Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko gradu julkaistava verkossa?
18.03.2017 |
Miten on asian laita? Voiko antaa julkaisuoikeuden ainoastaan yliopiston kirjastoon? (pakollinen käsittääkseni)
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Netissä on pakko julkaista abstrakti. Kannattaa panostaa enemmän graduun jos noin paljon hävettää oma tekele.
Entä hävettääkö sinua yhtään oma väärä vastauksesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan gradusta ikäänkuin se olisi joku väitöskirja. :D Eihän se gradu nyt mikään tutkimus sentään ole. Se on pelkkä lopputyö, jonka ainoana tarkoituksena on osoittaa, että opiskelija löytää tutkimuskysymykseensä nähden relevantteja lähteitä, sekä kirjoittaa kutakuinkin sujuvaa (suomen-, ruotsin- tai englannin-)kieltä. :)
T: Yli 50 gradua tarkastanut ja arvioinut ex-yliassari
Monet väitöskirjatkin on aika kakkoja.... :D
Niissä raporteissa mitä olen joillakin kursseilla lukenut muutamista tuoreista väitöskirjoista on mm. selvinnyt, että "9-vuotiailla lapsilla on monipuolisempi sanavarasto kuin 6-vuotiailla". Yhdessä toisessa tilaisuudessa jossa kävin kuuntelemassa väitöskirjan tehnyttä tutkijaa, hän sanoi että rajasi aiheen koska ei jaksanut tehdä työtä laajemmasta aiheesta koska siihen olisi mennyt liikaa aikaa... Tutkimustulokset olivat ihan ympäripyöreät, niissä ei oikeastaan selvinnyt mitään.
Näinhän se menee. Vaikka noin ei tietenkään kukaan olekaan sanonut, niin kyllähän sen väitöstutkimuksenkin laajuuteen yms. vaikuttavat aina muutkin seikat, kuin ihan puhdas akateeminen tiedonintressi. Esimerkiksi rahoitus on melko vahvasti motivaatiota suuntaava tekijä. :)
T: ex-yliassari, jonka oma väitös on varmaan yksi tieteenalan surkeimpia tekeleitä tässä maassa
Rahoitus ja väitöksen tekemisestä saatu hieno titteli. Tohtorin tiettelillä saa yliopistossa opetetuista kursseista paljon isompaa palkkaa kuin maisterintittelillä opetetuista kursseista. :)
Näin on, jos opettaa otona (esim. avoimessa). Opetusvelvollisuuteen kuuluvista kursseista ei tietenkään makseta erikseen.
Olipa mukava kuulla, että joku vielä nykypäivänä pitää tohtorin tittelia hienona! Kiitos! :D
T: ex-yliassari
No en minä sitä pidä hienona, kun tiedän että ihan samanlaisia pöllöpäitä ne on kuin kaikki muutkin. Tittelillä voi tehdä vaikutuksen erityisesti tuleviin anoppeihin ja appiukkoihin...... Ja sillä voi vouhottaa niille jotka eivät ole yliopistoa käyneet.
Heh, mun kokemukseni on juuri päinvastainen. Mun tittelini ei ole koskaan kiinnostanut pätkääkään näitä nk. elämänkoululaisia, mutta joka helvetin kerta, kun minun tohtoriuteni tulee jotenkin jossain seurueessa esiin (itse en mainitse sitä koskaan), niin aina siellä on joku maisteri, joka on ensin kiinnostunut mun taannoisesta tutkimustyöstäni ja hiukan myöhemmin haluaa ruveta vähän "haastamaan tieteellisesti"... :D
T: ex-yliassari
:D Omg... voin kyllä kuvitella minkälaista pätemistä siitä tulee.... :D
Ammattikorkeassa sai ainakin päättötyön julkaista ihan vain koulun kirjastoon. Jos ei ole pakko julkaista verkossa, niin itse en ainakaan julkaise. Ei koskaan tiedä mitä joku keksii silläkin tehdä, vaikka todennäköisyys on toki pieni. Ei kuitenkaan ole tapana ottaa turhia riskejä.
Vierailija kirjoitti:
Ketään ei oikeasti kiinnosta teidän surkeat graduräpellyksenne, joten ihan sama, vaikka ne julkaistaisiin Ylilaudalla. Turhaan te niitä paskoja tekeleitänne varjelette siinä pelossa, että joku ne muka oikeasti lukisi saati sitten vielä plagioisi. Kannattaisi olla jopa imarreltu, jos joku pelle sen vielä plagioisi. Hahhahahahahahaaa!
Riippuu ihan gradusta. Niitä on laidasta laitaan. Toisaalta jos joku on niin onneton, ettei osaa itse kirjoittaa gradua vaan turvautuu plagiointiin, niin tuskin hän osaa kovin kriittisesti sitäkään arvioida, onko jonkun gradu niin surkea räpellys ettei juuri sitä kannata plagioida.
En pidä omaa tutkimustani mitenkään ihmeellisenä, vaikka aihe on hyvä, tutkimusalalle ja yhteiskunnalle hyödyllinen. Olen nähnyt sen eteen paljon vaivaa enkä halua että joku laiskamato vain tulee ja nappaa työni tuosta noin vaan. Pikkuisen muuttaa ja lisää sinne sun tänne jotain ja helpolla saa gradun.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muakin kiinnostaa tämä. Ilmeisesti HY muutti käytäntöä niin, ettei paperiversiona saa enää palauttaa. Mutta onko kaikilla sitten lukuoikeus sähköiseen graduun?
Kiitos opetusministeriön, nykyään kaikkien kandi- ja d-töiden jne. on oltava julkisia ja ne tulee löytyä sähköisenä. Näin siis sanoo laki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan gradusta ikäänkuin se olisi joku väitöskirja. :D Eihän se gradu nyt mikään tutkimus sentään ole. Se on pelkkä lopputyö, jonka ainoana tarkoituksena on osoittaa, että opiskelija löytää tutkimuskysymykseensä nähden relevantteja lähteitä, sekä kirjoittaa kutakuinkin sujuvaa (suomen-, ruotsin- tai englannin-)kieltä. :)
T: Yli 50 gradua tarkastanut ja arvioinut ex-yliassari
Monet väitöskirjatkin on aika kakkoja.... :D
Niissä raporteissa mitä olen joillakin kursseilla lukenut muutamista tuoreista väitöskirjoista on mm. selvinnyt, että "9-vuotiailla lapsilla on monipuolisempi sanavarasto kuin 6-vuotiailla". Yhdessä toisessa tilaisuudessa jossa kävin kuuntelemassa väitöskirjan tehnyttä tutkijaa, hän sanoi että rajasi aiheen koska ei jaksanut tehdä työtä laajemmasta aiheesta koska siihen olisi mennyt liikaa aikaa... Tutkimustulokset olivat ihan ympäripyöreät, niissä ei oikeastaan selvinnyt mitään.
Näinhän se menee. Vaikka noin ei tietenkään kukaan olekaan sanonut, niin kyllähän sen väitöstutkimuksenkin laajuuteen yms. vaikuttavat aina muutkin seikat, kuin ihan puhdas akateeminen tiedonintressi. Esimerkiksi rahoitus on melko vahvasti motivaatiota suuntaava tekijä. :)
T: ex-yliassari, jonka oma väitös on varmaan yksi tieteenalan surkeimpia tekeleitä tässä maassa
Rahoitus ja väitöksen tekemisestä saatu hieno titteli. Tohtorin tiettelillä saa yliopistossa opetetuista kursseista paljon isompaa palkkaa kuin maisterintittelillä opetetuista kursseista. :)
Näin on, jos opettaa otona (esim. avoimessa). Opetusvelvollisuuteen kuuluvista kursseista ei tietenkään makseta erikseen.
Olipa mukava kuulla, että joku vielä nykypäivänä pitää tohtorin tittelia hienona! Kiitos! :D
T: ex-yliassari
No en minä sitä pidä hienona, kun tiedän että ihan samanlaisia pöllöpäitä ne on kuin kaikki muutkin. Tittelillä voi tehdä vaikutuksen erityisesti tuleviin anoppeihin ja appiukkoihin...... Ja sillä voi vouhottaa niille jotka eivät ole yliopistoa käyneet.
Heh, mun kokemukseni on juuri päinvastainen. Mun tittelini ei ole koskaan kiinnostanut pätkääkään näitä nk. elämänkoululaisia, mutta joka helvetin kerta, kun minun tohtoriuteni tulee jotenkin jossain seurueessa esiin (itse en mainitse sitä koskaan), niin aina siellä on joku maisteri, joka on ensin kiinnostunut mun taannoisesta tutkimustyöstäni ja hiukan myöhemmin haluaa ruveta vähän "haastamaan tieteellisesti"... :D
T: ex-yliassari
:D Omg... voin kyllä kuvitella minkälaista pätemistä siitä tulee.... :D
Näinpä. :D Vaikka monikaan esim. sähkötekniikkaa tuntematon ei viitsi tosissaan alkaa kiistellä vaikkapa nyt sähkärin kanssa, niin silti tutkijakoulutusta vailla olevat maisterit ovat mielestään täysin kykeneviä kiistelemään niin tutkimustyön metodiikasta kuin sen käytännöistäkin. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en ole koskaan ymmärtänyt sitä miksi pitää väitellä, jos tieteellinen työ ei kiinnosta.
Suomalainen naurettava tohtorituotanto on johtanut siihen, että oikeasta tieteellisestä työstä on tullut pelkkää pelleilyä. Pääsyynä tähän ovat erityisesti humanistit, joilta ei todellisuudessa edes paremmissa yliopistoissa Suomessa vaadita yhtään mitään.
Irvokkaimmin tämä tulee esille kun vertaillaan esim. fysiikan / tkt:n / matematiikan jne. jatko-opiskelijoita saman aliopiston humanisteihin. Luonnontieteiden puolella ollaan monta vuotta (kuten pitääkin !) tutkimusryhmässä töissä ja tehdään julkaisuja. Vasta sitten kun niitä on riittävästi, esim. minimissään 5-6 vertaisarvioitua, englanniksi kansainvälisellä foorumilla julkaistua, niin vasta sitten väitellään. Joko tehdään nippuväitös tai sitten vielä mielummin monografia.
Samaan aikaan professorin kaveri, valtiotieteen maisteri -nainen, ei tee todellisuudessa mitään oikeaa tieteellistä tutkimustyötä, vaan suoraan kirjoittaa suomenkielellä täyttää paskaa olevan väitöskirjan. Se hyväksytään, jonka jälkeen henkilö voi sitten lisätä huikean tittelin sinne "johtaja jotain" tittelinsä viereen.
Tälläistä paskaa EI koskaan pitäisi hyväksyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muakin kiinnostaa tämä. Ilmeisesti HY muutti käytäntöä niin, ettei paperiversiona saa enää palauttaa. Mutta onko kaikilla sitten lukuoikeus sähköiseen graduun?
Kiitos opetusministeriön, nykyään kaikkien kandi- ja d-töiden jne. on oltava julkisia ja ne tulee löytyä sähköisenä. Näin siis sanoo laki.
Julkisuus ja sähköisyys ei tarkoita, että työt olisivat kaikkien saatavilla avoimessa verkossa.
Mutta linkkaatko ko. lain tänne, kun on niin vaivalloista hakea Finlexistä itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
------------------ kirjoitti:
Itse en ole koskaan ymmärtänyt sitä miksi pitää väitellä, jos tieteellinen työ ei kiinnosta.
Suomalainen naurettava tohtorituotanto on johtanut siihen, että oikeasta tieteellisestä työstä on tullut pelkkää pelleilyä. Pääsyynä tähän ovat erityisesti humanistit, joilta ei todellisuudessa edes paremmissa yliopistoissa Suomessa vaadita yhtään mitään.
Irvokkaimmin tämä tulee esille kun vertaillaan esim. fysiikan / tkt:n / matematiikan jne. jatko-opiskelijoita saman aliopiston humanisteihin. Luonnontieteiden puolella ollaan monta vuotta (kuten pitääkin !) tutkimusryhmässä töissä ja tehdään julkaisuja. Vasta sitten kun niitä on riittävästi, esim. minimissään 5-6 vertaisarvioitua, englanniksi kansainvälisellä foorumilla julkaistua, niin vasta sitten väitellään. Joko tehdään nippuväitös tai sitten vielä mielummin monografia.
Samaan aikaan professorin kaveri, valtiotieteen maisteri -nainen, ei tee todellisuudessa mitään oikeaa tieteellistä tutkimustyötä, vaan suoraan kirjoittaa suomenkielellä täyttää paskaa olevan väitöskirjan. Se hyväksytään, jonka jälkeen henkilö voi sitten lisätä huikean tittelin sinne "johtaja jotain" tittelinsä viereen.
Tälläistä paskaa EI koskaan pitäisi hyväksyä.
Kirjoittaako luonnontieteilijät väitöskirjaa samaan aikaan kun ovat tutkimusryhmässä? Yleensä väitöskirjan tekemiseen varataan väh. 5 vuotta....
------------------ kirjoitti:
Itse en ole koskaan ymmärtänyt sitä miksi pitää väitellä, jos tieteellinen työ ei kiinnosta.
Suomalainen naurettava tohtorituotanto on johtanut siihen, että oikeasta tieteellisestä työstä on tullut pelkkää pelleilyä. Pääsyynä tähän ovat erityisesti humanistit, joilta ei todellisuudessa edes paremmissa yliopistoissa Suomessa vaadita yhtään mitään.
Irvokkaimmin tämä tulee esille kun vertaillaan esim. fysiikan / tkt:n / matematiikan jne. jatko-opiskelijoita saman aliopiston humanisteihin. Luonnontieteiden puolella ollaan monta vuotta (kuten pitääkin !) tutkimusryhmässä töissä ja tehdään julkaisuja. Vasta sitten kun niitä on riittävästi, esim. minimissään 5-6 vertaisarvioitua, englanniksi kansainvälisellä foorumilla julkaistua, niin vasta sitten väitellään. Joko tehdään nippuväitös tai sitten vielä mielummin monografia.
Samaan aikaan professorin kaveri, valtiotieteen maisteri -nainen, ei tee todellisuudessa mitään oikeaa tieteellistä tutkimustyötä, vaan suoraan kirjoittaa suomenkielellä täyttää paskaa olevan väitöskirjan. Se hyväksytään, jonka jälkeen henkilö voi sitten lisätä huikean tittelin sinne "johtaja jotain" tittelinsä viereen.
Tälläistä paskaa EI koskaan pitäisi hyväksyä.
Ihan noin paha se tilanne ei sentään ole, vaikka totta onkin, että tohtoreita tuotettiin vähän alalla kuin alalla ainakin kymmenkunta vuotta sitten ihan liikaa tarpeeseen nähden. Mutta kyllä siellä valtsikassakin jatko-opiskelijat ovat tyypillisesti proffan tutkimusryhmän jäseniä ja nippuväikkärin tekijät julkaisevat pääasiassa kansainvälisesti. Monografia on käymässä harvinaiseksi, etenkin suomenkielinen. Tieteellisyyden kriteereistä voimme tietysti vääntää vaikka loppuikämme, mutta itse en kyllä kehtaisi vakavalla naamalla ruveta kiistämään yhdenkään itselleni tuntemattoman alan kriteeristöä sen suhteen.
T: ex-yliassari
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
------------------ kirjoitti:
Itse en ole koskaan ymmärtänyt sitä miksi pitää väitellä, jos tieteellinen työ ei kiinnosta.
Suomalainen naurettava tohtorituotanto on johtanut siihen, että oikeasta tieteellisestä työstä on tullut pelkkää pelleilyä. Pääsyynä tähän ovat erityisesti humanistit, joilta ei todellisuudessa edes paremmissa yliopistoissa Suomessa vaadita yhtään mitään.
Irvokkaimmin tämä tulee esille kun vertaillaan esim. fysiikan / tkt:n / matematiikan jne. jatko-opiskelijoita saman aliopiston humanisteihin. Luonnontieteiden puolella ollaan monta vuotta (kuten pitääkin !) tutkimusryhmässä töissä ja tehdään julkaisuja. Vasta sitten kun niitä on riittävästi, esim. minimissään 5-6 vertaisarvioitua, englanniksi kansainvälisellä foorumilla julkaistua, niin vasta sitten väitellään. Joko tehdään nippuväitös tai sitten vielä mielummin monografia.
Samaan aikaan professorin kaveri, valtiotieteen maisteri -nainen, ei tee todellisuudessa mitään oikeaa tieteellistä tutkimustyötä, vaan suoraan kirjoittaa suomenkielellä täyttää paskaa olevan väitöskirjan. Se hyväksytään, jonka jälkeen henkilö voi sitten lisätä huikean tittelin sinne "johtaja jotain" tittelinsä viereen.
Tälläistä paskaa EI koskaan pitäisi hyväksyä.
Kirjoittaako luonnontieteilijät väitöskirjaa samaan aikaan kun ovat tutkimusryhmässä? Yleensä väitöskirjan tekemiseen varataan väh. 5 vuotta....
Kyllä humanistitkin ovat väitöskirjan tekoaikaan jossain verkostossa ja kirjoittavat ainakin jonkun artikkelin. Nykyään ei ole enää lisensiaatin tutkintoa, vaan maisterista hypätään suoraan tohtorivaiheeseen. Lisäksi se aloitetaan heti maisterin jälkeen eli aika nuorena, jolloin omasta tutkimusalasta ei ole juurikaan kokemusta. Monet menevät sieltä mistä aita on matalin eli tekevät väikkärin gradun aiheesta tai läheltä sitä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan gradusta ikäänkuin se olisi joku väitöskirja. :D Eihän se gradu nyt mikään tutkimus sentään ole. Se on pelkkä lopputyö, jonka ainoana tarkoituksena on osoittaa, että opiskelija löytää tutkimuskysymykseensä nähden relevantteja lähteitä, sekä kirjoittaa kutakuinkin sujuvaa (suomen-, ruotsin- tai englannin-)kieltä. :)
T: Yli 50 gradua tarkastanut ja arvioinut ex-yliassari
Monet väitöskirjatkin on aika kakkoja.... :D
Niissä raporteissa mitä olen joillakin kursseilla lukenut muutamista tuoreista väitöskirjoista on mm. selvinnyt, että "9-vuotiailla lapsilla on monipuolisempi sanavarasto kuin 6-vuotiailla". Yhdessä toisessa tilaisuudessa jossa kävin kuuntelemassa väitöskirjan tehnyttä tutkijaa, hän sanoi että rajasi aiheen koska ei jaksanut tehdä työtä laajemmasta aiheesta koska siihen olisi mennyt liikaa aikaa... Tutkimustulokset olivat ihan ympäripyöreät, niissä ei oikeastaan selvinnyt mitään.
Yksi väitöskirjan tekijä oli tutkinut väitöksessään omaa lastaan ja lapsen kielenkäyttöä, joka oli tietenkin erinomaista!
Ihmettelen, miten gradun tekijöillä on tiukat säännöt siitä ketä henkilöitä saa haastatella haastattelututkimuksessa, mutta väitöskirjan tekijä saa huoletta tehdä tutkimuksen omasta lapsestaan, jolloin tutkimus on kaikkea muuta kuin puolueetonta ja tieteellistä....
En tiedä, mihin "sääntöihin" sinä nyt viittaat, mutta sen minä kyllä tiedän, että ihan takuulla se väikkärin rima on aika helvetin paljon korkeammalla kuin gradun rima. :D Vaikka liian matalalla ne silti ovat kumpikin.
T: ex-yliassari
Tarkoitin esim. että en saisi gradussani haastatella perheenjäseniäni tai kavereitani. Sen sijaan saisin tehdä haastettelun tai kyselyn jonkin yliopiston kurssin lopussa kurssin opiskelijoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta kai se teksti on samankaltaista, jos aihe on yleinen ja lähteet on suunnilleen samat teoriaa varten. Yleensä se teksti selostetaan omin sanoin lähteestä ja helpommalla pääsee, kun muuttaa sanajärjestystä ja tiivistää. Suomeksi kirjallisuutta on kuitenkin rajallinen määrä ja välillä ulkomaisten lähteiden käsiin saaminen on tuskaa, varsinkin jos ei halua niistä maksaa. Eli englannin kielistä tarjontaakin on suht rajatusti koulun tarjoamien tietokantojen verran.
Harvalla on niin uniikki gradun aihe, etteikö löytyisi muita samankaltaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan gradusta ikäänkuin se olisi joku väitöskirja. :D Eihän se gradu nyt mikään tutkimus sentään ole. Se on pelkkä lopputyö, jonka ainoana tarkoituksena on osoittaa, että opiskelija löytää tutkimuskysymykseensä nähden relevantteja lähteitä, sekä kirjoittaa kutakuinkin sujuvaa (suomen-, ruotsin- tai englannin-)kieltä. :)
T: Yli 50 gradua tarkastanut ja arvioinut ex-yliassari
Monet väitöskirjatkin on aika kakkoja.... :D
Niissä raporteissa mitä olen joillakin kursseilla lukenut muutamista tuoreista väitöskirjoista on mm. selvinnyt, että "9-vuotiailla lapsilla on monipuolisempi sanavarasto kuin 6-vuotiailla". Yhdessä toisessa tilaisuudessa jossa kävin kuuntelemassa väitöskirjan tehnyttä tutkijaa, hän sanoi että rajasi aiheen koska ei jaksanut tehdä työtä laajemmasta aiheesta koska siihen olisi mennyt liikaa aikaa... Tutkimustulokset olivat ihan ympäripyöreät, niissä ei oikeastaan selvinnyt mitään.
Yksi väitöskirjan tekijä oli tutkinut väitöksessään omaa lastaan ja lapsen kielenkäyttöä, joka oli tietenkin erinomaista!
Ihmettelen, miten gradun tekijöillä on tiukat säännöt siitä ketä henkilöitä saa haastatella haastattelututkimuksessa, mutta väitöskirjan tekijä saa huoletta tehdä tutkimuksen omasta lapsestaan, jolloin tutkimus on kaikkea muuta kuin puolueetonta ja tieteellistä....
En tiedä, mihin "sääntöihin" sinä nyt viittaat, mutta sen minä kyllä tiedän, että ihan takuulla se väikkärin rima on aika helvetin paljon korkeammalla kuin gradun rima. :D Vaikka liian matalalla ne silti ovat kumpikin.
T: ex-yliassari
Tarkoitin esim. että en saisi gradussani haastatella perheenjäseniäni tai kavereitani. Sen sijaan saisin tehdä haastettelun tai kyselyn jonkin yliopiston kurssin lopussa kurssin opiskelijoille.
Tutkimuskysymyksestähän tuo riippuu ihan täysin. Jos sun aiheenasi olisi vaikkapa nyt sitten oman perhedynamiikkasi perkaaminen tms., niin eivätpä ne muut opiskelijat kovin relevantteja lähteitä olisi. :D Tämä siis vain tällaisena rautalankaesimerkkinä.
T: ex-yliassari
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan gradusta ikäänkuin se olisi joku väitöskirja. :D Eihän se gradu nyt mikään tutkimus sentään ole. Se on pelkkä lopputyö, jonka ainoana tarkoituksena on osoittaa, että opiskelija löytää tutkimuskysymykseensä nähden relevantteja lähteitä, sekä kirjoittaa kutakuinkin sujuvaa (suomen-, ruotsin- tai englannin-)kieltä. :)
T: Yli 50 gradua tarkastanut ja arvioinut ex-yliassari
Monet väitöskirjatkin on aika kakkoja.... :D
Niissä raporteissa mitä olen joillakin kursseilla lukenut muutamista tuoreista väitöskirjoista on mm. selvinnyt, että "9-vuotiailla lapsilla on monipuolisempi sanavarasto kuin 6-vuotiailla". Yhdessä toisessa tilaisuudessa jossa kävin kuuntelemassa väitöskirjan tehnyttä tutkijaa, hän sanoi että rajasi aiheen koska ei jaksanut tehdä työtä laajemmasta aiheesta koska siihen olisi mennyt liikaa aikaa... Tutkimustulokset olivat ihan ympäripyöreät, niissä ei oikeastaan selvinnyt mitään.
Yhtä hyvin se tulos olisi voinut olla, ettei 6- ja 9-vuotiaiden keskimääräisessä sanavarastossa ole enää/vielä merkittäviä eroja. Itsestäänselvyydet eivät aina ole sitä, siksi asioita tulee tutkia. On eri asia, ettei kaikkia tutkimusaiheita koeta yhtä kiinnostaviksi.
Aiheen rajaamisen taito suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin on yksi tärkeä taito, joka väikkärissä pitää osata ja se on jopa yksi arvosteluperuste. Se, että väittelijä joutuu toteamaan että joutui rajaamaan lopulta aihetta rankasti on aivan peruskauraa ja osoittaa, että hän osaa hommansa eli tehdä tutkimusta.
Montako väitöskirjaa olet itse kirjoittanut ja/tai tarkistanut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan gradusta ikäänkuin se olisi joku väitöskirja. :D Eihän se gradu nyt mikään tutkimus sentään ole. Se on pelkkä lopputyö, jonka ainoana tarkoituksena on osoittaa, että opiskelija löytää tutkimuskysymykseensä nähden relevantteja lähteitä, sekä kirjoittaa kutakuinkin sujuvaa (suomen-, ruotsin- tai englannin-)kieltä. :)
T: Yli 50 gradua tarkastanut ja arvioinut ex-yliassari
Monet väitöskirjatkin on aika kakkoja.... :D
Niissä raporteissa mitä olen joillakin kursseilla lukenut muutamista tuoreista väitöskirjoista on mm. selvinnyt, että "9-vuotiailla lapsilla on monipuolisempi sanavarasto kuin 6-vuotiailla". Yhdessä toisessa tilaisuudessa jossa kävin kuuntelemassa väitöskirjan tehnyttä tutkijaa, hän sanoi että rajasi aiheen koska ei jaksanut tehdä työtä laajemmasta aiheesta koska siihen olisi mennyt liikaa aikaa... Tutkimustulokset olivat ihan ympäripyöreät, niissä ei oikeastaan selvinnyt mitään.
Yksi väitöskirjan tekijä oli tutkinut väitöksessään omaa lastaan ja lapsen kielenkäyttöä, joka oli tietenkin erinomaista!
Ihmettelen, miten gradun tekijöillä on tiukat säännöt siitä ketä henkilöitä saa haastatella haastattelututkimuksessa, mutta väitöskirjan tekijä saa huoletta tehdä tutkimuksen omasta lapsestaan, jolloin tutkimus on kaikkea muuta kuin puolueetonta ja tieteellistä....
En tiedä, mihin "sääntöihin" sinä nyt viittaat, mutta sen minä kyllä tiedän, että ihan takuulla se väikkärin rima on aika helvetin paljon korkeammalla kuin gradun rima. :D Vaikka liian matalalla ne silti ovat kumpikin.
T: ex-yliassari
Tarkoitin esim. että en saisi gradussani haastatella perheenjäseniäni tai kavereitani. Sen sijaan saisin tehdä haastettelun tai kyselyn jonkin yliopiston kurssin lopussa kurssin opiskelijoille.
Tutkimuskysymyksestähän tuo riippuu ihan täysin. Jos sun aiheenasi olisi vaikkapa nyt sitten oman perhedynamiikkasi perkaaminen tms., niin eivätpä ne muut opiskelijat kovin relevantteja lähteitä olisi. :D Tämä siis vain tällaisena rautalankaesimerkkinä.
T: ex-yliassari
Proffa ei olisi hyväksynyt tuollaista gradun aiheeksi, koska se ei olisi puolueeton tutkimus. Väikkärin tekijä päättää itse mistä tekee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä puhutaan gradusta ikäänkuin se olisi joku väitöskirja. :D Eihän se gradu nyt mikään tutkimus sentään ole. Se on pelkkä lopputyö, jonka ainoana tarkoituksena on osoittaa, että opiskelija löytää tutkimuskysymykseensä nähden relevantteja lähteitä, sekä kirjoittaa kutakuinkin sujuvaa (suomen-, ruotsin- tai englannin-)kieltä. :)
T: Yli 50 gradua tarkastanut ja arvioinut ex-yliassari
Monet väitöskirjatkin on aika kakkoja.... :D
Niissä raporteissa mitä olen joillakin kursseilla lukenut muutamista tuoreista väitöskirjoista on mm. selvinnyt, että "9-vuotiailla lapsilla on monipuolisempi sanavarasto kuin 6-vuotiailla". Yhdessä toisessa tilaisuudessa jossa kävin kuuntelemassa väitöskirjan tehnyttä tutkijaa, hän sanoi että rajasi aiheen koska ei jaksanut tehdä työtä laajemmasta aiheesta koska siihen olisi mennyt liikaa aikaa... Tutkimustulokset olivat ihan ympäripyöreät, niissä ei oikeastaan selvinnyt mitään.
Yksi väitöskirjan tekijä oli tutkinut väitöksessään omaa lastaan ja lapsen kielenkäyttöä, joka oli tietenkin erinomaista!
Ihmettelen, miten gradun tekijöillä on tiukat säännöt siitä ketä henkilöitä saa haastatella haastattelututkimuksessa, mutta väitöskirjan tekijä saa huoletta tehdä tutkimuksen omasta lapsestaan, jolloin tutkimus on kaikkea muuta kuin puolueetonta ja tieteellistä....
En tiedä, mihin "sääntöihin" sinä nyt viittaat, mutta sen minä kyllä tiedän, että ihan takuulla se väikkärin rima on aika helvetin paljon korkeammalla kuin gradun rima. :D Vaikka liian matalalla ne silti ovat kumpikin.
T: ex-yliassari
Tarkoitin esim. että en saisi gradussani haastatella perheenjäseniäni tai kavereitani. Sen sijaan saisin tehdä haastettelun tai kyselyn jonkin yliopiston kurssin lopussa kurssin opiskelijoille.
Tutkimuskysymyksestähän tuo riippuu ihan täysin. Jos sun aiheenasi olisi vaikkapa nyt sitten oman perhedynamiikkasi perkaaminen tms., niin eivätpä ne muut opiskelijat kovin relevantteja lähteitä olisi. :D Tämä siis vain tällaisena rautalankaesimerkkinä.
T: ex-yliassari
Proffa ei olisi hyväksynyt tuollaista gradun aiheeksi, koska se ei olisi puolueeton tutkimus. Väikkärin tekijä päättää itse mistä tekee.
Mitähän tuo "puolueeton" nyt tässä yhteydessä mahtaa tarkoittaa... Ja niinkuin mä kirjoitinkin, niin tuo oli vaan rautalankaesimerkki. Oman perheen tutkiminen - olipa näkökulma mikä tahansa - on aika ongelmallista monellakin tapaa, mutta ei niinkään tuollaisen puolueettomuuden/puolueellisuuden vuoksi.
Väikkärin tekijällä muuten on työlleen tieteellinen ohjaaja, eli se ohjaava proffa. Vasta väitellyt tutkija on itsenäinen tieteenharjoittaja.
T: ex-yliassari
On muuten noi lääkiksetkin melko tasokkaita kouluja kun suurin osa sieltäkin päätyy vaan arvauskeskuksiin pöllöilemään. :)
Alue: Aihe vapaa
Ketään ei oikeasti kiinnosta teidän surkeat graduräpellyksenne, joten ihan sama, vaikka ne julkaistaisiin Ylilaudalla. Turhaan te niitä paskoja tekeleitänne varjelette siinä pelossa, että joku ne muka oikeasti lukisi saati sitten vielä plagioisi. Kannattaisi olla jopa imarreltu, jos joku pelle sen vielä plagioisi. Hahhahahahahahaaa!