Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Mies käy huorissa. Miten reagoisit? (ov)

Vierailija
13.03.2011 |

Meillä on aika monta vuotta avioliittoa takana. Vuosiin on mahtunut niin hyviä kuin huonoja aikoja. Viime vuodet on kuitenkin ollut pa. hyvää aikaa. Asiaan on varmaan vaikuttanut se, että molemmilla meillä on mielekäs työ, lapset on vähän isompia ja elämä jotenkin uomissaan ilman suurempia vaikeuksia. Vaikeudet on myös varmaan lähentänyt meitä. Ollaan siis "toivuttu" molempien uskottomuudesta ja toisen vakavasta sairaudesta.



No, nyt sain sitten viime viikolla tietää, että miehellä on edelleen tapana käydä ulkomaan reissuillaan huorissa. Toisaalta asia ei tullut mulle ihan puun takaa, koska tiedän miehen harrastaneen mm. strippipaikoissa käyntiä. Kuulostan varmaan ihan idiootilta mutta en oikeesti ole koskaan uskonut, että se siellä pystyisi muuta kuin katsomaan. Reissut kuitenkin suuntautuu ympäri maailmaa ja oma kuva niistä naisista (tai onko ne kaikki edes naisia?!) ei kauheen ruusuinen ole. Mä en jotenkaan muutenkaan hyväksy niitä paikkoja, koska kaipa niihin paikkoihin aina liittyy myös alistamista, väkivaltaa, rikollisuutta ja huumebisnestä yms.



Samana päivänä, kun sain asiasta tietää, mies oli just lähtenyt työreissulle. Asia on vaivannut mua ihan kauheesti enkä ole pystynyt vastaamaan sille edes puhelimeen kuin pari kertaa. Jotenkaan en vaan halua alkaa riehumaan puhelimessa. Toisaalta tuntuu, että haluaisin unohtaa koko asin ja jatkaa kuin en asiasta tietäisikään. Eli siis olla mainitsematta asiasta yhtään mitään. Eihän se mua tähänkään asti ole vaivannut, kun olen ollut onnellisen tietämätön koko asiasta.



Toisaalta taas tuntuu, että en pysty asiaa unohtamaankaan. Tulee jotenkin sellainen olo, että mua pidetään ihan idioottina, vaikka olenkin ihan fiksu, älykkäs, akateemisessa työympäristössä menestyvä nainen. Ja vaikka tekisi mitä tahansa työkseen tms., niin tuollainen idioottina pitäminen on musta jotenkin kauheinta mitä toiselle voi tehdä! Erota en tämän asian takia varmaankaan halua, joten siksikin kai pitäisi vaan unohtaa ja olla puhumatta koko asiasta. En vaan tiedä pystynkö vilkutteleen iloisesti ovella seuraavan reissun koittaessa...



Mitäs te muut naiset tekisitte?

Kommentit (127)

Vierailija
121/127 |
07.11.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miehellä on täys oikeus siihen, kun hän ei saa sitä kotoa.

Vierailija
122/127 |
07.11.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Antaisin käydä, ei se siitä kulu.

 

Sanoisin asiasta ja myös sen, että alan myös itse käydä vieraissa. Se sentään on reilua myös sille ketä panee.

Ja kävisin niissä testeissä säännöllisesti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
123/127 |
21.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

::::::::::::::::::

Vierailija
124/127 |
21.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaihtaisin lukot

Vierailija
125/127 |
21.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Alkaisin itse myymään itseäni ja läväyttäisin todisteet hänen  temppuilusta sekä omastani hänen naamansa eteen ja eroaisin.

Vierailija
126/127 |
21.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kenkää miehelle. Pitäisin myös huolen, että hänen seuraavat naisystävänsä kuulevat asiasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
127/127 |
21.01.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä oli vastaava ja lapset pieniä. Kriisi oli vaikea ja meni kauan ennekuin pääsin asian yli. Taisin avautua useammalle ystävälleni, mitä sitä suotta häpeämään, mitå mies puuhastelee. Aika moni käy noissa paikoissa salaa tai ei. 
Kriisin käsittely vei kauan ja jos en olisi ollut silloin niin sidoksissa mieheen ja sen hetkiseen paikkaan (asuimme ulkomailla), olisin hankkinut mulle ja lapsille oman asunnon. Jälkikäteen olen itse salaa kostanut miehelleni, ja käynyt työkavereiden kanssa myös näissä paikoissa jotka tarkoitettu myös naisille, ihan samalla mitalla pitämässä hauskaa ja kokeilemassa - toki siinä kaikkien nähden en missään privassa. En kanna huonoa omaatuntoa enkä ikinä asiaa paljasta mutta olenpa kostoni saanut. Nyt lapset jo aikuisia ja yhä olemme yhdessä. On hän senkin jälkeen käynyt mutta, kosto elää, sitten menen minäkin. Onneksi selvittiin kriisistä ja näin vanhemmiten sitä arvostaa niitä muita asioita joita kuuluu vanhemmuuteen ja hyvään avioliittoon. Onpa kummallakin muisteltavaa. Mutta jos olisin samassa tilanteessa uudelleen pienten lasten kanssa jne ja asuisin Suomessa en jäisi katselemaan jatkuuko ilonpito toisenkin tai kolmannenkin kerran. On niin erilaisia näkökulmia ja elämiä. Kriisin paikka tuo on, ja puhuimme asiasta pitkään siis vuosia tästä miten vaikea se oli mulle ja syytin ja syyllistin häntä. En puhunut terapiassa ainoastaan ystäville ja miehelleni. Tsemppiä! Suosittelen puhumaan avoimesti kaikesta suoraan miehellesi- vain siten pääset oikeasti asiassa eteenpäin.