Lue keskustelun säännöt.
Onko gradu julkaistava verkossa?
18.03.2017 |
Miten on asian laita? Voiko antaa julkaisuoikeuden ainoastaan yliopiston kirjastoon? (pakollinen käsittääkseni)
Kommentit (77)
Suhtauduin itsekin asiaan kriittisesti, mutta olen muuttanut mieleni. Muun väitöskirjaan on viitattu jo lähes 20 kertaa ja latauksia on melkein 2000. Ei olisi noin laajassa käytössä paperiversiona. Teen nykyään tietokirjoja ja hyödynnän paljon parhaita graduja. Enkä tietenkään plagioi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
------------------ kirjoitti:
Itse en ole koskaan ymmärtänyt sitä miksi pitää väitellä, jos tieteellinen työ ei kiinnosta.
Suomalainen naurettava tohtorituotanto on johtanut siihen, että oikeasta tieteellisestä työstä on tullut pelkkää pelleilyä. Pääsyynä tähän ovat erityisesti humanistit, joilta ei todellisuudessa edes paremmissa yliopistoissa Suomessa vaadita yhtään mitään.
Irvokkaimmin tämä tulee esille kun vertaillaan esim. fysiikan / tkt:n / matematiikan jne. jatko-opiskelijoita saman aliopiston humanisteihin. Luonnontieteiden puolella ollaan monta vuotta (kuten pitääkin !) tutkimusryhmässä töissä ja tehdään julkaisuja. Vasta sitten kun niitä on riittävästi, esim. minimissään 5-6 vertaisarvioitua, englanniksi kansainvälisellä foorumilla julkaistua, niin vasta sitten väitellään. Joko tehdään nippuväitös tai sitten vielä mielummin monografia.
Samaan aikaan professorin kaveri, valtiotieteen maisteri -nainen, ei tee todellisuudessa mitään oikeaa tieteellistä tutkimustyötä, vaan suoraan kirjoittaa suomenkielellä täyttää paskaa olevan väitöskirjan. Se hyväksytään, jonka jälkeen henkilö voi sitten lisätä huikean tittelin sinne "johtaja jotain" tittelinsä viereen.
Tälläistä paskaa EI koskaan pitäisi hyväksyä.
On sinulla pokkaa arvostella aloja, joiden todellisesta sisällöstä et tiedä yhtään mitään. Itse olen tutustunut sekä teknillis-luonnontieteelliseen, että humanistiseen tutkimukseen, ja voin kertoa, että kunnollisen argumentoinnin, sivistyneen tieteellisen debatin ja kirjallisen ilmaisun opin vasta kansainvälisissä humanistisissa ympyröissä.
Luonnontieteelliset artikkelit ovat enemmänkin raportteja, omia argumentteja ei niissä opi ilmaisemaan ja puolustamaan kunnolla. Kuitenkin luonnontieteissäkin tehdään tulkintoja, eivät ne tulokset mitään absoluuttisia totuuksia ole (jos yhtään tunnet tieteenfilosofiaa).
Silloin vieläkun itse opiskelin, väittelypuoli oli myös heikosti edustettuna laitoksella, opettajien kyseenalaistamista ei todellakaan kannattanut harkita, eikä sitä näin olle oppinutkaan. Toivon, että asiat ovat muuttuneet, mutta en pidättele hengitystäni. Kuten sanottu, opin debatin humanistisissa piireissä ja ulkomailla.
Tein gradun, joka palkittiin alallaan sen vuoden parhaana. Sain siitä helposti julkaisun vertaisarvioituun journaaliin. Kun olen tehnyt tiedonhakuja tutkimusaiheistani, niin vastaan on tullut pari tapausta, jossa tuota graduani on plagioitu hyvin suoraviivaisesti (kehittämäni konsepti sovellettu paralleeliin aiheeseen, samat asiat samassa järjestyksessä ja jopa samansisältöisillä lauseilla höystettynä). Ei hyvä konsepteja ja ideoita kuulukaan pantata, vaikka onkin niin, että yksi tuollainen plagioimalla valmistunut tyyppi on töissä hyvissä hommissa ja minä olen syrjäytynyt pitkäaikaistyötön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan gradusta ikäänkuin se olisi joku väitöskirja. :D Eihän se gradu nyt mikään tutkimus sentään ole. Se on pelkkä lopputyö, jonka ainoana tarkoituksena on osoittaa, että opiskelija löytää tutkimuskysymykseensä nähden relevantteja lähteitä, sekä kirjoittaa kutakuinkin sujuvaa (suomen-, ruotsin- tai englannin-)kieltä. :)
T: Yli 50 gradua tarkastanut ja arvioinut ex-yliassari
Monet väitöskirjatkin on aika kakkoja.... :D
Niissä raporteissa mitä olen joillakin kursseilla lukenut muutamista tuoreista väitöskirjoista on mm. selvinnyt, että "9-vuotiailla lapsilla on monipuolisempi sanavarasto kuin 6-vuotiailla". Yhdessä toisessa tilaisuudessa jossa kävin kuuntelemassa väitöskirjan tehnyttä tutkijaa, hän sanoi että rajasi aiheen koska ei jaksanut tehdä työtä laajemmasta aiheesta koska siihen olisi mennyt liikaa aikaa... Tutkimustulokset olivat ihan ympäripyöreät, niissä ei oikeastaan selvinnyt mitään.
Yksi väitöskirjan tekijä oli tutkinut väitöksessään omaa lastaan ja lapsen kielenkäyttöä, joka oli tietenkin erinomaista!
Ihmettelen, miten gradun tekijöillä on tiukat säännöt siitä ketä henkilöitä saa haastatella haastattelututkimuksessa, mutta väitöskirjan tekijä saa huoletta tehdä tutkimuksen omasta lapsestaan, jolloin tutkimus on kaikkea muuta kuin puolueetonta ja tieteellistä....
En tiedä, mihin "sääntöihin" sinä nyt viittaat, mutta sen minä kyllä tiedän, että ihan takuulla se väikkärin rima on aika helvetin paljon korkeammalla kuin gradun rima. :D Vaikka liian matalalla ne silti ovat kumpikin.
T: ex-yliassari
Suomessa on pikemminkin ollut se ongelma, että väitöskirjat ovat olleet aivan ylipainoisia, elämäntöitä verrattuina muiden maiden vastaaviin. Tohtorihan vasta käsitetään "oikeaksi" tutkijaksi, jolloin suomalainen maisteri, jonka töiden julkaisulista on ollut pitkä kuin nälkävuosi, on muualla käsitetty lähinnä opiskelijaksi, koska väikkäri on kesken alan sisällä syntyneen kohtuuttoman vaativan väikkärikulttuurin vuoksi. Esimerkiksi luonnontieteissä saattoi 90-luvulla olla 6 korkeatasoista julkaisua väikkärissä, kun USAssa niitä saa monografiasta (joka siellä tehdään ensin) hädin 1-3 ja Saksassa moni väikkäri vastaa lähinnä suomalaista gradua.
Nyt kulttuuri on onneksi muuttumassa ja suomalainen väittelijä on samalla viivalla ulkomaisten nuorten post docien kanssa.
----------------------- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisen gradu ei muuten edes saisi olla kovin paljon siteerattu lähde opiskelijoiden omissa graduissa, koska ne niitä ei pidetä kovin korkeatasoisina ja luotettavina tutkimustöinä. Pitäisi käyttää enemmän alalla profiloituneiden tutkijoiden teoksia lähteinä. Tutkijoidenkin teokset jaetaan vielä tasonsa mukaan omiin luokkiin ja joka alalla on listat aivan huippututkimuksista, esim. tietyistä tiedelehdistä, jonne valitaan vain huippua laatua. Noiden käyttämisestä saa gradussa enemmän pisteitä.
Tässä on gradu:
http://dspace.mit.edu/bitstream/handle/1721.1/11173/34541425-MIT.pdf?se…
Jossa on tasan kuusi (6 !) viitettä . Neljä lähteistä on yleisesti julkaistuja kirjoja, kaksi tieteellisessä lehdessä julkaistua artikkelia.
Ko. gradu on merkittävin tieteellinen teos, mitä filosofian maisteri -tasolla on 1900-luvulla kirjoitettu. Siis koko vuosisadan aikana.
Semmoista vekkulia se on, kun poistutaan sieltä humanistisestä pelleilystä oikean tieteen pariin.
No ei todellakaan ole tärkein :D Älä nyt paskaa jauha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
----------------------- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisen gradu ei muuten edes saisi olla kovin paljon siteerattu lähde opiskelijoiden omissa graduissa, koska ne niitä ei pidetä kovin korkeatasoisina ja luotettavina tutkimustöinä. Pitäisi käyttää enemmän alalla profiloituneiden tutkijoiden teoksia lähteinä. Tutkijoidenkin teokset jaetaan vielä tasonsa mukaan omiin luokkiin ja joka alalla on listat aivan huippututkimuksista, esim. tietyistä tiedelehdistä, jonne valitaan vain huippua laatua. Noiden käyttämisestä saa gradussa enemmän pisteitä.
Tässä on gradu:
http://dspace.mit.edu/bitstream/handle/1721.1/11173/34541425-MIT.pdf?se…
Jossa on tasan kuusi (6 !) viitettä . Neljä lähteistä on yleisesti julkaistuja kirjoja, kaksi tieteellisessä lehdessä julkaistua artikkelia.
Ko. gradu on merkittävin tieteellinen teos, mitä filosofian maisteri -tasolla on 1900-luvulla kirjoitettu. Siis koko vuosisadan aikana.
Semmoista vekkulia se on, kun poistutaan sieltä humanistisestä pelleilystä oikean tieteen pariin.
No ei todellakaan ole tärkein :D Älä nyt paskaa jauha.
Ymmärrätkö sinä edes mistä tuossa gradussa on kysymys ? Jos ymmärrät, niin kuulen mielelläni, mikä on se merkittävämpi fm/di tasolla tehty työ 1900-luvulla ? Millä gradulla on ollut suurempi yhteiskunnallis-tieteellinen merkitys ?
Ymmärrätkö sinä edes mistä tuossa gradussa on kysymys ? Jos ymmärrät, niin kuulen mielelläni, mikä on se merkittävämpi fm/di tasolla tehty työ 1900-luvulla ? Millä gradulla on ollut suurempi yhteiskunnallis-tieteellinen merkitys ?
Kakki ja nakki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun viime syksynä valmistunut gradu on ainakin vain kirjaston verkossa, ei julkisena. Sen sai valita kun latas gradun tarkastettavaksi. En halunnut sitä kaikille näkyväksi, jos jotakuta kiinnostaa niin menköön kirjastoon sen lukemaan. Niin ja yliopisto oli Oulun yliopisto. Eikä paperiversiota tarvinnut enää viedä mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Netissä on pakko julkaista abstrakti. Kannattaa panostaa enemmän graduun jos noin paljon hävettää oma tekele.
Miten niin hävettäisi? Silloin kun itse etsin tietoa graduun liittyen, niin huomasin miten paljon opiskelijat kopioivat toisten töitä... Joskus näki miten ihan otsikko oli lähes sama. Sitten kun vertasi teorikappaletta ym, niin ihan samat asiat oli uudemmassa tekeleessä... Ihmettelen miksi proffat ei tarkisteta graduja paremmin plagioinnin varalta ennen kuin ne julkaistaan. Jotkut saa helpolla gradun tehtyä.
Eiköhän ne nykyään tarkisteta jollain plagioinninesto-ohjelmalla.
Joo, ainakin Helsingin yliopistolla näin. Missä ihme pilipali-paikoissa ihmiset opiskelee/on opiskelleet? Tokihan Helsingissäkin tuo on ollut vasta joitain vuosia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hah, yritin etsiä sukulaisen gradua netistä, mutten löytänyt, onkohan hän sittenkään valmistunut..vaikka väittää niin
Vierailija kirjoitti:
Muakin kiinnostaa tämä. Ilmeisesti HY muutti käytäntöä niin, ettei paperiversiona saa enää palauttaa. Mutta onko kaikilla sitten lukuoikeus sähköiseen graduun?
Ei ole. Ainoastaan abstrakti on pakko julkaista, mutta itse saat päättää, lataatko koko gradun luettavaksi nettiin. Kirjastollehan se tulee luettavaksi kyllä (ellei ole salainen).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tietenkään oo pakko julkasta. Monesti menee niin kuten munkin kaverit teki tilaustyönä että joku yritys maksoi jolloin gradu luonnollisesti oli salainen koska sisälsi rahan-arvoista tietoa.
---------------- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
----------------------- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisen gradu ei muuten edes saisi olla kovin paljon siteerattu lähde opiskelijoiden omissa graduissa, koska ne niitä ei pidetä kovin korkeatasoisina ja luotettavina tutkimustöinä. Pitäisi käyttää enemmän alalla profiloituneiden tutkijoiden teoksia lähteinä. Tutkijoidenkin teokset jaetaan vielä tasonsa mukaan omiin luokkiin ja joka alalla on listat aivan huippututkimuksista, esim. tietyistä tiedelehdistä, jonne valitaan vain huippua laatua. Noiden käyttämisestä saa gradussa enemmän pisteitä.
Tässä on gradu:
http://dspace.mit.edu/bitstream/handle/1721.1/11173/34541425-MIT.pdf?se…
Jossa on tasan kuusi (6 !) viitettä . Neljä lähteistä on yleisesti julkaistuja kirjoja, kaksi tieteellisessä lehdessä julkaistua artikkelia.
Ko. gradu on merkittävin tieteellinen teos, mitä filosofian maisteri -tasolla on 1900-luvulla kirjoitettu. Siis koko vuosisadan aikana.
Semmoista vekkulia se on, kun poistutaan sieltä humanistisestä pelleilystä oikean tieteen pariin.
No ei todellakaan ole tärkein :D Älä nyt paskaa jauha.
Ymmärrätkö sinä edes mistä tuossa gradussa on kysymys ? Jos ymmärrät, niin kuulen mielelläni, mikä on se merkittävämpi fm/di tasolla tehty työ 1900-luvulla ? Millä gradulla on ollut suurempi yhteiskunnallis-tieteellinen merkitys ?
Se, että väität tuota merkittävimmäksi kertoo sen, ettet tunne mitään muuta kuin oman alasi, joka lienee teknillinen. Arvaan, että olet sähköpuolen DI.
PS. Kun kysymysmerkki lopettaa virkkeen, se on pisteen asemassa, jolloin sen ja viimeisen kirjaimen väliin ei tule välilyöntiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan gradusta ikäänkuin se olisi joku väitöskirja. :D Eihän se gradu nyt mikään tutkimus sentään ole. Se on pelkkä lopputyö, jonka ainoana tarkoituksena on osoittaa, että opiskelija löytää tutkimuskysymykseensä nähden relevantteja lähteitä, sekä kirjoittaa kutakuinkin sujuvaa (suomen-, ruotsin- tai englannin-)kieltä. :)
T: Yli 50 gradua tarkastanut ja arvioinut ex-yliassari
Monet väitöskirjatkin on aika kakkoja.... :D
Niissä raporteissa mitä olen joillakin kursseilla lukenut muutamista tuoreista väitöskirjoista on mm. selvinnyt, että "9-vuotiailla lapsilla on monipuolisempi sanavarasto kuin 6-vuotiailla". Yhdessä toisessa tilaisuudessa jossa kävin kuuntelemassa väitöskirjan tehnyttä tutkijaa, hän sanoi että rajasi aiheen koska ei jaksanut tehdä työtä laajemmasta aiheesta koska siihen olisi mennyt liikaa aikaa... Tutkimustulokset olivat ihan ympäripyöreät, niissä ei oikeastaan selvinnyt mitään.
Yksi väitöskirjan tekijä oli tutkinut väitöksessään omaa lastaan ja lapsen kielenkäyttöä, joka oli tietenkin erinomaista!
Ihmettelen, miten gradun tekijöillä on tiukat säännöt siitä ketä henkilöitä saa haastatella haastattelututkimuksessa, mutta väitöskirjan tekijä saa huoletta tehdä tutkimuksen omasta lapsestaan, jolloin tutkimus on kaikkea muuta kuin puolueetonta ja tieteellistä....
Sulla ei taida olla tietoa/kokemusta kaikista laadullisista menetelmistä. Jossain tapauksissa voi olla relevanttia tutkia tuttuakin ihmistä. Toki tätä pitää sitten osata reflektoida eli miten on voinut vaikuttaa tuloksiin ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muakin kiinnostaa tämä. Ilmeisesti HY muutti käytäntöä niin, ettei paperiversiona saa enää palauttaa. Mutta onko kaikilla sitten lukuoikeus sähköiseen graduun?
Kiitos opetusministeriön, nykyään kaikkien kandi- ja d-töiden jne. on oltava julkisia ja ne tulee löytyä sähköisenä. Näin siis sanoo laki.
Siis onko tää laki muuttunut viime kuukausina vai mitä ihmettä? Itse just valmistunut HY:stä, eikä todellakaan tarvinnut gradua julkaista verkossa (paitsi tiivistelmä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan gradusta ikäänkuin se olisi joku väitöskirja. :D Eihän se gradu nyt mikään tutkimus sentään ole. Se on pelkkä lopputyö, jonka ainoana tarkoituksena on osoittaa, että opiskelija löytää tutkimuskysymykseensä nähden relevantteja lähteitä, sekä kirjoittaa kutakuinkin sujuvaa (suomen-, ruotsin- tai englannin-)kieltä. :)
T: Yli 50 gradua tarkastanut ja arvioinut ex-yliassari
Monet väitöskirjatkin on aika kakkoja.... :D
Niissä raporteissa mitä olen joillakin kursseilla lukenut muutamista tuoreista väitöskirjoista on mm. selvinnyt, että "9-vuotiailla lapsilla on monipuolisempi sanavarasto kuin 6-vuotiailla". Yhdessä toisessa tilaisuudessa jossa kävin kuuntelemassa väitöskirjan tehnyttä tutkijaa, hän sanoi että rajasi aiheen koska ei jaksanut tehdä työtä laajemmasta aiheesta koska siihen olisi mennyt liikaa aikaa... Tutkimustulokset olivat ihan ympäripyöreät, niissä ei oikeastaan selvinnyt mitään.
Yksi väitöskirjan tekijä oli tutkinut väitöksessään omaa lastaan ja lapsen kielenkäyttöä, joka oli tietenkin erinomaista!
Ihmettelen, miten gradun tekijöillä on tiukat säännöt siitä ketä henkilöitä saa haastatella haastattelututkimuksessa, mutta väitöskirjan tekijä saa huoletta tehdä tutkimuksen omasta lapsestaan, jolloin tutkimus on kaikkea muuta kuin puolueetonta ja tieteellistä....
En tiedä, mihin "sääntöihin" sinä nyt viittaat, mutta sen minä kyllä tiedän, että ihan takuulla se väikkärin rima on aika helvetin paljon korkeammalla kuin gradun rima. :D Vaikka liian matalalla ne silti ovat kumpikin.
T: ex-yliassari
Suomessa on pikemminkin ollut se ongelma, että väitöskirjat ovat olleet aivan ylipainoisia, elämäntöitä verrattuina muiden maiden vastaaviin. Tohtorihan vasta käsitetään "oikeaksi" tutkijaksi, jolloin suomalainen maisteri, jonka töiden julkaisulista on ollut pitkä kuin nälkävuosi, on muualla käsitetty lähinnä opiskelijaksi, koska väikkäri on kesken alan sisällä syntyneen kohtuuttoman vaativan väikkärikulttuurin vuoksi. Esimerkiksi luonnontieteissä saattoi 90-luvulla olla 6 korkeatasoista julkaisua väikkärissä, kun USAssa niitä saa monografiasta (joka siellä tehdään ensin) hädin 1-3 ja Saksassa moni väikkäri vastaa lähinnä suomalaista gradua.
Nyt kulttuuri on onneksi muuttumassa ja suomalainen väittelijä on samalla viivalla ulkomaisten nuorten post docien kanssa.
Niinpä, monessa maassa ei edes maisterivaiheessa vaaditaan mitään meidän gradua vastaavaa opinnäytettä, vaan tosiaan monen muun maan väikkärit on ehkä meidän gradujen tasolla. Eli mun mielestä vähän turhaa mollata niitä, vaikka toki paskoja graduja ja väikkäreitäkin on, mutta suurimmaksi osaksi korkealaatuisia (ainakin jos muihin maihin vertaa).
Just kävin katsomassa Kumpulan kirjastossa uusimpia graduja. Siellä ne ovat paperisina kaikkien luettavissa.