Lue keskustelun säännöt.
Ei ole enää matkustamisessa samanlaista hohtoa. Muutaman päivän päästä jo ihan valmis lähtemään kotiin!
17.09.2025 |
Meillä oli neljän yön kaupunkiloma ja jo kahden päivän kuluttua olin ihan kypsä lähtemään kotiin. Miten sitä joskus jaksoi pitkiä ulkomaanmatkoja, kotona on paljon mukavampaa.
Kommentit (183)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä viettää kesiä jossain Italiassa kun upeimmat järvet ja luonto löytyy Suomesta mutta ei tartte kärvistellä 43 asteen helteissä?!
Kesäkuu Suomessa oli kylmä ja sateinen, elokuu samoin. Miksi tuhlaisin aikaa säässä jota inhoan?? Mitä ihanaa on sinileväisessä järvivedessä??
Meillä korkein lämpötila oli 38 astetta 2-3 vkoa koko kesänä mikä ei ole ollenkaan paha, edes ilppiä ei tarvinnut käynnistää sisällä (enimmillään 27). Maisemat huikaisevan kauniita niin järvillä, merellä kuin niiden välilläkin.
En pidä suomalaisesta pöpeliköstä mutta makuasia toki sekin
Aika harva ihminen nauttii yli 30 asteen lämpötiloista. 38 astetta 3 viikkoa ei paha, oletko tosissasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä viettää kesiä jossain Italiassa kun upeimmat järvet ja luonto löytyy Suomesta mutta ei tartte kärvistellä 43 asteen helteissä?!
Kesäkuu Suomessa oli kylmä ja sateinen, elokuu samoin. Miksi tuhlaisin aikaa säässä jota inhoan?? Mitä ihanaa on sinileväisessä järvivedessä??
Meillä korkein lämpötila oli 38 astetta 2-3 vkoa koko kesänä mikä ei ole ollenkaan paha, edes ilppiä ei tarvinnut käynnistää sisällä (enimmillään 27). Maisemat huikaisevan kauniita niin järvillä, merellä kuin niiden välilläkin.
En pidä suomalaisesta pöpeliköstä mutta makuasia toki sekin
Aika harva ihminen nauttii yli 30 asteen lämpötiloista. 38 astetta 3 viikkoa ei paha, oletko tosissasi?
Täysin tosissani.
Alle 25 asteen kärsin kovista hermo- ja nivelkivuista mutta 38 asteessa teen tuntitolkulla fyysistä työtä. Tämänhetkinen 28 astetta on kivan vilpoinen, avasin ja puhdistin juuri uima-altaan pumpun ja kohta jatkan nurmikon leikkuuta. Viikonloppuna olin viinitilalla töissä vähän aikaa, silloin oli sama lämpö eikä varjoa missään.
Rakastan lämpöä, tämä on ainoa oikea elinpaikka minulle. Lyhyen 2kk talvenkin kestää kun päivisin aurinko paistaa täysillä ja lämpö kuitenkin tuntuu iholla.
Kaikki Euroopan isommat ja ennen kiinnostavat kaupunkikohteet on pilattu. Joka paikassa näyttää kuin olisi Afrikassa tai lähi-idässä. Pahin kaikista on Lontoo. Ei meinaa perus brittiä enää löytää mistään, ellei mene bisnes-kortteleihin. Muuten on pelkkää loputonta mölötystä ja sukulaumoja vyörymässä pitkin kauppoja ja katuja.
Itäkeskus riittää. Se on kuin Mogadishu. Hieno paikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä viettää kesiä jossain Italiassa kun upeimmat järvet ja luonto löytyy Suomesta mutta ei tartte kärvistellä 43 asteen helteissä?!
Kesäkuu Suomessa oli kylmä ja sateinen, elokuu samoin. Miksi tuhlaisin aikaa säässä jota inhoan?? Mitä ihanaa on sinileväisessä järvivedessä??
Meillä korkein lämpötila oli 38 astetta 2-3 vkoa koko kesänä mikä ei ole ollenkaan paha, edes ilppiä ei tarvinnut käynnistää sisällä (enimmillään 27). Maisemat huikaisevan kauniita niin järvillä, merellä kuin niiden välilläkin.
En pidä suomalaisesta pöpeliköstä mutta makuasia toki sekin
Aika harva ihminen nauttii yli 30 asteen lämpötiloista. 38 astetta 3 viikkoa ei paha, oletko tosissasi?
Täysin tosissani.
Alle 25 asteen kärsin kovista hermo- ja nivelkivuista mutta 38 asteessa teen tuntitolkulla fyysistä työtä. Tämänhetkinen 28 astetta on kivan vilpoinen, avasin ja puhdistin juuri uima-altaan pumpun ja kohta jatkan nurmikon leikkuuta. Viikonloppuna olin viinitilalla töissä vähän aikaa, silloin oli sama lämpö eikä varjoa missään.
Rakastan lämpöä, tämä on ainoa oikea elinpaikka minulle. Lyhyen 2kk talvenkin kestää kun päivisin aurinko paistaa täysillä ja lämpö kuitenkin tuntuu iholla.
Mielenkiintoista. Tämä on varmasti yksi tekijä, miksi matkailukin kiinnostaa toisia enemmän. Myös kaikki nähty ja koettu tuntuu miellyttävämmältä, jos ei niveliä särje niin kuin yleensä. Suomessa kuolleisuus on pienimmillään, kun keskilämpötila on 14 astetta. Se antaa viitettä, minkälainen lämpötila keskimäärin on suomalaisille terveellinen ja miellyttävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mullekin joku 3-4 päivää kohteessa olisi sopiva. Ongelma on, että vihaan lentämistä ja kaikkine siirtymisineen ja odotuksineen siihen menee yksi päivä. Tuntuu, ettei oikein saa kaikelle epämukavuudelle ja vaivalle riittävästi vastinetta.
Mutta sitten, kun onkin viikon reissussa, niin viimeistään viidentenä päivänä tuntuu, että jo riittää. Rakastan matkalla mm. hyviä hotelliaamiaisia - muutaman päivän ajan. Neljäntenä aamuna ruispala juustolla ja kahvi olisi kaikki mitä tarvitsisi.
Mielenkiintoista. Tämä on varmasti yksi tekijä, miksi matkailukin kiinnostaa toisia enemmän. Myös kaikki nähty ja koettu tuntuu miellyttävämmältä, jos ei niveliä särje niin kuin yleensä. Suomessa kuolleisuus on pienimmillään, kun keskilämpötila on 14 astetta. Se antaa viitettä, minkälainen lämpötila keskimäärin on suomalaisille terveellinen ja miellyttävä.
***
Ulkolämpötilan laskiessa alle 14 asteen nukun max 2-4h vuorokaudessa, kivut on niin jäätävät kipulääkkeistä huolimatta että tekee mieli kävellä rekan alle. Eikä vain kylmä tee pahaa vaan sade, harmaus, kosteus myös. Tuntuu että joku seisoo rinnan päällä heti kun on pilvistä ja hämärää.
Talvella Suomessa olen lähes liikuntakyvytön, pelkään liukastumista ulkona aivan suunnattomasti koska se tietäisi lisää kipuja.
Lämpimässä nuorennun heti 10-15 vuotta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tsunamin jälkeen ei Thaimaassakaan ole ollut niin halpaa
Olikohan se 1995 kun bhatin kurssi romahti? Silloin siellä oli hal-paa! Kaikki. Rannikoilla kohteet ihania pikkuparatiiseja. Koh Sametilla ei ollut edes tietä, vaan bungalow-kylästä toiseen käveltiin rantaa pitkin ja katseltiin, että mentäiskö vielä tuonne pariksi yöksi vai joko siirryttäis mantereen puolelle. Koh Chang oli isompi mutta yhtä tyhjä ja harvaan rakennettu. Käytiin siellä just ennen koronaa ja ei sitä meinannut uskoa samaksi paikaksi.
Vierailija kirjoitti:
Puistattaa lukea kuinka joku ostaa ulkomailta asunnon. Siis sidoksissa ulkomaille asunnon muodossa 😑
Nojaa, omani on jo maksanut itsensä takaisin vuokratuloilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama. Olen 51 ja olen nuorempana paljonkin matkustellut. Kaikkeen kyllästyy, matkustamiseenkin. Nykyään mieluummin olen vaan kotosalla. Mökin hankkimista olen harkinnut myös, vaikka nuorena oikein inhosin kesämökkejä, minä halusin kaukomaille.
Sama, ikää nyt 56. Joskus tein 3 ulkomaanreissua vuoteen, pitkällekin kuten Singapore, Australia. Nyt matkustan enää Pohjois-Euroopan ja kerran vuoteen
Se on kuulkaas niin,että kaikkea mitä saa tarpeeksi, ei enää halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellänikin on reissailuhalut vähentyneet. Ei sille ole mitään erityistä syytä, mutta ei vaan jaksa enää innostua samalla tavalla kuin joskus alle 35-vuotiaana. Olen nähnyt kaikki Euroopan isot kaupungit, lisäksi kosolti rantalomakohteita. Vuosina 2000-2019 tuli reissattua kohtuullisen paljon, sanoisin että ainakin kolme neljä matkaa vuodessa. Loppua kohden alkoi jo vähenemään ja sitten korona katkaisikin matkustelut pariksi vuodeksi kokonaan. Kun kävin reissussa uudestaan vuonna 2023 huomasin että ei enää oikein jaksa. Oli ihan kivaa joo, mutta kivaa on kotonakin. Lisäksi sitä alkaa jotenkin miettiä, että voisiko sen tonnin kaksi, mitä noihin aina menee, käyttää johonkin muuhunkin. Että onko se nyt sen arvoista kuitenkaan. Vanhemmiten tunne-elämä jotenkin latistuu eikä sitä saa enää sellaisia fiiliksiä kuin nuorena. Nukkumisesta tulee hyvin tärkeää. Myös kuumuus alkaa vaivata noilla reissuilla, eli sitä huomaa olevansa hotellihuonessa ilmastoinnin alla kirjan kanssa. Missään altaalla en jaksa enää istua. Se on nuorten leijonien ja leijonattarien hommaa. Kaupunkilomilla kiinnostaa lähinnä museot, tai muut historialliset kohteet. Nekin on tietysti aina ihan täynnä porukkaa. Ravintolatkin on oikeastaan aika samaa joka paikassa, eikä se ruoka nyt minulle ole niin tärkeää. Eikä alkoholi. En nyt sano että reissut on reissattu, mutta täytyy olla joku todella mielenkiintoinen paikka että jaksaa nähdä vaivaa.
Vierailija kirjoitti:
Itsellänikin on reissailuhalut vähentyneet. Ei sille ole mitään erityistä syytä, mutta ei vaan jaksa enää innostua samalla tavalla kuin joskus alle 35-vuotiaana. Olen nähnyt kaikki Euroopan isot kaupungit, lisäksi kosolti rantalomakohteita. Vuosina 2000-2019 tuli reissattua kohtuullisen paljon, sanoisin että ainakin kolme neljä matkaa vuodessa. Loppua kohden alkoi jo vähenemään ja sitten korona katkaisikin matkustelut pariksi vuodeksi kokonaan. Kun kävin reissussa uudestaan vuonna 2023 huomasin että ei enää oikein jaksa. Oli ihan kivaa joo, mutta kivaa on kotonakin. Lisäksi sitä alkaa jotenkin miettiä, että voisiko sen tonnin kaksi, mitä noihin aina menee, käyttää johonkin muuhunkin. Että onko se nyt sen arvoista kuitenkaan. Vanhemmiten tunne-elämä jotenkin latistuu eikä sitä saa enää sellaisia fiiliksiä kuin nuorena. Nukkumisesta tulee hyvin tärkeää. Myös kuumuus alkaa vaivata noilla reissuilla, eli sitä huomaa olevansa hotellihuonessa ilmast
Ihan sama kokemus. Ennen oli aina lentoja varattuna ja seuraava ja yleensä sitä seuraavakin reissu tiedossa mutta ei sitä enää jaksa eikä kiinnosta niin kuin nuorempana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun ikää tulee, kotiolot alkavat voittaa kun on jo tarpeeksi nähnyt eikä kaiken maailman varaukset ja lentokenttäodottelut jaksa enää kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Ollaan käyty viisi kertaa Roomassa ja vieläkin on hitokseen paljon mielenkiintoista nähtävää. Enkä puhu nyt niistä ilmeisimmistä turistikohteista.
Kaikki tiet vievät Roomaan, onhan Italialla huikea ja myös raadollinen menneisyys ja henkilöhistoria aina tuhatvuotisen Rooman valtakunnan perustamisesta nykypäivään.
Da vinci,Michelangelo,Galileo,Fermi,Ferrari,jalkapallo,,ruoka,superautot jne....jne
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama. Olen 51 ja olen nuorempana paljonkin matkustellut. Kaikkeen kyllästyy, matkustamiseenkin. Nykyään mieluummin olen vaan kotosalla. Mökin hankkimista olen harkinnut myös, vaikka nuorena oikein inhosin kesämökkejä, minä halusin kaukomaille.
Sama, ikää nyt 56. Joskus tein 3 ulkomaanreissua vuoteen, pitkällekin kuten Singapore, Australia. Nyt matkustan enää Pohjois-Euroopan ja kerran vuoteen
Ja kuitenkin ihmiset matkustavat Lappiin, autolla min 12h eikä se ole ongelma ollenkaan.
Samat voivottelevat kuinka on niin raskasta antaa lentokoneen viedä muutaman tunnin päähän.
En ymmärrä?
Vierailija kirjoitti:
Kun ikää tulee, kotiolot alkavat voittaa kun on jo tarpeeksi nähnyt eikä kaiken maailman varaukset ja lentokenttäodottelut jaksa enää kiinnostaa.
Onneksi olen vasta 65v, ei ole vielä tullut tuota tunnetta. Ehkä sitten kun olen 80-90v??
Matkakohteen valinta vaikuttaa kyllä suuresti millaista porukkaa ko. paikasta löytyy. Samoin reittilennoilla säästyy yleensä pahimmilta örisijöiltä.
Jännä miten ulkomailla reissaajia nälvitään siitä, että sinne mennään vaan juopottelemaan ja rannalle makaamaan. Pitäisi olla joku elämää suurempi agenda ja olla kymmenen huikeaa asiaa mitä kokee kohteessa, jotta se kelpaisi syyksi miksi joku lähtee reissuun. Ihan kuin se perus arki ihanan lämpöisessä ilmastossa ei joillekin riittäisi. Jopa samassa kohteessa useamman kerran, hyvänen aika miten moukkamaista!
Vastaavasti ollaan niin parempaa ihmistä kun mennään kerta toisensa jälkeen samalle kusiselle Mökille. Siellä sitä sitten on niin ylevää istua terassilla kuorimassa perunoita, tuijotetaan järveä tai kaislikkoa ja kökötetään hyttysten syötävänä. Niin on rentouttavaa ja yhtään ei haittaa kun crocsit jalassa tissutellaan siinä grillaamisen ohella. No, ei sen puoleen ymmärrän hyvin, ettei mökkeilyä jaksakkaan ihan selvinpäin.
Tiedän tunteen. Koronan jälkeen ei vain ole enää huvittanut lähteä juuri mihinkään reissuihin. Kyllästynyt olen siihen touhuun, kotona on kion ihanaa. Enimmillään teimme neljä ulkomaanmatkaa vuodessa.