Lue keskustelun säännöt.
Muita yksinäisiä? Arkisten asioiden jutteluketju.
Mitä teille kuuluu tänään? Mitä ootte puuhailleet?
Kommentit (2373)
Kauheasti sympatia unettomille täältä! Itse en kärsi unettomuudesta varsinaisesti, mutta lapsi valvottaa ajoittain, esim. viime yönä. Elämä on kauhean raskasta, kun ei ole nukkunut. Tiesittekö muuten, että ainakin Husissa on olemassa ihan oikea unihäiriöpoli? En tiedä, miten sinne pääsisi mutta varmaan terveyskeskuksessa tietävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itselläkin alkaa usein pyöriä päässä oikein kunnon moitelista jossa syyttelen itseäni asioista joille en ole voinut mitään kuin niistäkin joissa olen toiminut jotenkin väärin / tyhmästi. Ihan sama olenko mokannut vaan vähän jossain pikkujutussa, ollut jotenkin takalukossa kun olisi pitänyt olla sosiaalisempi vai onko suustani karannut viaton sammakko tai onko kyseessä jokin valinta / päätös joka näin jälkikäteen on osoittautunut tosi huonoksi. Olisi pitänyt olla parempi ja tietää paremmin eikä olla se jota aina saa kaikki hävetä.
Yhtä kaikki, minä olen yksin syyllinen ja myös maksan tästä syyllisyydestäni enkä ilmeisesti ikinä saa armahdusta sen paremmin itseltäni kuin muilta ihmisiltäkään. Tämä on todellinen elinkautinen kaikilla tavoin vaikka mitään oikeasti pahaa en ole edes tehnyt vaan pikemminkin jättänyt paljon kaikkea tekemättä ihan silkasta pelosta ja arkuudesta vaikka aina on käsketty olemaan reipas.
Mä
Olen samaa maata, ja moitin itseäni tuon tuosta vaikka mistä. Syyttelen itseäni asioista, joihin en ole edes vaikuttanut. Olen ottanut vastuulleni taakkoja liikaakin, jotka olisin voinut jättää huomioimatta. Ulkonäkökin on mitä on, tuskin uskallan peiliinkään aina vilkaista. Onhan ympäristökin sen toki huomannut, ja siitä saanut kuulla muiltakin riittävästi kaikkea negatiivista.
Olen myös pohjimmiltani varsinainen arkajalka, vaikka yritän näytellä muuta. Liiallisen pelkäämisen takia olen menettänyt hyviä tilaisuuksia. Tietysti olen tehnyt sitten myös vääriä valintoja elämässä, joista jossittelen varsinkin öisin. Uhkarohkeita tempauksia, joista osa mennyt täysin pieleen. Eikä kaikkea voi edes korjata, ja niiden väärien päätösten kanssa on vaan pärjättävä ja haettava niistä edes jotain positiivista. Ainakin olen selvinnyt asioista vaikka haavoittuen, jos se nyt lohduttaa. On tämä elämä aikamoista tempoilua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä joka jäit yksin tietovisailuun, uudet tuttavasi ovat ehkäpä kateellisia sinulle, ulkonäöstäsi,vaatetuksesta ym.
Kun minulla on jo ikää kertynyt ja vastaavia porukasta jättämisiä kokenut, olen ymmärtänyt syyn ja se on ollut katellisuus minua kohtaan.
Kovin vaikea on kuvitella, että minulle olisi joku kateellinen jostain / mistään mutta mahdollista sekin tietenkin on ja ei kai oikein kademielinen aina edes tarvitse syytä sille. Olisi kyllä mukava tietää mikä "se jokin" minussa kateellisuutta aiheuttaa, koska ei tuo visailukokemus mitenkään ainutkertaisen uniikki tilanne ollut vaan vastaavaa oli tapahtunut sitä ennen ja valitettavasti myös sen jälkeen. Ei haittaisi yhtään heivata "se jokin" elämästä, jos sen myötä saisin jatkossa kokea ihan normaalia kohtelua enkä aina olisi se joka pullautetaan porukasta tai jolle ollaan inhottavia vaikka kaikille muille
Oletko sievä neitokainen, hyvin pukeutunut, kauniit hiukset ja hyvä kroppa? Siinä on jo monta asiaa josta moni on kateellinen.
Nyt on ihan kiva olla yksin, ulkona pimeetä, kynttilä palaa, katson La Promesaa enkä valita mistään.
Vierailija kirjoitti:
Se on moro! Itsellä on taas kyllä tämä alkava joulunaika tehnyt sen, että alkaa elämä ketuttamaan. Olen 41-vuotias mies tästä pääkaupunkiseudulta ja ehkä sitten sen verran ankea ihminen, että mulla ei niitä ystäviä koskaan ollutkaan. Olen kulttuurialalla ja näissä jutuissa ne piirit on enemmän kuin ehdollisia. Kouluaikaan oli tosi lamaannuttavaa, kun minua ei koskaan kutsuttu mihinkään ja ei tullut yhtäkään tyyppiä jonka kanssa jakaa asioita. Puhumattakaan niistä ylevistä keskusteluista.
Olen yrittänyt Frendie-palvelut ja baari-istumiset. Käyny koko ajan ihmisten ilmoilla sun muuta, mutta vain aidosti yksinäiset ymmärtää sen, että kun ei ole positiivista kokemusta tai kokemusta ollenkaan kaveruudesta ja sosiaalisuudesta, niin ei sitä olekaan yhtään lähestyttävä. Ihmiset haistaa minusta sen, että olen umpikuja.
Mulla on silleen ollut onnellinen elämä että aina on ollu joku kumppani, joka oikeasti ymmärtää minua ja vai
Kiva kirjoitus. Vähän samoja fiiliksiä mulla. Porukassakin tunnen joskus olevani jotenkin ulkopuolinen. Ihan nuorena se suretti kovastikin. Nykyään saatan ajatella, että yksin on hyvässä seurassa. Jotenkin sitä on erilainen ja muut huomaa sen. Ei osaa jutella oikeista aiheista. Liian syvälle tulee menneeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on valtiovalta sitten pilannut Suomen talousidentiteetin taitamattomuudellaan. Nice. Ja entiset tuhlarit halutaan takaisin valtaan. En ymmärrä meitä suomalaisia.
Vähän kuin itkisi exän perään joka viilasi kaikki kortit tappiin asti ja otti pikavippejä joita saat maksaa seuraavan vuosikymmenen.
Mutqu se on vaan niin ihqu.
Tänään tulee Huutokauppakeisari TV:stä. Aion katsoa sen. TV on yksinäisille ihmissuhteiden korvike.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on yksi kaveri, jolle voin soittaa. Kauhean usein en kehtaa, etten häiritse. Äsken soitin, ja hän oli katsomassa leffaa seurustelukumppaninsa kanssa. Tuli nolo fiilis. Hitto, pitikin soittaa. Olisi pitänyt arvata, että on muuta tekemistä kuin höpöttää mun kanssani arkipäiväisyyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on yksi kaveri, jolle voin soittaa. Kauhean usein en kehtaa, etten häiritse. Äsken soitin, ja hän oli katsomassa leffaa seurustelukumppaninsa kanssa. Tuli nolo fiilis. Hitto, pitikin soittaa. Olisi pitänyt arvata, että on muuta tekemistä kuin höpöttää mun kanssani arkipäiväisyyksiä.
Mä en soita sellaisille, jonka tiedän olevan seurustelukumppanin seurassa, enkä pariskuntien luona vieraile.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on yksi kaveri, jolle voin soittaa. Kauhean usein en kehtaa, etten häiritse. Äsken soitin, ja hän oli katsomassa leffaa seurustelukumppaninsa kanssa. Tuli nolo fiilis. Hitto, pitikin soittaa. Olisi pitänyt arvata, että on muuta tekemistä kuin höpöttää mun kanssani arkipäiväisyyksiä.
Mä en soita sellaisille, jonka tiedän olevan seurustelukumppanin seurassa, enkä pariskuntien luona vieraile.
En tiennyt, ettei ole yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on yksi kaveri, jolle voin soittaa. Kauhean usein en kehtaa, etten häiritse. Äsken soitin, ja hän oli katsomassa leffaa seurustelukumppaninsa kanssa. Tuli nolo fiilis. Hitto, pitikin soittaa. Olisi pitänyt arvata, että on muuta tekemistä kuin höpöttää mun kanssani arkipäiväisyyksiä.
Mä en soita sellaisille, jonka tiedän olevan seurustelukumppanin seurassa, enkä pariskuntien luona vieraile.
En tiennyt, ettei ole yksin.
Höpsö. Eihän se ole sinun vikasi, ettei soittoaika ollut tuolle toiselle sopiva. Itse laitan puhelimen äänettömälle esim.leffan ajaksi. Sen jokainen itse valitsee, onko tavoitettavissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tänään tulee Huutokauppakeisari TV:stä. Aion katsoa sen. TV on yksinäisille ihmissuhteiden korvike.
Näin se taitaa olla ja itsekin tajusin nyt, että ei mulle ehkä olekaan yhtään ok se ettei ole telkkaria. Tai siis onhan tuo tuossa edelleen, mutta sen viimeisimmän kanavauudistuksen jälkeen siitä hävisi loputkin kanavat. Harmittaa, koska tuo olisi muuten ihan ehjä, sopivan iso ja minusta aika nättikin telkkariksi (joo, olen outo ja tykkään että se telkkarin jalka on esteettinen ja muutenkin ruudulle sopusuhtaiset "raamit") ja toisaalta sitten sekin, että tuossa se nyt tyhjänpanttina töröttää. Tulisipa sellainen sorttiauto kierrokselle koska ei tuota huvita julkisillakaan lähteä roudaamaan jonnekin jäteasemalle.
Mut joo, nyt sitten tajusin että mulla jääkin näkemättä kaikki joululeffat mikä on ollut itselle yksi kiva asia aina tähän aikaan vuodesta. Samoin harmittaa tihrustaa hiihtoa ja etenkin huomenna alkavaa ampumahiihtoa tästä miniruudusta. Miten mä en muistanut näitä ollenkaan? Sitä vaan ajatteli että aivan sama ja kyllä se mulle välttää ettei ole telkkaria.
Muutenkin alan olla niin lopen kyllästynyt tähän että kaikki välttää eikä mikään ole ikinä oikeasti mieleistä. En muutenkaan jaksaisi enää yhtään tyytyä mihinkään vaan valita just sen minkä haluaa.
'Tähän maailmaan' väärä. Minäkin usein haaveilen syntyneeni 100v sitten. Toki sotia en tahtoisi elää, mutta se verkkaisempi käsityöläiselämä sopis mulle. No kohtapuoleen varmaan siirryn tuonilmaisiin, en vaan jaksa tätä teknologiaa, robotiikkaa, tekoälyä. Toiset jatkaa...