Miksi maaseudulla asuvat liikkuvat niin vähän?

Viime vuonna koululaisten kunnon tutkimuksessa huomattiin iso ero maaseudun ja kaupunkilaispoikien välillä. Tytöillä ei samanlaisia eroja niin selvästi näkynyt.

Sama toistui armeijaan tulevilla miehillä. Eteläsuomalaiset nuoret miehet olivat hoikempia ja hyväkuntoisempia kuin verrokit  muualta Suomesta. Syyksi mainittiin arkiliikunta ja harrastukset.

Vierailija kirjoitti:

Viime vuonna koululaisten kunnon tutkimuksessa huomattiin iso ero maaseudun ja kaupunkilaispoikien välillä. Tytöillä ei samanlaisia eroja niin selvästi näkynyt.

 

Sama toistui armeijaan tulevilla miehillä. Eteläsuomalaiset nuoret miehet olivat hoikempia ja hyväkuntoisempia kuin verrokit  muualta Suomesta. Syyksi mainittiin arkiliikunta ja harrastukset.

MOVEn tulokset ei vaikuta liikuntanumeroon eikä maalla oppilaita valmenneta vain siihen, lajivalikoima on laajempi. Siksi kaupungissa tulokset on parempia, siellä koko syksyn liikuntatunnit tähtäävät tuohon yhteen liikuntatestiin.

Olen maalainen, joka ei harrasta lainkaan liikuntaa. Silti mittarin mukaan otan näissä arkitöissä  keskimäärin 18 000 askelta päivässä. Nostan, kannan, kiipeän, raahaan, vedän ja nousen varpaille kurkottamaan satoja kertoja päivässä, mutta ei kävisi edes mielessä, että menisin kuntosalille tekemään tämän saman ja voisin kertoa liikuntaharrastuksestani.

Maalla liikutaan vähän?!? Täällä kaikki alle 5km matkat on kävely matkoja. Kaupungeissa ei suostuta kävelemään edes 500 metriä kun sekin matka on pakko liikkua veronmaksajien piikkiin. Maalta kerätään verot mitkä tuhlataan kaupunkeihin ettei kaupungissa tarvi maksaa edes omaa elämäänsä. Esimerkiksi helsingin seudulle maksetaan yli 80% kaikista suomen sosiaalituista

MIhin se maalainen menee autolla 300 m päähän? Kun ei naapuritkaan ole noin lähellä eikä marjassa käydä pihapiirissä. 

Kohta on talvi ja järvet jäässä. Meidänkin pihapiiriimme saapuvat retkiluistelijat, jotka jättävät autonsa kulkureiteille. Kun tuosta huomauttaa, saa kuulla, että ei autoa voi jättää viralliselle parkkipaikalle 3 km päähän, tulisi liikaa kävelymatkaa. Siksi se auto on rantaan vievällä tiellä ja tietenkin ihan keskellä, ei siinä mietitä, että samaa tietä pääsee meidän kotiin.

Aika hyvin otetaan tuokin propaganda vastaan. Poikani meni maaseutukuntaan lukioon ja kertoi miten valtava ero on poikien lihasmamassassa verrattuna kaupunkilaispoikiin, siis lihas, ei läski. Sanoo ettei kaupungissa nähnyt yhtään niin hyväkuntoista kaveria kuin siellä. 

Vierailija kirjoitti:

Tsiisos mitä stereotypiota taas. Ainakin täällä meilläpäin liikutaan hyvinkin aktiivisesti. Itsekin tuli juuri tunti takaperin 30 kilometrin pyörälenkiltä. 

Kun nyt oikein rupesin miettimään kylämme asukkaita, niin mieleeni ei tule ainuttakaan lihavaa. Tossa meidän yksityistiellä näkee jatkuvasti kävelijöitä. Osa koiran kera, osa ilman.

 

t: maalla asuva

Aloin itsekin tätä nyt tässä miettimään. Noin 100 asukkaan kylä, ja tulee mieleen vaan pari vähän tukevampaa aikuista, mutta lapset, nuoret ja nuoret aikuiset on kyllä kaikki hoikkia normaalipainoisia. Ja kyllä täällä liikutaan ja näkyy työpäivien jälkeen lenkkeileviä ja pyöräileviä aikuisia. Talvella ladut on ahkerassa käytössä. Lapset ja nuoret käy harrastuksissa. Tilalliset eivät toki tuolla lenkkeile, kun töitä on koko ajan tehtävänä. 

Muutin puilla lämmitettävästä omakotitalosta pikkukunnasta kaupunkikerrostaloon, ja arkiliikunnan määrän romahtaminen oli vielä jyrkempää kuin olin odottanut. Omakotitalossa tuli puuhasteltua pihalla ja liikuskeltua paljon enemmän: lumityöt, haravoinnit (jota tein vain välttämättömän, koska se on oikeasti aika turhaa ja jopa haitallista), puutarhatyöt, klapien hakkaaminen, puiden kantaminen sisälle talvella ja ympäri vuoden saunaan, rännien putsaukset ja kaikki mahdollinen pieni arkinen työ. Lisäksi omakotitalosta oli tosi helppoa lähteä ovesta ulos ja pikku kävelylenkille tai pyöräilemään. Kävin sienestämässä ja marjastamassa ja maastopyöräilemässä jatkuvasti.

Kaupunkikerrostalossa ulos lähteminen on vaivalloista ja ikävää, kun ovesta joutuu ensin rappuun ja sieltä kadulle. Ei tee mieli lähteä, kun luontoon pitää erikseen hakeutua. Ei ole pihatöitä, ei lumitöitä, ei polttopuiden tekoa eikä kantamista. Arkiliikunta typistyy kävellen reppu selässä tehtäviin kauppareissuihin. Pieni kauppa on ihan lähellä kävelymatkan päässä, isompaan kauppaan kuljen kaupungissakin autolla ja ostan sieltä yleensä melkein viikon tarpeet, joten siihen pikkukauppaan ei tarvitse mennä kovin usein.

Käyn kyllä kävelylenkillä kaupungissakin, mutta kadulla kävely on aika mitätöntä liikuntaa metsässä kävelyyn verrattuna. Pyöräilemässä käyn silloin, kun pääsen "ylittämään ison kynnyksen" eli raahaan pyörän omalta parvekkeelta kadulle ja lenkin jälkeen takaisin omalle parvekkeelle. Mihinkään yleiseen ulkoiluvälinevarastoon en pyörää jätä.

Omalla kohdallani kaupungissa eläminen on sata kertaa passiivisempaa kuin pikkukunnassa omakotitalossa elo. Kaupungissa olisi kaikenlaista sisäliikuntaa ja ohjattuja liikuntaharrastuksia tarjolla, mutta en välitä niistä yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Muutin puilla lämmitettävästä omakotitalosta pikkukunnasta kaupunkikerrostaloon, ja arkiliikunnan määrän romahtaminen oli vielä jyrkempää kuin olin odottanut. Omakotitalossa tuli puuhasteltua pihalla ja liikuskeltua paljon enemmän: lumityöt, haravoinnit (jota tein vain välttämättömän, koska se on oikeasti aika turhaa ja jopa haitallista), puutarhatyöt, klapien hakkaaminen, puiden kantaminen sisälle talvella ja ympäri vuoden saunaan, rännien putsaukset ja kaikki mahdollinen pieni arkinen työ. Lisäksi omakotitalosta oli tosi helppoa lähteä ovesta ulos ja pikku kävelylenkille tai pyöräilemään. Kävin sienestämässä ja marjastamassa ja maastopyöräilemässä jatkuvasti.

 

Kaupunkikerrostalossa ulos lähteminen on vaivalloista ja ikävää, kun ovesta joutuu ensin rappuun ja sieltä kadulle. Ei tee mieli lähteä, kun luontoon pitää erikseen hakeutua. Ei ole pihatöitä, ei lumitöitä, ei polttopuiden tekoa eikä kantamista. Arkiliikun

Itsekin olen asunut useita kertoja kerrostaloissa ja kaupunkiympäristössä, nyt jo pitkään maalla. Sellainenkin arkinen juttu, kuin roskien vienti tuli kaupungissa ajoitettua samaan kun muutenkin lähti johonkin, täällä maaseudulla ne lähtee viemään ulos sillä samalla hetkellä, kun huomaa, että tarve on. En ole koskaan mitannut päivän askelia, mutta varmasti niitä tulee paljon ihan huomaamatta, kun ulos on niin helppo lähteä ja kaikenlaista hommaa riittää ja sitä on helppo myös koko ajan järjestää itselleen lisää. 

Vierailija kirjoitti:

Maalla on harvoin edes jalkakäytäviä tai katuvaloja, tylsää dallaa tyhjää tien laitaa. Kaupungissa kun kävelee niin sille on hyvät väylät ja jatkuvasti näkökentässä jotain kiinnostavaa.

Mahdatko asua kaupungissa? Minun mielestäni maalla on enemmän nähtävää ja kaunista luontoa katseltavana. Inhoan kaupunkien väyliä, joissa ihmiset eivät osaa kulkea ja koko ajan jostain on joku tulossa ja menossa. Maalla saa olla rauhassa ja on tilaa hengittää. Ilman katuvalojakin näkee kulkea, kaupungit on täynnä valosaastetta.

Mielenkiintoinen ilmiö: THL:n tutkimusten mukaan maaseudulla on huomattavasti enemmän pulleroita, mutta täällä foorumilla on näemmä pelkästään reippailevia maalais-lihaskimppuja!

Läskit porsaat ajelevat joka paikkaan autoilla tai mönkkäreillä ja ammuskelevat  viattomia eläimiä porukalla. 

Maalka työmatkat ovat niin pitkiä, että ne on käytännössä pakko kulkea autolla ja nykyään valtaosa maalla asuvista käy kodin ulkopuolella töissä ihan niin kuin kaupunkilaisetkin. Lisäksi heillä on kaikki samat muut puuhat kuin kaupunkilaisilla lapsiin ja kotiin liittyen, mutta pitkien työmatkojen takia niihin on vähemmän aikaa. Mihinkään ylimääräiseen liikkumiseen ei välttämättä jää arkena aikaa ollenkaan ja viikonloppuisin tehdään okt:n huoltotöitä, puutarhahommia jne. Päivissä on paljon vähemmän luppoaikaa kuin kaupunkilaisilla. 

Moni kyllä varmasti marjastaa ja sienestää, mutta se on meille maalla, asuville niin itsestäänselvää puuhaa, ettei siitä ole tarvetta pitää meteliä. Monilla marja- ja sieniapajat ovat kuitenkin ihan kodin lähellä tai ainakin hyvin tiedossa, eli ei tarvitse kilometritolkulla tarpoa sankonsa kanssa etsimässä, vaan voi tehdä täsmäiskun sinne, missä tietää saalista olevan. 

Siihen en osaa kuin arvailla syitä, miksi ihmisetveivät liiku metsässä muuten vaan juuri ollenkaan. Olen siis tämän asian pannut itsekin merkille ja ihmetellyt sitä. Yksi syy on varmasti ajan puute. Eipä tuonne säkkipimeään metsään kova hinku ole lähteä edes otsalampun kanssa ja harvalla on mahdollisuus ulkoilla päivänvalossa. Kesällä metsä ei houkuttele ötököiden ja kuumuuden takia, olettaisin. Sitten on tietysti näitä, jotka kuvittelevat päätyvänsä susien ateriaksi, jos metsään päin pissivätkään. 

Mitä ruokavalioon tulee, osalla varmaan on jotain opittuja asenteita, joiden takia "rehuja" ei syödä. Sitten on niitä kotitarveviljelijöitä, jotka pyrkivät pärjäämään mahdollisimman pitkälle oman kasvimaan tuotteilla. Kesällä saatetaan syödä paljonkin vihreää, mutta suurin osa vuodesta vedetään perunaa eri muodoissa ja salaatin virkaa toimittavat erilaiset pikkelsit. 

Täällä ei myöskään ole samalla tavalla sosiaalista painetta olla hyvännäköinen kuin kaupungissa. Ketään ei kiinnosta naapurin ulkoinen olemus, eikä niitä naapureita juuri koskaan edes näe kuin vilaukselta autoon, kun toinen tulee töistä ja toinen lähtee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä maalla ihan jo se peruselo monella sisältää paljon enemmän fyysisesti raskaita juttuja, kun ei asuta helposti niinkuin kaupungissa. On pihatyötä, lämmittämistä, puuhommia, talon huoltoa ja vaikka mitä. 

 

Se kertoo jo ihan riittävästi asianlaidasta, jos pidät näitä raskaina juttuina. Teen omakotitalon remonttia, hoidan pihaa ja silti käyn salilla ja juoksemassa,

No ne kaupungin omakotitalojen postimerkkipihat ei paljon hoitoa vaadi. Vähän eri kun vaikka kaataa omasta metsästä kaikki polttopuut ja halkoo ne. Viljelee itse ruokaa tms.

Aikaisemmin kun kaikki peltotyöt sun muut tehtiin käsin maalaiset saivat hurjasti hyötyliikuntaa töitä tehdessään ja maalaiset olivat hoikkia ja vahvoja. Nyt kun kaikki työt on koneellistettu maalaiset lähinnä istuvat kaiket päivät. Liikuntamahdollisuuksia ei juurikaan ole kaikki liikuntapalvelut on kohdistettu kaupunkeihin eikä kunnollista lenkkeilymaastoakaan löydy. Meillä on mökki maalla ja siellä kun menee metsään niin metsänlaita on täynnä maatilarompetta homeisia heinäpaaleja, ruosteisia traktorinosia yms. Kaupunkilaisena tää häiritsee mua tosi paljon, koska arvostan luontoa. Ei metsä ole mikään kaatopaikka! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maaseudulla kuljetetaan ovelta ovelle etäisyyksien takia joten liikunta jää vähäiseksi. Kaupungeissa liikutaan jalan. Niin se on maailma muuttunut.

 

Maaseudulla liikutaan 300 m päähänkin autolla.

Tämä on surullista

Surullista ja epätotta. Olen asunut maalla 18 vuotta enkä tiedä ketään, joka tekisi noin. Omasta puolestani kävelen pääsääntöisesti kaikki tolkulliset matkat, ellei ole kiire. Nautin liikunnasta enemmän maalla, täällä näkee tähdetkin kunnolla, kun aamulla lähtee kuuden aikoihin lenkille. Puolitoista tuntia lenkkeilyä hämärässä ja hiljaisuudessa. En kaipaa muuta.

Olkaa kilttejä älkääkä yleistäkö näin. Samaan romukoppaan voi hettää muutkin stereotypiat maalaisten "kouluttamattomuudesta" ja "sivistymättömyydestä".

T. Paljon liikkuva FT maaseudulta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten maalla olisi sen enempää aikaa samoilla metsässä kuin kaupungissakaan? On työ kuten kaupungissa, kodin hoito, ruoanlaitto yms. normiaskareet. Ja työmatkoihinkin menee aikaa kuten kaupungissakin. 

 

 

Miksi täällä sitten aina kerrotaan, että pikkukylässä on kaikki lähellä? Kauppaan, kouluihin, töihin, kirjastoon, urheilemaan pääsee kuulemma nopeasti kävellen. 

Jos asuu kirkonkylällä, niin kaikki on lähellä. Haja-asutusalueella asuessa kaikki on kaukana.