Lue keskustelun säännöt.
Miten muut sinkut jaksaa ilman hellyyttä?
23.11.2018 |
Mulla ainakin on välillä ihan kamalan vaikeeta.
Tammikuusta asti olen ollut yksin, lukuunottamatta lyhyttä romanssia kesällä jossa oltiin kolmesti sänkypuuhissa.
Välillä tuntuu että hypin kohta seinille...
eräs mies osoitti joku aika sit kiinnostusta ja jutskattiin muutamia kertoja tuolla ulkona ja muutaman kerran halattiinkin ja luulin että hän haluaisi myös ainakin hetkellistä läheisyyttä. Mutta ei, en tiedä mistä johtui, kun kutsuin hänet käymään niin ei vastannutkaan mitään. Pettymys oli hirveä kun kuvittelin jo vaikka mitä ja kerkesin saada sen lämmön tunteen halatessamme.
Ois kai parempi kuolettaa kaikki läheisyyden ja kosketuksen kaipuu, mutta en tiedä miten se onnistuisi.
Välillä tunnen itseni oudoksi, eikö muilla ole tämmösiä tarpeita ja tunteita?
Joskus iltaisin lueskelen netistä ihmisten romanttisia/seksuaalisia kertomuksia mut pitää varmaan sekin lopettaa...
Miten te muut jakselette näiden asioiden kanssa?
Kommentit (137)
Kyllä se helpottaa kun on tqrpeelsi kauan yksin, tyyliin 4-5v ilman mitään. Viimeidtään ksiinä vaiheessa kun vsihdevuodet alkaa, inhoat itse kroppaadi etkä muutenkaan ole tyytyväinen itseedi. Dillon ei tee yhtään mieli enää petipuuhiin eikä edes toosta lähelle ettei vaan joudu mihinkään intiimiin.
Myös se että tapaa kerta toisensa jälkeen joko huonoja tai erittäin huonoja sänkykumppaneita jotka ei välitä (tai osaa) muutakun tyhjentää pikaseen omat kassinsa eivätkä välitä yhtään edes mistään muusta lähekkäinolosta ja toisen hellittelystä, niin kyllä se halu vaan vähenee väistämättäkin.
Mutta älä hätäile, tilalle tulee kyllä tympääntyneisyyden, turhautumisen, epätoivon, katkeruuden ja vitu...ksen tunteita. Sitten ikävöit lopun elämääsi sitä jota oikeasti rakastit edes vähän ja jolta sait edes vähän jotain.
Kyllä se siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin jo kolmatta vuotta. Hyviä miehiä on vähän. Panosuhteita en harrasta.
Lapsena lyötiin. Helppoahan tämä on kun ei semmoista.
Vierailija kirjoitti:
Kun tietää sen tosiasian, että parisuhteissa sitä hellyyttä on oikeasti tosi vähän! Tai ainakin omissa suhteissa sitä ei paljoa ollut. Ja monilla miehillä se haliminen ym. tarkoittaa monesti sitä, että housut pois ja hommiin 😩
Kyllähän sitä itsekin toisinaan hellyyttä kaipaa, mutta onneksi on sentään lapset <3
Ja hellydenkipeä lemmikki!💜
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sitä puuttuu meiltä parisuhteellisiltakin.
Vaikka kuinka koittaa varovasti ja hellästi lähestyä niin vastaus on kavahdus ja ärähdys.
Noh, kutsunpa sitten kissan syliin kehräämään. Onneksi on edes sellainen.
Tiedän tunteen. Mun ex-kumppani sai minut tuntemaan, että on häpeällistä haluta kosketusta, vaikka vaan ottaa kädestä kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paras mies tähän mennessä ei r*aiskannut minua, mutta ei myöskään käynyt suihkussa. Ei hirvästi huvita etsiä sitä prinssiä, jossa molemmat ominaisuudet yhdistyisivät.
Kyllähän tämä on aika raskasta. Puolitoista vuotta erosta ja viime lauantaina ensimmäisen kerran eron jälkeen halasin ihmistä. Tuntui hyvältä kun joku kosketti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehiltä saa vain k y r p ä ä, ne mitään hellyydestä tajua.
Joten lopetin hellyyden antamisen niille ihan tasa-arvon nimissä.
Kunhan annat vaan pillua, niin se riittää.
Vierailija kirjoitti:
Paras mies tähän mennessä ei r*aiskannut minua, mutta ei myöskään käynyt suihkussa. Ei hirvästi huvita etsiä sitä prinssiä, jossa molemmat ominaisuudet yhdistyisivät.
Minäkin etsin kauan, ja voisin tehdä samantapaista listaa. Mies oli hyvinä päivinä ok, mutta pahoina (esim yhteydessä sukulaisiin) sai raivareita, joista psykoosit paljastuivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meitähän on monta miljoonaa, täytyy vaan tarttua tilaisuuteen kun sellainen osuu kohdalle.
Mulla ei sinkkuna edes tee läheisyyttä mieli, ainoastaan silloin kun olen ihastunut ja suhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo ei. Mikä teillä joillakin on että tarvitsette jonkun toisen ihmisen siihen koko ajan kähmimään? Opetelkaa pikkuhiljaa elämään myös yksinänne.
Vierailija kirjoitti:
Miehen kosketus on 💯 s*ksin toivossa🤮
Nämä alapeukuttajat, väitättekö muka muuta?
eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen kosketus on 💯 s*ksin toivossa🤮
Nämä alapeukuttajat, väitättekö muka muuta?
eri
Jotain toiveajattelua ehkä?
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole vielä vastannut millä ne kaikki elämästään nauttivat sinkkunaiset tyydyttävät läheisyyden tarpeensa? Seksisuhteet ymmärrän, mutta mitä jos sellaisesta on turha haaveilla ja yhden yön jutut tms. tuntuvat muutenkin vieraalta ajatukselta. Onko naisilla ylipäätänsä kaipausta olla toisen ihmisen lähellä?
En voi vastata muiden puolesta, mutta vastaan omasta puolestani. Minua ällöttää pornoa katseleva ihminen, joten en halua seksiä enkä läheisyyttä pornoa katselevan ihmisen kanssa, ja suurin osa miehistä tuntuu sitä katsovan. Olen mieluummin yksin. En mitenkään erityisesti kärsi siitä etten harrasta seksiä. Halailen ystäviä ja läheisiä sukulaisia. Pidän myös eläinten rapsuttamisesta, silittämisestä ja halimisesta.
Varmasti jos rakastuisin palavasti johonkuhun haluaisin olla lähellä intiimisti, halia, köllötellä, pitää kädestä, suukotella ja ynnä muuta romanttista. Mutta kun en ole rakastunut niin ei ole erityistä kipeää tarvetta tähän. Pitäisi olla ensin se ihminen että tarve heräisi.
Ja painotan että tämä on vain minun tuntemukseni. Muilla sinkuilla saattaa olla ihan eri tuntemukset ja syyt.
Minulla ainakin tämä skenaario minkään seurustelusuhteen tulemisesta elämääni on lähes mahdottoman tuntuinen, mikä on alkanut heijastua siten, että olen menettänyt motivaatiotani osallistua yhteiskunnan pyörittämiseen. Mietin ihan joka päivä pitkäaikaistyöttömäksi ryhtymistä.
En oo huomannut mitään ihmeempää vaikeutta. 7 vuotta tässä oltu sinkkuna. Sitä ennen pitkä liitto. Pitäisikö olla vaikeampaa? m50