Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Muistoja isästä

Vierailija
28.07.2023 |

Mitä tulee mieleen?

Minä aloitan,

Pienenä luulin, että kaikki miehet olisivat niinkuin minun isäni. Isän lähellä oli turvallista, Isä piti sylissä ja kertoi tarinoita. Hän piti kotiruoasta ja possumunkeista, kovista kermakaramelleista ja ne kuista, joita opetti tekemään. Opetti myös miten kauralastuja tehdään, sekametelisoppaa ja nöttekeittoa. Isän kanssa käveltiin käsi kädessä, hän opetti piirtämään maalaamaan ja entisöimään. Vei salaa karkkikioskille ja kaatopaikoille dyykkaamaan. Kesällä veneiltiin ja kalastettiin, savustettiin kalaa ja tehtiin nuotiomakkaraa. Isä pelasti hukkumasta ja vei sairaalaan kun jouduin onnettomuuteen. Valvoi vuoteeni vierellä että nukahdin. Kun hiukan kasvoin luotti minuun niin, että tein paperihakemuksensa elinkeinoon liittyen, otti mukaan työpaikalleen, huollettiin työvälineet..isä toi kauniita lahjoja ja yllättäviä muistoja. Kaulanauhoja, rintakoruja, Helmi laukkuja, mekkoja ja paitoja.

Mutta hän opetti paljon muutakin: tärkeinpänä niistä, kuinka katsotaan sydämellä tai nauretaan sydämen pohjasta.

Kommentit (101)

Vierailija
101/101 |
05.07.2024 |
Näytä aiemmat lainaukset

Isäni oli sodan käynyt mies, noin 4 vuotta rintamalla puolusti tätä Isänmaata. Oli rintamalähetti, vei viestiä rintamalta toiselle, yksin, pelko oli jatkuvaa milloin vieras yllättää ja ottaa hengiltä. Wu niistä ajoista meille lapsille puhuttu, mutta yöllä hän eli ne kauhut uudelleen huutaen unissaan, peläten perheensä puolesta. Kaikki me sen ymmärsimme miksi niin tekee. 

Isänä oli rauhallinen, mukava, työteliäs, ei turhaa huutanut eikä komentanut. Sellanen perus jässikkä, joka ei pehmoillut turhia, mutta siitä huolimatta tiesimme, että tykkäsi lapsistaan. Hänen tehtävänsä täällä oli auttaa ihmisiä, sitä hän teki, auttoi naapureitaan ja lähti aina kun apua tarvittiin, vaikka töitä riitti ilmankin. Isä kuoli 58v, se on shokki koko perheelle.Äidilleni isän pois meno oli valtava menetys ja masennuksen syy. Ei hän siitä koskaan toipunut. Aikaisin kuoli äitinikin syöpään. 

Elämässäni en ole ollut kateellinen muusta kuin siitä kun tuttavien äidit ja isät kokoontuvat yhdessä viettämään joulua, lapsenlapsen ristiäisiä tms. Minulle ei sitä iloa suotu. Olkaa siis onnellisia vanhemmistanne, pitäkää heistä huolta. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme yhdeksän viisi