Miten saan lapsen käyttäytymään koulussa niin kuin opettaja haluaa?

Jo kysymyksen muotoilu paljastaa ap:n asenteen. "Miten saan lapsen käyttäytymään koulussa niin kuin opettaja haluaa?" Haluatko sinä itse, että lapsesi ei ryömi lattialla, pukee itse vaatteet ja tekee muutakin kuin leikkii eli kouluun kuuluvia tehtäviä? Vai onko tämä vain opettajan toive, jota sinun on vaikea ymmärtää?

Jos olet itse sitä mieltä, että lapsen käytös on ok ja ongelma on lähinnä opettajan halu kahlita sinun mielestäsi jollain lailla suloista ja hauskaa lapsen lapsekkuutta, lapsesi vaistoaa tämän ja jatkaa omapäistä toimintaansa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun yksi ekaluokkalainen kahdestakymmenestä mönkii lattialla, kun pitäisi harjoitella lukemista tai kirjoittamista, mönkiminen todellakin häiritsee muita. 

En yhtään puolustele lastani tässä. Hän ei todellakaan saisi siellä ryömiä. Mutta en vain tiedä miten sen estän kun en ole siellä ja lapsen mielestä se on vain hauskaa, että alkaa ryömimään siellä. Ap

Otat pävän pari vapaaksi ja menet luokkaan. Opettelette yhdessä asioita. :) Ei voi opettaja tuosta kieltäytyä, jos sanomiset ei auta, niin konkreettinen esimerkki sitten.

Se vieras aikuinen siellä luokassa häiritsee kaikkien muiden oppimista. Opettajan kanssa voi sopia ajan kasvatuskeskusteluun, jossa voi yhdesä pohtia, miten lasta voidaan tukea. Ei me opettajat vanhempia pelätä tai heitä vastaan taistella, ollaan kaikkien oppilaidemme puolella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap jankkaa että lapsi on muita lapsellisempi. Sitten ei pitäisi olla mitään estettä antaa lapsen odotella ensi vuoteen koulun aloittamisen kanssa. 

Hän on aloittanut jo koulun. Eli ei tässä voi nyt enää mitään odotella, kun on koulussa jo. Ap

Voi hän myös käydä ykkösluokan kahdesti. Ehkä ensi vuonna osaa jo pukea ja lopettaa möyrimisen.

Tääkö siis on ratkaisu, että saa ensin vuoden terrorisoida muun luokan koulunkäyntiä ja sitten aloittaa alusta???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti nykyisin monella lapsella on vaikeuksia käyttäytyä asiallisesti koulussa. Aikaisemmin tätä ongelmaa ei juuri ollut. Se on iso ongelma, kun yksi tai kaksi oppilasta häiritsee päivästä toiseen toisten työskentelyä. 

Toisia lapsia ymmärretään kotona aivan liikaa. Kaikille hölmöille teoille nähdään aina joku selitys, mistä se johtuu. Lasta kuunnellaan kotona, kun hän selittää, miksi tänään ryömin lattialla, kun piti kirjoittaa A-kirjainta. Lapsi alkaa itsekin ajatella, että hänellä on oikeus häiritä muita, koska hänellä on hyvä syy. Helposti jää se huomaamatta, että lapsi pitää laittaa lopettamaan hölmöilynsä.

Miten lapsi laitetaan lopettamaan?

Kysytkö tuota ihan tosissasi? Jos olet ap, lapsesi on tuota menoa ihan kohta kasvaessaan oikeasti pulassa. Normaalit vanhemmat osaavat kouluttaa lapsensa. Menetät lapsesi ajan mittaan, jos osaamisesi on noin olematonta. Lastensuojelu tulee kehiin jossain vaiheessa. 





Lapsilla on olemassa varsin  monenlaista käytöstä varsin monenlaisista eri syistä. Sellainen ihminen, jolla on neurotyypillinen ja kiltti lapsi on mitä omiaan kirjoittamaan kuten tuo yllä kursivoitu. Olisin itsekin voinut kahden ensimmäisen kohdalla kirjoittaa noin, koska olin niin kovin erinomainen kasvattaja. Sitten ONNEKSI sain myös sen nepsylapsen ( josta ensimmäisen kerran asiaa väläytettiin jo alle 2-vuotiaana), joka opetti enemmän kuin 1000 tavallista lasta voisi opettaa.



Ensiksi sanon, että ap:n lapsi on vielä tosi pieni. Ei ole mitenkään väärin, että 7-vuotiasta vielä lapsettaa, kentien paljonkin. Onko Ap kunnolla keskustellut lapsen kanssa siitä, miksi lapsi tekee miten tekee? Miltä lapsesta tuntuu ennen kuin tekee jotain tuollaista? Koska joku syy siihen käytökseen on. ONko lapsen kanssa puhuttu mitä kannattaisi tehdä, jos alkaa tuntua että pitää mennä lattialle ryömimään?



No, joka tapauksessa. Omalla lapsellani oli tosi paljon ylivilkkaus-käytöstä alakoulussa ja jonkin verran vielä yläkoulussakin. Alakoulussa hän onneksi sai opettajan, joka oli ihan mahtava, ja näki lapsen ihanan luonteen ja vahvuudet. Yläkoulussa se vilkkauspohjainen häröily ei haitannut, olihan lapseni aina ihan äärimmäisen hyväntuulinen ja kohtelias, tervehti kaikki opettajat, aukoi ovet heille, auttoi jne.



Ja entäs nyt? Lapsi on aikuinen, opiskelee lääkiksessä. Tuskin opiskelisi, jos hänet olisi jo lapsena käytöksensä takia nitistetty ja työnnetty häirikkö-laatikkoon, lääkitty hilijaiseksi. Vaan kun sai olla oma itsensä ja kasvaa omaa tahtiaan, kasvoi vahvaksi ja viisaaksi. 



Tiedän että raivoisat kurittaja-mammat tulee alapeukuttamaan tätä silmät kiiluen, ei haittaa. Ja jotta ei jää epäselväksi: meillä on aina ollut ehdottoman kiellettyä kiusata, satuttaa tai rikkoa asioita. Ne on juttuja, joihin olen aina puuttunut samantein, ja niin tiukasti, että asiat on loppuneet heti. Mutta se on ihan eri asia kuin tuollainen kypsymättömyydestä tai nepsyydestä johtuva käytös, joka ei kohdistu kehenkään, vaan on lapsen selvitytymis/kuormituksen purkukeino jossain tilanteissa. 



Ja sitten jos esim. ap:n lapsen käytös kumpuaa jostain muusta niin, asia pitää oikeasti selvittää ja ratkaista, ja se harvoin tapahtuu kotona langetettavilla rangaistuksilla. 7-v on niin pieni, ettei pysty ajattelemaan niin pitkälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sano lapselle suoraan, että hän on lapsellinen ja ainakin koulussa tuo pitää lopettaa. Rehellisyys kannattaa aina.

:D jos sanoisin lapselle, että ope valittaa kun olet lapsellinen, niin lapsi sanoisi, että tietenkin olen lapsellinen kun olen lapsi. Ap

Lapsi on siis näsäviisas?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sano lapselle suoraan, että hän on lapsellinen ja ainakin koulussa tuo pitää lopettaa. Rehellisyys kannattaa aina.

:D jos sanoisin lapselle, että ope valittaa kun olet lapsellinen, niin lapsi sanoisi, että tietenkin olen lapsellinen kun olen lapsi. Ap

Lapsi on siis näsäviisas?

Voi jeesus :D Kylläpä olisi kamala kommentti 7-vuotiaalta, camoon. Mun mielestä toi olisi ihan tyypillinen lapsen lausahdus. 

Ei ole normaalia, että ekaluokkalainen haluaa kontata ympäri luokkaa. Se kyllä häiritsee luokkakavereita ja opettajaa. Tähän täytyy tulla muutos.



Jos asiat ovat toimineet eskarissa, niin kannattaa muistaa, että siellä on 1 aikunen 7 lasta kohti, koulussa on yleensä 1 aikuinen ja 24 lasta. Muutos on suuri.



Jos lapsesi konttaa pitkin lattioita silloin kun hänen pitäisi olla tekemässä tehtäviä, niin hän jää jatkuvasti luokakkavereistaan jälkeen ja ongelma vaan pahenee lukuvuoden edetessä. Siksi tähän on tärkeä puuttua nyt heti, sillä lapsellisuus alkaa hyvin pian muuttua myös osaamisvajeeksi.



Vinkkejä:

- pyydä tapaaminen koululle, jossa puhutte asiasta, ehkä ensin vanhemmat (mitä muuten lapsen isä tästä asiasta tuumaa?) opettajan kanssa ja sitten vielä lyhyt palaveri myös niin, että lapsi on paikalla

- puhukaa systeemistä miten tieto koululla olevista tapahtumista saadaan vanhemmille - onko merkintä aina wilmaan, tuleeko vihko, johon tulee tarra kun päivä on mennyt hyvin tms.

- voisiko lapsi hyötyä vaikka jostain painokoirasta, jos pulpetissa istuminen on vaikeaa?

- mikäli nämä keinot eivät auta, niin ota yhteyttä koulun oppilashuoltoon, psykologiin tai  kuraattoriin ja miettikää miten asiaa voidaan auttaa

- puhu koulusta kotona positiiviseen sävyyn, myös opettajasta

- mikäli lapsi on kontannut koulupäivän aikana, niin pikkukakkosen evääminen ei ole se mistä itse lähtisin vaan selvittäisin mistä lapsi on jäänyt koulussa paitsi ja sitä harjoiteltaisiin sitten yhdessä kotona (kirjoittaminen, matematiikka, lukeminen)

- palkintoja hyvästä käytöksestä, esim tarra per yksi hyvin mennyt päivä ja sitten 10 tarralla jotain mistä lapsi todella pitää

- jos lapsi on kovin kinesteettinen, niin käyttehän iltaisin vaikka luonnossa liikkumassa? samalla voi käydä läpi koulutaitoja, joihin kuuluu vaikka reipas pukeminen (otetaan vaikka aikaa, että kauanko menee kotona lähtiessä pukemiseen ja mietitään, että miten osaisi tehdä sen koulussakin)



Kyllä asia järjestyy varmasti, mutta tässä on tärkeää, ettei mennä sen taakse, että "lapsi on lapsellinen" vaan hänelle pitää nyt antaa vastuuta omasta käytöksestään ettei tosiaan tule oppimiseen vielä ongelmia leikkimisen vuoksi. 







 

Tälläinen Mauri Mäyräkoira voisi auttaa ehkä?



https://aistituote.fi/tuote/mauri-mayrakoira-painokoira/



edellinen vinkkejä antanut

Minun mielestä tuollaisen myyrälapsen paikka ei ole tavallisella luokalla. Pitäisikö olla oppilashuoltoon yhteydessä ja miettiä möyrijälle jotain vaihtoehtoista koulupolkua?

Vierailija kirjoitti:

Tälläinen Mauri Mäyräkoira voisi auttaa ehkä?



https://aistituote.fi/tuote/mauri-mayrakoira-painokoira/



edellinen vinkkejä antanut

Useimmissa vaatekaupoissa myytävä Nakke Nahkavyö saattaisi myös olla avuksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti et mitenkään. Musta ainakin oli ala-asteella kiva olla kapinoiva sitä hirveää akkaa (luokanopettajaa) kohtaan :D  Voi kun joskus näkisi livenä niin haistattaisi vitut sille

Hän huomaisi, että valitettavasti sinusta kasvoi juuri sellainen idiootti kuin hän pelkäsikin. Onneksi moni muu kehittyi paremmin. 

Kyllä se oli hän se idiootti, en minä. Se akka kohteli oppilaitaan eriarvoisesti perhetaustan mukaan, esim. minua joka olin alkoholistiperheestä ja yh-äidin huollettavana. Toista se oli niiden hyvien perheiden varakkaampien lasten kohdalla. Myös se auttoi erästä, jonka vanhemmat olivat opettajia siinä koulussa...

Miten saan opettajan käyttäytymään, niin kuin lapseni haluaa?

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa jotenkin huumorintajuttamalta opettajalta. Open työssä oli parasta lasten ja nuorten luovuus ja huumorintaju. Itsekin nuorentui iloisessa ilmapiirissä. Tsemppiä nuorelle opiskelijalle! Terveisin entinen opettaja.

Huumorintajuton? Kun lapsi ei suostu pukemaan vaatteita tai ryömii pitkin lattioita.

Jotenkin voisin kuvitella, että tuo pukemisongelma ratkeaisi itsestään. Kun lapsi jää aina yksin käytävään ja muut menevät ulos, niin voisi kuvitella, että se takki menee päälle pikkuhiljaa ilman kiukuttelua. Usein kouluissa on myös sisävalvoja, jonka tehtävä on katsoa, ettei kukaan lorvi käytävässä, joten lapsi joutuu menemään ulos sitä takkiaan pukemaan. 

Voisiko olla, että koulutehtävät ovat lapselle liian vaikeita tai hänen on vaikea pysyä paikallaan, ja hän purkaa hankalaa tilannettaan noin? Tai hakee jotain huomiota ryömimällä.

Vierailija kirjoitti:

Jep. Koulupäivät on n 3 h mittaisia max 4 h ekalla. Normaalit lapset odottavat innoissaan pääsyä vihdoin päiväkodista isojen kouluun. On itse valittu reppu ja kynät ja on harjoiteltu keskittymistä, kirjoittamista ja kaikenlaisia kouluvalmius taitoja kuten myös opettajan ohjeiden noudattamista. Jos nämä eivät onnistu on paikka jossain muualla. Esim pienluokalla mahdollosuus useampii ohjaajiin jolloin lapset jotka eivät kykene koulun sääntöihin saavat enemmän tukea. Yksi opetteja ei sitä yhdelle annipetterille pysty antamaan. Lapsesi voi ihan itse nyt käytöksellään valita haluaako olla koulussa normaaliluokalla vai jossain muualla.  

Kyllä mun ystävien ekaluokkalaisilla kouluviikko on 23 tuntia, ei heillä mitään noin lyhyitä päiviä ole. Ja ihan tavallisessa peruskoulussa ollaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sano lapselle suoraan, että hän on lapsellinen ja ainakin koulussa tuo pitää lopettaa. Rehellisyys kannattaa aina.

:D jos sanoisin lapselle, että ope valittaa kun olet lapsellinen, niin lapsi sanoisi, että tietenkin olen lapsellinen kun olen lapsi. Ap

Kerro lapselle, etteivät "isot" koululaiset enää ryömi lattialla tai häiriköi opetusta tempuillaan. Koulu on lapsen työpaikka, siellä täytyy tehdä, mitä pomo/ opettaja käskee, niin kuin äidinkin töissä.

Sanot ystävällisesti, mutta tiukasti, että koulussa on säännöt ja niitä täytyy noudattaa. Kerrot, että sinä vastaat huoltajana siitä, että lapsi noudattaa näitä sääntöjä ja jos niitä tarvitsee harjoitella erikseen, niin sitten harjoitellaan.

Esim itse pukeminen. Kerrot, että se on taito, joka koulussa täytyy sujua, harjoittelette sitä konkreettisesti kotona, vaikka joka ilta ja aina heti koulupäivän päätteeksi lapsi kertoo sinulle, että onko sujunut. Laitat siis lapsen pukemaan niitä vaatteita, niin että seisot vieressä kuin ope. Harjoittelun seurantaa varten perustatte jääkaapin oveen tarrataulukon ja jokaisesta sujuneesta koulupäivästä tulee tarra ja vuolaat kehut. Kun tarroja on tullut vaikka viisi, saavuttaa lapsi jonkun itse valitsemansa palkinnon ja tätä juhlitte yhdessä.

Sitten seuraavan haasteen kimppuun.

Lapsi ei opi, jossei sitä opeteta, pelkkä nalkutus ei näin pienille usein toimi. Ja ei tuota pukemisharjoittelua kukaan kauan jaksa, voin luvata. Ja kerrot sen siis ystävällisesti, että nyt harjoitellaan, kun ei suju, ei niin, että tämä on rangaistus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten hän on ja miten pitäisi olla? 

Kuulemma käyttäytyy kuin eskarilainen (päiväkotilainen). Välillä menee lattialle mönkimään kun ei jaksa keskittyä. Ei suostu usein pukemaan ulkovaatteita itse (vaikka kotona on pukenut jo pitkään kaikki itse). Haluaisi vain leikkiä koulussa. Jne vastaavia asioita. Ap

Onko diagnosoitu ADHD? Joka tapauksessa toiminnan ohjauksen haaste. Sä osaat kotona komentaa sitä, opettaja ei. Onko opettaja nuori? Meidän eka luokkalainen sai palautetta että hän vaan haahuilee luokassa. Palautteen antaja oli pitkäaikainen sijainen. Kun oma opettaja palasi saikulta, sanoi ettei hänen tunneilla kukaan haahuile. Eli oma opettaja osaa pitää kuria. 

Tarkkis/Apukoulu takas

Koulun aloitus on stressaavaa, ja lapselle joka ei osaa vielä eritellä siihen liittyviä tunteita, stressi saattaa tuntua epämääräisenä levottomuutena tai hankalana olona, jota lapsi pyrkii jollakin tavalla helpottamaan, kuten vaikka lattialla ryömimällä tai tekeytymällä pieneksi. Koulussa lapseen kohdistuu odotuksia, ja lapsi myös itse usein kohdistaa itseensä odotuksia, kaverisuhteet monimutkaistuvat, ja monella tavalla lapsi joutuu käsittelemään sitä onko hän riittävän hyvä ja kelpaako hän, sekä opettajilleen että kavereille että itselleen. Kun koulun aloituksesta on kulunut aikaa, ja lapsi sopeutuu uuteen elämänvaiheeseen, niin tilanne saattaa muuttua ihan itsestään. Hyvä olisi myös saada tuntemuksille nimi, lukekaa vaikka kirjoja tai katsokaa sellaisia lastenohjelmia, joissa käsitellään yksinäisyyttä, epävarmuutta, lapseen kohdistuvia uusia odotuksia ja kasvamista. Luulen että taustalla on jäsentymättömiä tunteita, ja ihmettelen vähän ettei opettaja ole tilanteen tasalla. En usko että lapsesi on ainoa, joka koulun alussa taantuu. 

Niin ja keskustelkaa kotona näistä tunteista ja lapsen kokemuksista koulupäivän aikana, ole lapselle läsnä ja saatavana, ja rohkaise siihen että kun lapsettaa niin lapsi pysähtyisi pohtimaan mitä hän siitä hetkessä kokee.