Aiemmin hyvin itsevarma mies on alkanut jännittämään seurassani. Olenko pidetty vai varooko hän minua?
Hän aiemmin piti minusta ainakin kun tykkäsi jäädä keskustelemaan ja nauramaan kanssani. Paljon hauskoja tilanteita ollut. Kunnes dynamiikka sitten muuttui välillämme. Nyt välttelemme toisiamme mutta silti on jotenkin tosi tietoinen olo toisesta ja itsestään kun olemme samassa tilassa. Hän on itsevarma ihminen ja sanavalmis mutta viime aikoina hän on ollut varovainen, kävelee vähän luimussa mutta levottomasti, sekoilee sanoissaan, on jotenkin epävarman oloinen katsoessaan minua tai välttelee katsetta.
En tiedä olenko alkanut ahdistamaan häntä. En haluaisi että välillämme on mitään epämukavaa. Kuitenkin hän kyselee onneksi edelleen kuulumisia välillä mutta vetäytyy sitten taas. Alun rentoa ja humoristista ajatuksenvaihtoa ei enää ole ollut.
Kommentit (25)
Mä voin miehenä sanoo tän: Se luultavasti tykkää olla johdossa mutta on kumminkin epävarma itestään, se voi jopa aatella sua liiam hyväks itellee joko tiedostamatta tai tiedostaen, se periaatteessa perääntyy koska se pelkää ja se kuvittelee et sen valta hävii jos se luovuttaa itsensä kokonaa sille asialle. Sul on 2 vaihtoehtoo mitä sä voit tehä, joko sä kysyt suoraan miten asiat on, tai sä vetäydyt itse. Älä koskaan lähe jahtaamaan sitä, sä ajat sen vaan kauemmaks. Mä itse suosittelen vaan puhumaan suoraan. 👍
Vierailija kirjoitti:
Mä voin miehenä sanoo tän: Se luultavasti tykkää olla johdossa mutta on kumminkin epävarma itestään, se voi jopa aatella sua liiam hyväks itellee joko tiedostamatta tai tiedostaen, se periaatteessa perääntyy koska se pelkää ja se kuvittelee et sen valta hävii jos se luovuttaa itsensä kokonaa sille asialle. Sul on 2 vaihtoehtoo mitä sä voit tehä, joko sä kysyt suoraan miten asiat on, tai sä vetäydyt itse. Älä koskaan lähe jahtaamaan sitä, sä ajat sen vaan kauemmaks. Mä itse suosittelen vaan puhumaan suoraan. 👍
Olen jo vetäytynyt koska en halua että hän tuntee oloaan epämukavaksi. Enkä tahdo välillemme hankaluuksia. Tahtoisin osoittaa hänelle jotenkin sanattomasti, että kaikki on hyvin välillämme vaikka hän etääntyy ja välttelee. Ymmärrän sen kyllä. Jotenkin tahtoisi rahoittaa toista mutta ehkä minä vain käyttäydyn normaalisti, yritän olla lämmin mutta sopivan etäinen. Ap
Onko mies varattu ja nyt huomannut olevansa ihastunut suhun? Tjsp.
Vierailija kirjoitti:
Jäitkö kiinni huo raamisesta?
Hyi mikä kommentti.
Ehkä se on ihastunut. Mutta ei suhun ja pelkää nyt että sä oot ihastunut siihen.
Kun ihastuin todella palavasti naapuriini, kävi minulle juuri noin. Taistelen kaikin voimin vastaan ja yritän olla virallinen, vaikka tosiasiassa haluaisin pyytää naista treffeille.
Vierailija kirjoitti:
Onko mies varattu ja nyt huomannut olevansa ihastunut suhun? Tjsp.
Ei mielestäni ole varattu enkä ymmärrä miksi hän olisi minuun ihastunut. Minusta hän on "täydellinen" omalla tavallaan ja ihailen häntä ihmisenä koska on niin taitava ja mielenkiintoinen. Hänen kanssa on ollut tosi mukavaa vaihtaa ajatuksia välillä. Minä pelkään, että hän on kokenut minun kiinnostukseni epämiellyttävänä vaikka olen ihan asiallinen mielestäni ollut. Kuitenkin tunnen, että hän haluaisi luoda minuun jonkinlaista yhteyttä ja pitää hyvät välit mutta kuitenkin myös etääntyä. Se on minulle ok mutta tunnen myös hieman surua siitä, että hyvä yhteys täytyy rajata hyvin ahtaaksi. Ehkä tämä on ohimenevää. Ap
Vierailija kirjoitti:
Miten mies katsoo sua?
Kun keskustelee niin joko katsoo tiukasti silmiin ja keskittyy siihen, että on asiallinen. Huomaan, että joutuu ponnistelemaan seurassani. Tai sitten välttelee suoraa katsetta ja hermostuneesti liikehtii ympärilläni, sekoilee sanoissaan ja muutenkin on jännittynyt. Minä olen nykyään ihan normaali. Tai oikeastaan aika kylmä. En oikein jaksa enää tätä yhteyttä joka hämmentää ja vaatii säätelyä. Niin olen rauhallinen, asiallinen, etäinen ja kylmä mutta katson silmiin, yritän olla myös ihan ystävällinen. Kuitenkin silti sisällä on tunne, että haluaisi vain taas sen rennon hyvän tilan jossa voidaan heittää ajatuksia ja naurua ilmoille ihan kavereina. Yhteys tuntuu tilassa mutta olemme hyvin asiakeskeisiä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kun ihastuin todella palavasti naapuriini, kävi minulle juuri noin. Taistelen kaikin voimin vastaan ja yritän olla virallinen, vaikka tosiasiassa haluaisin pyytää naista treffeille.
Miksi taistelet vastaan etkä pyydä treffeille?
Vierailija kirjoitti:
Oletko vesimies, ap?
En ole. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ihastuin todella palavasti naapuriini, kävi minulle juuri noin. Taistelen kaikin voimin vastaan ja yritän olla virallinen, vaikka tosiasiassa haluaisin pyytää naista treffeille.
Miksi taistelet vastaan etkä pyydä treffeille?
Hakyaako ap treffejä? Ei vaikuta siltä, murta vaikuttaa aspergerilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten mies katsoo sua?
Kun keskustelee niin joko katsoo tiukasti silmiin ja keskittyy siihen, että on asiallinen. Huomaan, että joutuu ponnistelemaan seurassani. Tai sitten välttelee suoraa katsetta ja hermostuneesti liikehtii ympärilläni, sekoilee sanoissaan ja muutenkin on jännittynyt. Minä olen nykyään ihan normaali. Tai oikeastaan aika kylmä. En oikein jaksa enää tätä yhteyttä joka hämmentää ja vaatii säätelyä. Niin olen rauhallinen, asiallinen, etäinen ja kylmä mutta katson silmiin, yritän olla myös ihan ystävällinen. Kuitenkin silti sisällä on tunne, että haluaisi vain taas sen rennon hyvän tilan jossa voidaan heittää ajatuksia ja naurua ilmoille ihan kavereina. Yhteys tuntuu tilassa mutta olemme hyvin asiakeskeisiä. Ap
Onko tämä siis työpaikalla?
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se on ihastunut. Mutta ei suhun ja pelkää nyt että sä oot ihastunut siihen.
Niin tämä on vaihtoehto. Kuitenkin miksi ei sitten vain olisi etäinen ja itsevarma? Sillähän hän kertoisi suoraan, että mene kauemmaksi. Nyt sen sijaan hän on muuttunut itsevarmasta ujoksi, on lempeä mutta silti jännittynyt ja etäinen. Hän ei varmaan oikein itsekään tiedä miten hän suhtautuisi minuun. Minä sitten vaan yritän olla normaali ja rauhallinen mutta toisaalta koska minusta meillä on yhteys, on ollut hauskaa niin olisi kiva olla kavereita, jotka voi olla rennosti vuorovaikutuksessa. Nyt sitten on siinä mielessä vähän jäykkä tilanne mutta ehkä tämä täytyy vain hyväksyä. Ap
Minkä ikäisiä olette?
Jotenkin näkisin, että miehellä tuo todennäköisesti kertoo jonkinlaisesta ihastumisesta. Jos on varattu, niin voi himmailla tarkoituksella. Jos ei ole varattu, niin ehkä siitä seurasi ujous.
Naiset taas tulkitsee tämän omasta näkökulmastaan, että mies ottaa etäisyyttä tai on muuttunut oudoksi. Ja koska nainen reagoi kaverimiesten ei-toivottuihin ihastumisiin vähän tuolla tavalla, niin tässä kohtaa nainen ei halua ahdistella, vaan ottaa etäisyyttä.
Sitten mies ihmettelee, kun ennen niin kiva ja lämmin nainen viileni. Ja ottaa lisää etäisyyttä. Sitten kiinnostus hiipuu pois puolin ja toisin. Vuosien päästä toinen uskaltaa humalassa tunnustaa asian.
Monet miehet myös tulkitsee ystävällisyyden, että nainen on ihastunut. Siinä kohtaa uskolliset, varatut miehet alkavat mainita kumppaninsa ihan epäloogisissa tilanteissa. Mutta muuten aikuisia miehiä ei yleensä haittaa, jos nainen on ihastunut.
Naisilla puolestaan on traumoja siitä, kun pikkupojat on nauraneet heidän ihastukselleen teininä, joten he eivät halua paljastaa omaa ihastumista ensimmäisenä.
Eli rohkeampi mies, nähtyään tai kuviteltuaan naisen kiinnostuksen, uskaltaa tehdä aloitteen. Ujompi mies ei välttämättä, ellei merkit ole tosi selvät. On myös miehiä, jotka eivät millään huomaa eikä tajua, että nainen on kiinnostunut, vaikka sydämenmuotoinen neonvalo vilkkuisi naisen pään päällä aina kun mies kävelee ohi. Miehet ei ole keskimäärin kovin hyviä tulkitsemaan naisia.
Typerä tarina, Pasi. 0/5
Sinä et ikinä pääse eroon kyrvännuppikeskeisestä haaveilustasi.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä olette?
Jotenkin näkisin, että miehellä tuo todennäköisesti kertoo jonkinlaisesta ihastumisesta. Jos on varattu, niin voi himmailla tarkoituksella. Jos ei ole varattu, niin ehkä siitä seurasi ujous.
Naiset taas tulkitsee tämän omasta näkökulmastaan, että mies ottaa etäisyyttä tai on muuttunut oudoksi. Ja koska nainen reagoi kaverimiesten ei-toivottuihin ihastumisiin vähän tuolla tavalla, niin tässä kohtaa nainen ei halua ahdistella, vaan ottaa etäisyyttä.
Sitten mies ihmettelee, kun ennen niin kiva ja lämmin nainen viileni. Ja ottaa lisää etäisyyttä. Sitten kiinnostus hiipuu pois puolin ja toisin. Vuosien päästä toinen uskaltaa humalassa tunnustaa asian.
Monet miehet myös tulkitsee ystävällisyyden, että nainen on ihastunut. Siinä kohtaa uskolliset, varatut miehet alkavat mainita kumppaninsa ihan epäloogisissa tilanteissa. Mutta muuten aikui
Kiitos mielenkiintoisesta aiheen tulkitsemisesta.
Alussa oli vähän flirttiäkin. Minusta meillä oli hauskaa. Me myös olemme olleet aitoja ja jos on ollut huono päivä, niin senkin on voinut sanoa suoraan ja muutenkin jos on huomautettavia asioita, olemme puhuneet suoraan alusta asti. Siksi kemia välillämme on ollutkin hyvin mielenkiintoinen koska alusta saakka hän on tuntunut hyvin tutulta ihmiseltä ja olemme olleet sellaisia millaisia olemme milloinkin. Nyt olemme tavallaan epäaitoja, "pieniä", välttelemme, rentous puuttuu. Olemme reilu kolmekymppisiä.
Nyt kun olen tätä miettinyt niin tahdon olla vain oma itseni, en halua aiheuttaa epämukavuutta mutta en tahdo enää muuttaa oleellisesti omaa olemustani tämän vuoksi. Ap
Alussa hän siis piti minusta ihmisenä/kaverina. Kuin kenestä muusta tahansa. Nyt kuitenkin tilanne on jotenkin erilainen.