Harmittaa ihan vietävästi välillä, että synnyin perheeseen, jossa oli sairaat vanhemmat ja päihdeongelmia. Elämä on työlästä.
Joo, tiedän. Menee kuitenkin hyvin verrattuna vaikka ihmisiin, jotka kärsivät nälänhädästä, jatkuvasta pelosta ja turvattomuudesta kotimaassaan. Heitä mietin syvällä myötätunnolla ja surulla. Vaikea ymmärtää miksi elämä on tällaista. Tosi julmaa. Jospa maailmamme olisi toisenlainen. Tai minä näen asian niin, että elämä kyllä on hienoa mutta me ihmiset olemme eksyneitä.
Minunkin pitäisi vain alkaa toimimaan vaikka pelottaa ihan vietävän paljon. Pelkään ihmisiä ja etten riitä. Elämä on minulle todella kuormittavaa siksi koska olen häkissä, jonka ovi on käytännössä auki mutta en uskalla poistua sieltä.
Rakastin vanhempiani mutta he eivät osanneet käsitellä tunne-elämäänsä ja joivat itsensä pois tästä elämästä. Ymmärrän heitä tavallaan. Eivät he tienneet eikä osanneet/kyenneet toimimaan toisin. Kuitenkin olen todella yksin ja yritän käsitellä itse kaikkea. Yritän niin paljon etten mene samaa polkua kun he menivät. Olen opetellut rakastamaan itseäni, en käytä päihteitä ja teen parhaani, että jotenkin pärjäisin. Tämä on kuitenkin todella uuvuuttavaa kun en osaa luoda yhteyttä toiseen ihmiseen. Tai en kykene siihen, pääni huutaa vaaraa. Voin olla asiallinen ja hyvä kaveri mutta en tiedä miten tulla kohdatuksi syvemmällä tasolla. Tunnetyöskentely on rankkaa.
Mitä teille kuuluu?
Kommentit (68)
Onko kellään muulla sellaista fiilistä, että haluaisi vain kuolla koska kokee ettei kuitenkaan pysty parempaan tässä elämässä?
Vierailija kirjoitti:
Onko kellään muulla sellaista fiilistä, että haluaisi vain kuolla koska kokee ettei kuitenkaan pysty parempaan tässä elämässä?
Ei tarvitse pystyä sen parempaan kun pystyy. Mennään sillä mitä on, riitämme kyllä ja nautitaan sellaisista asioista joista voimme.
Ootko neuroepätyypillinen? Itsellä ollut myös vaikea lapsuus, mutta paljon ongelmista johtuu myös siitä, että nepsyjä syrjitään usein erilaisuuden takia. Ihmisen tarvitsisi tuntea itsensä hyväksytyksi.
Vierailija kirjoitti:
Ootko neuroepätyypillinen? Itsellä ollut myös vaikea lapsuus, mutta paljon ongelmista johtuu myös siitä, että nepsyjä syrjitään usein erilaisuuden takia. Ihmisen tarvitsisi tuntea itsensä hyväksytyksi.
No kieltämättä olen miettinyt sitä välillä. Kyllä minulla on haasteita mutta sitten ei kuitenkaan ehkä niin paljoa, että jaksaisin mennä hakemaan diagnoosia. Osaan kuitenkin olla todella täsmällinen halutessani, aikatauluja suunnitella ja niissä pysyä jos on pakko. En tiedä mikä diagnoosi minulla voisi olla ja olen hyvä soluttautumaan mihin vain. Loppuen lopuksi en kuitenkaan näe että minussa olisi mitään sellaista vikaa, mitä pitäisi lääkitä. - ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko neuroepätyypillinen? Itsellä ollut myös vaikea lapsuus, mutta paljon ongelmista johtuu myös siitä, että nepsyjä syrjitään usein erilaisuuden takia. Ihmisen tarvitsisi tuntea itsensä hyväksytyksi.
No kieltämättä olen miettinyt sitä välillä. Kyllä minulla on haasteita mutta sitten ei kuitenkaan ehkä niin paljoa, että jaksaisin mennä hakemaan diagnoosia. Osaan kuitenkin olla todella täsmällinen halutessani, aikatauluja suunnitella ja niissä pysyä jos on pakko. En tiedä mikä diagnoosi minulla voisi olla ja olen hyvä soluttautumaan mihin vain. Loppuen lopuksi en kuitenkaan näe että minussa olisi mitään sellaista vikaa, mitä pitäisi lääkitä. - ap
Minulle tulee monien normojen kanssa olo, etteivät he hyväksyä minua täysin, ja eihän sellaisten ihmisten kanssa pysty tuntemaan oloaan hyväksi. Hyvin usein meistä nepsyistä tuntuu, että olemme vääränlaisia, vaikka oikeasti ongelma on muiden ihmisten suvaitsemattomuudessa. Kannattaa etsiä erikoisia nepsy-ihmisiä kavereiksi, sellaisia jotka eivät tuomitse muita.
Vierailija kirjoitti:
Onko kellään muulla sellaista fiilistä, että haluaisi vain kuolla koska kokee ettei kuitenkaan pysty parempaan tässä elämässä?
Todellakin.
Kyllä tuollaisia ihmisiä ihan oikeasti on olemassa, valitettavasti, yksinkertainen ja lapsekas ajatusmaailmahan se kyllä on. Näiden mielestä kaikki on omaa ansiota. Mutta esimerkiksi luokkakaveri, jolla oli tuollaiset taustat, oli sitä mieltä, että jokaisella on ihan samat mahdollisuudet Suomessa. Hänelle ostettiin myös oma asunto vanhempien naapurista, koska hän halusi muuttaa omilleen.