudassa.
Älytöntä
Miten niin 'tuolla iällä'? Hän on 67 vuotias, kirjoittaa kahta kirjasarjaa ja haastattelun perusteella erittäin aktiivinen yhteiskunnan jäsen. Eihän tuon ikäinen ole mitenkään toinen jalka haudassa, eläkeikä nousee koko ajan ja 7-kymppisiä ja ylikin on paljon työelämässä. Hänellä on samanlainen oikeus terveytensä hoitamiseen kuin kaikilla muillakin. Erikoista ikärasismia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kerta kaikkiaan ymmärrä, miten koulutetut ihmiset uskovat tuollaisiin diagnooseihin. Diagnoosin teossa ei käytetä luotettavia menetelmiä eikä mittareita. Psykiatrian diagnostiikka perustuu kielellisesti epätäsmällisiin, hyvin yleisluontoisiin oirekuvauksiin, jotka ovat usein yhteisiä lukuisille oletetusti etiologialtaan täysin erilaisille häiriöille. Diagnostiikassa ainoat tutkimusvälineet ovat strukturoitu teemahaastattelu ja kyselykaavakkeiden täyttely -menetelmiä, joiden käytössä yhteiskunta- ja kasvatustietelijöitä opetetaan, etteivät ne itsessään koskaan, eivät missään tilanteessa pysty tunnistamaan suoraan mitään kulttuurista, sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ja subjektiivisesta kokemusmaailmasta riippumatonta ilmiötä.
Jokainen tilastomatematiikan alkeet hahmottava lisäksi ymmärtää, että mitä ongelmia syntyy, kun aletaan yleistää usein hyvin epäspesifejä ja tutkimuksisssa usein epäjohdonmukaisia tilastollisi
Olipa asiantunteva teksti. Kiitos! Se on juuri näin mutta asia on vaikea uskoa ja ymmärtää. Että lääketiede todella voi toimia näin, on vaikea hyväksyä. Ihmiset torjuvat tämän tiedon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme huomionhakusta touhua että jaksaa hakee diagnoosin tuolla iällä. Naurattaa jotenkin. Ja sit keksitään että otetaan yhteyttä hesariin että se kirjottaa minusta. Minusta ja minun elämästä. Ihmisillä on niin kauhea tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi ja saada huomiota vaikka toinen jalka on jo haudassa.
Älytöntä
Miten niin 'tuolla iällä'? Hän on 67 vuotias, kirjoittaa kahta kirjasarjaa ja haastattelun perusteella erittäin aktiivinen yhteiskunnan jäsen. Eihän tuon ikäinen ole mitenkään toinen jalka haudassa, eläkeikä nousee koko ajan ja 7-kymppisiä ja ylikin on paljon työelämässä. Hänellä on samanlainen oikeus terveytensä hoitamiseen kuin kaikilla muillakin. Erikoista ikärasismia...
Oman terveyden hoitaminen on pikkuisen eri asia kuin se että hakeutuu tällaisiin "diagnostisiin tutkimuksiin" ja selittää lehdessä "erilaisista aivoista"
Kerropa sinä asiantuntija, miten mielestäsi psykiatrista diagnostiikkaa tehdään? Ja mihon diagnoosit perustuvat? Mistä voidaan "tietää oikea adhd"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä toimi lainaus. Kommentti 117
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä enää tuossa vaiheessa on mikä siellä taustalla on ollut? Hän on jo eläkkeellä, vanhuuseläkkeellä. Antaisi jo olla ja nauttisi eläkepäivistään. Tuo turha vellominen ei auta mitään.
Älä lue noita juttuja jos ahdistaa. Minusta on hyvä että ihmiset kertovat avoimesti noista, varsinkin julkisuuden ihmiset, niin Stigma noista poistuu. Minusta tämmöiset jutut tarjoavat vertaistukea, ja Virpi ja hänen miehensä ovat aina olleet ihania, lämpimiä ja miellyttäviä ihmisiä. Mieluummin näitä juttuja, kuin niitä juttuja niistä naisista , jotka tekevät seksityötä, oli se sitten OF, muu poke tai ihan p_n myyminen, ja sen ylistäminen, ja miten voimaannuttavaa ja glamöröösiä se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nämä diagnoosithan ovat juuri mainstreamia. Olisin siksikin odottanut tältä naiselta jotain vähän omaperäisempää. Toki diagnoosit kuvastavat itsekeskeistä aikaa: keskiössä on oma itse ja siitä meinaa tulla koko maailma.
Normaalipaino, hoikkuus ja neurotyypillisyys ovat vähemmistössä.
Tuota diagnoosia joka hänellä on, on noin YHDELLÄ PROSENTILLA, 1 %, väestöstä. Että kerropa minulle mitä mainstreamia se on?
Vierailija kirjoitti:
Psykologina lievästi sanottuna ottaa päähän tämä ilmiö. Pitäisi olla sen verran fiksu ihminen js kykenevä kriittiseen ajatteluun että näkisi sen mitä tuubaa, tulkintaa ja lääkeyhtiöiden lobbausta mämä f-diagnoosit on.
Et ole psykologi. Kyllä jokainen psykologi tietää, ettei autismin kirjoon ole lääkkeitä, eli lääkeyhtiöt ei autismia lobbaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykologina lievästi sanottuna ottaa päähän tämä ilmiö. Pitäisi olla sen verran fiksu ihminen js kykenevä kriittiseen ajatteluun että näkisi sen mitä tuubaa, tulkintaa ja lääkeyhtiöiden lobbausta mämä f-diagnoosit on.
Et ole psykologi. Kyllä jokainen psykologi tietää, ettei autismin kirjoon ole lääkkeitä, eli lääkeyhtiöt ei autismia lobbaa.
Psykologit eivät määrää lääkkeitä, se on lääkäreiden hommaa. Autisteille, kuten ADHDsta kärsiville, on erilaisia lääkkeitä, usein amfetamiinijohdannaisia.
Loputonta ylidiagnosointia. Ihmiset löytävät itsensä vasta kun saavat tarpeeksi diagnooseja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykologina lievästi sanottuna ottaa päähän tämä ilmiö. Pitäisi olla sen verran fiksu ihminen js kykenevä kriittiseen ajatteluun että näkisi sen mitä tuubaa, tulkintaa ja lääkeyhtiöiden lobbausta mämä f-diagnoosit on.
Et ole psykologi. Kyllä jokainen psykologi tietää, ettei autismin kirjoon ole lääkkeitä, eli lääkeyhtiöt ei autismia lobbaa.
Psykologit eivät määrää lääkkeitä, se on lääkäreiden hommaa. Autisteille, kuten ADHDsta kärsiville, on erilaisia lääkkeitä, usein amfetamiinijohdannaisia.
Autismiin ei ole mitään lääkkeitä, toisin kuin ADHDhen. Autismin kirjoa ei hoideta amfetamiinijohdannaisilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä diagnoosithan ovat juuri mainstreamia. Olisin siksikin odottanut tältä naiselta jotain vähän omaperäisempää. Toki diagnoosit kuvastavat itsekeskeistä aikaa: keskiössä on oma itse ja siitä meinaa tulla koko maailma.
Normaalipaino, hoikkuus ja neurotyypillisyys ovat vähemmistössä.
Tuota diagnoosia joka hänellä on, on noin YHDELLÄ PROSENTILLA, 1 %, väestöstä. Että kerropa minulle mitä mainstreamia se on?
Se on sitä koulumaailman mainstreamia, jossa joka toisella on jokin diagnoosi. Vedetään energiajuomaa, saadaan ADHD-oireet ja haetaan lääkitys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä diagnoosithan ovat juuri mainstreamia. Olisin siksikin odottanut tältä naiselta jotain vähän omaperäisempää. Toki diagnoosit kuvastavat itsekeskeistä aikaa: keskiössä on oma itse ja siitä meinaa tulla koko maailma.
Normaalipaino, hoikkuus ja neurotyypillisyys ovat vähemmistössä.
Tuota diagnoosia joka hänellä on, on noin YHDELLÄ PROSENTILLA, 1 %, väestöstä. Että kerropa minulle mitä mainstreamia se on?
Se on sitä koulumaailman mainstreamia, jossa joka toisella on jokin diagnoosi. Vedetään energiajuomaa, saadaan ADHD-oireet ja haetaan lääkitys.
Autismin kirjon diagnooseja ei silti ole kuin sillä noin prosentilla. Mitä mainstreamia se siis on?
Vierailija kirjoitti:
En kerta kaikkiaan ymmärrä, miten koulutetut ihmiset uskovat tuollaisiin diagnooseihin. Diagnoosin teossa ei käytetä luotettavia menetelmiä eikä mittareita. Psykiatrian diagnostiikka perustuu kielellisesti epätäsmällisiin, hyvin yleisluontoisiin oirekuvauksiin, jotka ovat usein yhteisiä lukuisille oletetusti etiologialtaan täysin erilaisille häiriöille. Diagnostiikassa ainoat tutkimusvälineet ovat strukturoitu teemahaastattelu ja kyselykaavakkeiden täyttely -menetelmiä, joiden käytössä yhteiskunta- ja kasvatustietelijöitä opetetaan, etteivät ne itsessään koskaan, eivät missään tilanteessa pysty tunnistamaan suoraan mitään kulttuurista, sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ja subjektiivisesta kokemusmaailmasta riippumatonta ilmiötä.
Jokainen tilastomatematiikan alkeet hahmottava lisäksi ymmärtää, että mitä ongelmia syntyy, kun aletaan yleistää usein hyvin epäspesifejä ja tutkimuksisssa usein epäjohdonmukaisia tilastollisi
Ihmisten yksinkertaisuus ja tyhmyys on loputon eikä koulutus siltä suojaa. Toivotonta.
Jos haluaa perehtyä aiheeseen ja on valmis ottamaan vastaan oikeaa tietoa psykiatrian ongelmista madinfinland.org
Huslimien mutsu, kuten miehensäkin.
Minua kiinnostaa. Tuntui jotenkin lohduttavalta lukea, että hänkin painii samojen asioiden kanssa. Vahvisti kokemustani. Tunnen usein itseni hyvin yksinäiseksi, koska olen marginaalissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä diagnoosithan ovat juuri mainstreamia. Olisin siksikin odottanut tältä naiselta jotain vähän omaperäisempää. Toki diagnoosit kuvastavat itsekeskeistä aikaa: keskiössä on oma itse ja siitä meinaa tulla koko maailma.
Normaalipaino, hoikkuus ja neurotyypillisyys ovat vähemmistössä.
Tuota diagnoosia joka hänellä on, on noin YHDELLÄ PROSENTILLA, 1 %, väestöstä. Että kerropa minulle mitä mainstreamia se on?
En tiedä mistä revit tämän luvun 1 prosenttia, mutta se on varmaankin lähellä totuutta. Te 99 prosenttia voitte vain kuvitella millaista on elää tuossa 1 prosentissa. 99 prosenttia ihmisistä ei ymmärrä kokemustani.
Molemmat kaapin päällä, tunnustettua älymystöä, sama mistä kirjoittavat, ja tietysti luin jutun koska kiinnostaa että kuinka rohkenee tuoda esille, tosin jäi vähän epäilys 'maskeeraamisesta', että onko ylipäätään.