Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mitä "rajattomuus" tarkoittaa psykologiassa ja ihmissuhteissa?

Vierailija
27.03.2021 |

Antakaa konkreettisia esimerkkejä.

Se on rajattomuutta, että äiti neuvoo aikuista lastaan mitä lähteä opiskelemaan tai miten kasvattaa lapset.

Antakaa esimerkkejä, miten kaverisuhteessa joku voi olla rajaton.

Kommentit (171)

Vierailija
161/171 |
18.07.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kai rajattomuus psykologiassa määritellään sellaiseksi, joka näkee toiset ihmiset itsensä jatkeena. Ei ymmärrä, että hänen kokemuksensa ei ole toisen kokemus, tai että toisella voi olla omanlaisia ajatuksia. Tämä on yllättävän yleistä. 

Päättää siis toisen puolesta asioita? Olettaa asioita eikä edes kysy onko niillä mitään todenperäisyyttä? Tämä on varmasti yksi sovellettava asia mutta psykologianhan tulisi käsittää kaikki toiminta joten tilanteita on useita. Monet käyttävät näitä asioita väärin puheissaan jolloin saattaa tulla suurta vahinkoa.

Vierailija
162/171 |
18.07.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai rajattomuus psykologiassa määritellään sellaiseksi, joka näkee toiset ihmiset itsensä jatkeena. Ei ymmärrä, että hänen kokemuksensa ei ole toisen kokemus, tai että toisella voi olla omanlaisia ajatuksia. Tämä on yllättävän yleistä. 

Päättää siis toisen puolesta asioita? Olettaa asioita eikä edes kysy onko niillä mitään todenperäisyyttä? Tämä on varmasti yksi sovellettava asia mutta psykologianhan tulisi käsittää kaikki toiminta joten tilanteita on useita. Monet käyttävät näitä asioita väärin puheissaan jolloin saattaa tulla suurta vahinkoa.

No, esimerkiksi. Kuvitellaan vaikkapa rajaton anoppi, joka tunkee teille siivoamaan, vaikka olette sanoneet ystävällisesti, ettei tarvitse. Hän on jollain tapaa mielessään päättänyt, että kyllä hän paremmin tietää teidän todelliset tarpeet. 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
163/171 |
18.07.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai rajattomuus psykologiassa määritellään sellaiseksi, joka näkee toiset ihmiset itsensä jatkeena. Ei ymmärrä, että hänen kokemuksensa ei ole toisen kokemus, tai että toisella voi olla omanlaisia ajatuksia. Tämä on yllättävän yleistä. 

Päättää siis toisen puolesta asioita? Olettaa asioita eikä edes kysy onko niillä mitään todenperäisyyttä? Tämä on varmasti yksi sovellettava asia mutta psykologianhan tulisi käsittää kaikki toiminta joten tilanteita on useita. Monet käyttävät näitä asioita väärin puheissaan jolloin saattaa tulla suurta vahinkoa.

No, esimerkiksi. Kuvitellaan vaikkapa rajaton anoppi, joka tunkee teille siivoamaan, vaikka olette sanoneet ystävällisesti, ettei tarvitse. Hän on jollain tapaa mielessään päättänyt, että kyllä hän paremmin tietää teidän todelliset ta

Kyllä mutta omalla vastuulla on sanoa selkeästi ja ymmärrettävästi EI KIITOS. En usko että kirveen kanssa saapuu väkivalloin siivoamaan. Lisäksi tulee itse käsitellä tämän ihmisen luonne ja hyväksyä hänet sellaisena kuin hän on. Aseta selkeät rajat ja kerro ne selkeästi. Tämä jälkeen siivoa ja elä sitä elämääsi murehtimatta sekä keskittyen kaikkeen siihen mikä tuo iloa ja hyvinvointia elämään.

Vierailija
164/171 |
18.07.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tulee mieleen onko tätä itselläni myös. Esimerkkinä: kysyin ystävän kuulumisia, luki viestin, ei vastannut. Myöhemmin selitti,  että ehkä siskonpoika on käyttänyt puhelinta ja vahingossa avannut viestin. Taas sama juttu toisella kerralla, luki, mutta ei vastannut. Nyt viimeisin oli se, että kysyin mennäänkö kahville ym. ja hän ehdotti, että mennään syömään ja leffaan. Keskustelu eteni hyvin, mutta kun kun kysyin mikä päivä olisi hyvä, ei ole vastannut enää mitään. Tästä on jo muutama päivä. En tiedä onko se niinkun jotenkin minun tehtävä alkaa huhuilemaan perään "oletko siellä, mikä päivä käy, pliis ole mun kaa...." En tiedä miten edetä.

Toinen, aika uusi kaveri kysyi lähdenkö vkloppuna kahville, kun aiempana päivänä kahvila oli jo kiinni. Sovittiin, että viikonloppuna mennään, kun on helteitä. Laitoin sitten pe tai la viestiä, että käykö tosiaan se kahvila. Kuulemma kelit ei ole ollu kohdillaan ja tekee töi

Toisaalta kun on kyse ihan ihmissuhteista ja niiden luomisesta niin on tärkeää huomata myös, että kun jossain vaiheessa oppii vetämään ne rajat niin se voi mennä hetken myös överiksi. Olen tästä oman terapeutin kanssa puhunut paljon ja läpikäynyt tämän vaiheen. Itse ajattelen nykyään, ettei yksittäisistä tapahtumista kannata tehdä pitkälle kantavia johtopäätöksiä, joista laitetaan ns. välit poikki, laitetaan ihminen pois elämästä, ellei ole jokin tosi huolestuttava/pelottava asia kyseessä. Paljon tärkeämpää on oppia vetämään raja omilla teoilla ja toimillaan. Raja on lopulta sellainen asia, ettei sitä täydy ääneen toistella toisille: riittää kun itse noudattaa omia rajoja.

Esimerkiksi minulle voi laittaa yöllä viestin ja tämä ei ylitä rajojani millään tavalla. Minulla on yön ajan äänet pois viesteistä eikä minulle tule ilmoituksia whatsapista muutenkaan. Rajani on: luen viestin kun luen. En ole saatavilla kenellekään siten, että olen velvoitettu lukemaan tai vastaamaan heti kenellekään. Toisia kunnioitan niin, että luen viestin kun minulla on sopiva hetki ja luotan siihen, että kiireellisissä tapauksissa minulle soitetaan. Oikeaa ja aitoa rajaa ei täydy ilmoittaa kenellekään - riittää kun siitä pitää itse kiinni.

Tietysti aina on kaappeja järjesteleviä anoppeja ym. joille pitää sanoa ettei tuo sovi, mutta senkin voi ilmoittaa vain kerran ja tämän jälkeen antaa seuraamusten puhua puolestaan jos ei kerrasta mene perille (=vara-avain pois jne.)

Vierailija
165/171 |
18.07.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä kannattaa puhua kuitenkin aina, teette valtavasti olettamuksia omien tunneongelmienne takia. Elämä on kaikin puolin helpompaa kun asiat sanotaan myös tarvittaessa ääneen. On toki tilanteita joissa teot eivät auta joten voi tulla tilanteita ettei jaksa enään sanoa. Aina tilanteen mukaan. On myös ymmärrettävää että toimintatavat vaihtelevat senkin mukaan kuka ihminen on kyseessä, kuinka läheinen hän on ja mistä on myöskin kysymys. On myös muistettava että on äärimmäisen kohteliasta ja hyvän ihmisen merkki kun vastaa esitettyihin kysymyksiin. Vaikenemalla tulee liikaa ongelmia.

Vierailija
166/171 |
18.07.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Asiat selviävät puhumalla. Ei kannata tehdä elämästä liian vaikeata ihan turhan takia. Vastaamattomuus on rajattomuutta kuten sekin että kontrolloidaan omien mielipahojen tai mielihalujen vuoksi toisia ja vastataan kun itse haluaa. Kuitenkaan samoja oikeuksia ei anneta toisille. Kun näitä valtapelejä pelataan ja pyöritellään niin kaikki ajatukset pyörivät näiden ympärillä, elämä valuu ohi, asiat valuvat ohitse ja lopuksi yleensä masentuu sekä turhautuu yms.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
167/171 |
18.07.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Rajattomat ihmiset ovat jo sairastuneita jolloin heitä ohjaavat tunnetilat hyvin voimakkaasti. Tämä täytyy ymmärtää jolloin tällaiselle ihmiselle voi oppia puhumaan. Ole läsnä ja painota että haluat että hänkin ymmärtäisi sinua. Yritä keskustella. Kyllä he sitten kuuntelevat, saattavat poistua jopa paikalta tai käyttäytyä muutoin hyvin erikoisin tavoin. Jos huomaat että keskustelua on vaikea saada aikaiseksi, voit puhua itse. Jos sinä huomaat että sinua ei kuunnella, älä pakota kuuntelemaan sillä siinä saattaa tulla jopa fyysinen konfliktitilanne. Kehitä ymmärrystäsi ihmisten erilaisuudesta ja opettele tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa erilaisissa tilanteissa. Kyllä se siitä. 😇

Vierailija
168/171 |
18.07.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oma äitini on rajaton. Tässä esimerkkejä 

Ei kysy, voiko tulla käymään. Laittaa viestin, että tulee tänään käymään kello 16. Jos vastaa, ettei sovi, niin tulee silti.

Ei soita minulle, odottaa että hänelle soitetaan. Ei halua soittaa minulle, koska olen epävakaa ja tyly. Jos en soita hänelle viikkoon, lähettää viestejä, jossa syyllistää siitä, että en välitä hänestä. 

Olettaa, että hänet kutsutaan meille jouluksi. Kerran en kutsunut ja saan kuulla siitä vieläkin. Viime jouluna pyysin joululounaalle, mutta senkin kutsun tein ns väärällä äänensävyllä.

Äidilläni on mökki, joka hänelle rakas, mutta jossa en halua käydä. Jatkuvaa syyllistämistä siitä, että minua ei mökkeily kiinnosta. 

Jos äidille mainitsee näistä asioista, hän hyökkää vastaan ja haukkuu minut pystyyn. 

 

Huonosta äitisuhteesta on todella vaikea puhua, koska se on jotenkin tabu, että oma äiti voi kohdella huonosti. 



Tsemppiä kaikille samassa tilanteessa oleville

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
169/171 |
03.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko lasten Helenalta vieminen kenties tämän uuden naisen idea..? Harvemmin kukaan mies lapsia haluaa omia. Voisiko olla, ettei tämä nainen voi saada omia ja siitä katkeruus? 

Vierailija
170/171 |
03.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo ensimmäinen esimerkki on huono. Kyllä itse otan mielelläni neuvoja vastaan niin lasten kasvatukseen kuin opiskelu- ja työasioihin äidiltäni, vaikka aikuinen olenkin. Ehkä tarkoitit, että äiti käskee lastaan tekemään asiat niin kuin äiti haluaa, se kyllä olisi rajattomuutta, mutta neuvojen antaminen on kylläkin ihan normaalia hyvää vanhemmuutta.

 

Tässä on kyse paljolti siitä, m i t e n asia esitetään. Neuvoja voi antaa hyväntahtoisesti tai pahantahtoisesti ( jolloin kyse on kontrolloinnista, ei tarkoituksesta auttaa)

-eri

NO mun mielestä kyse ei ole edes tuosta, joillain on vaan paljon töksähtelevämpi tyyli kuin toisilla. Mun mielestä rajattomuus on sitä, että annetaan niitä neuvoja, ja vaikka toinen sanoo että kiitos, en tarvitse neuvoja, niin silti tuo tässä tapauksessa äiti ei pysty ottamaan tuota vastausta vastaan, vaan jatkaa vaan neuvojen antamista. Ja ne voi antaa tosi ystävällisesti ja kauhean suurella rakkaudellakin, mutta silti se on rajattomuutta, jos ei usko mitä toinen sanoo ts. kunnioita toisen ihmisen rajoja.



 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
171/171 |
03.09.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai rajattomuus psykologiassa määritellään sellaiseksi, joka näkee toiset ihmiset itsensä jatkeena. Ei ymmärrä, että hänen kokemuksensa ei ole toisen kokemus, tai että toisella voi olla omanlaisia ajatuksia. Tämä on yllättävän yleistä. 

Päättää siis toisen puolesta asioita? Olettaa asioita eikä edes kysy onko niillä mitään todenperäisyyttä? Tämä on varmasti yksi sovellettava asia mutta psykologianhan tulisi käsittää kaikki toiminta joten tilanteita on useita. Monet käyttävät näitä asioita väärin puheissaan jolloin saattaa tulla suurta vahinkoa.

Tuo ylimpänä oleva on hyvä esimerkki, ja käytäntöön tuotuna: Oma läheiseni ei ikinä pysty ymmärtämään toisten ihmisten tekemiä ratkaisuja, jos ne ovat erilaisia mitä hän itse tekisi. mm. Taivasteli monta vuotta ystävänsä asuntovalintaa, kun hän olisi ihan ehdottomasti valinnut toisin. Ja tätä siis jauhoi ja jankutti kummeniä kertoja. Ei auttanut vaikka sanoi kuinka, että ystäväsi varmasti valitsi itselleen mieleisellä tavalla. Ei. Kun se oli väärä valinta, kun HÄN olisi valinnut toisin. Että miten voi sillä lailla valita.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kuusi neljä