Hölmöintä mitä lääkäri on sinulle sanonut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Pari lisäkiloa ei olisi haitaksi." :(

Mikä oli sinun BMI?

Liikaa: 16,5.

Voi reppanaa.

Pienihän tämä kohtu on

Luulin vuosia, että minulla on poikkeuksellisen pieni kohtu. Kysyin sitten uudelta gyneltä ja hän tuhahti ja sanoi, että ihan normaali ja kaikilla synnyttämättömillä on samanlainen "pieni kohtu".

Olin julkisella puolella lapsettomuustutkimuksissa. Eivät saaneet ainoatakaan munasolua kypsymään ja lääkäri pahoitteli, että valitettavasti ette koskaan tule saamaan lasta. En oikein luottanut tähän lääkäriin, olin ollut hänen yskityisvastaanotollaan pari vuotta aiemmin lapsettomuusasiassa raskausyrityksen kestettyä 5 vuotta, ja siltä käynniltä sain käteeni reseptin e-pillereistä. Pari kuukautta näiden sanojen jälkeen punktoitiin yksityisellä lapsettomuusklinikalla ainoasta munasarjastani toistakymmentä munasolua, ja me saimme loppujen lopuksi sitten sen lapsenkin.

Silmälääkäri totesi: "Silmät ovat ihan kunnossa, sinulla on siis päässä vikaa." Olin lääkärissä, sillä minulla oli näköhäiriöitä("tähtiä" näkökentässä).

Vierailija kirjoitti:

Lääkäri katsoi mua päästä jalkoihin ja tuumas, kai sää ihan normaali oot.

:D

Olin raskaana ja podin päiväkausia päänsärkyä. Menin lääkäriin, joka määräsi minulle Diapamia. Päänsärkyyn. Raskaana. En sit niitä lääkkeitä hakenutkaan. Vähän myöhemmin samassa raskaudessa altistuin parvo-rokolle (olin päiväkodissa töissä). Soittelin äitipolille ja kysyin, mitä kannattaisi tehdä. He kehoittivat katsomaan vasta-aineet, oonko taudin sairastanut. Piti hankkia lähete verikokeeseen. Tältä pöljältä lääkäriltä. Hän kuunteli ja totesi, et ei aijo tehdä mitään. Onneksi mulla oli ohjeet äitipolilta ja ne hänelle kerroin. Hän oli vähän aikaa hiljaa ja totesi: "Ai ne uudet ohjeet. Pitäisikö ne lukeakin?" Sain lähetteen ja taudinkin olin onneksi sairastanut. Mutta sen päätin, et omaa lastani en tuolle lääkärille ikinä vie. Enkä oo vienyt!

Mulle kuumeessa sanottiin ei haittaa työntekoa nukut sitten kun pääset kotiin

Vierailija kirjoitti:

Silmälääkäri totesi: "Silmät ovat ihan kunnossa, sinulla on siis päässä vikaa." Olin lääkärissä, sillä minulla oli näköhäiriöitä("tähtiä" näkökentässä).

Ihan oikein sanottu, syy oli neurologinen, syy ei ollut silmissä.

Jouduin pahoinpidellyksi ja menin lääkäriin. Tohtori pyysi mut riisuutumaan alusvaatteisilleni. Tein työtä käskettyä ja lekuri kurkisteli mun rintsikoiden ja pikkareiden sisään, vaikka mun kroppa oli kauttaaltaan muutenkin ruhjeilla. Sit hän otti mun hameen käsiinsä ja hypisteli sitä kertoessaan, kuinka hän nyt sitten kirjoittaa lausunnon pahoinpitelystä. Ties kuinka kauan olisi pidellyt mun hametta kynsissään kun nappasin sen häneltä ja puin päälleni.

Työterveyslääkäri ihmetteli tunnotonta jalkaani ja ontumista. Lähetti päivystykseen ja sanoi että ne nauraa sut pihalle kun et tule ambulanssilla.

Ei nauranu vaan leikkaus heti illalla

Vierailija kirjoitti:

Jouduin pahoinpidellyksi ja menin lääkäriin. Tohtori pyysi mut riisuutumaan alusvaatteisilleni. Tein työtä käskettyä ja lekuri kurkisteli mun rintsikoiden ja pikkareiden sisään, vaikka mun kroppa oli kauttaaltaan muutenkin ruhjeilla. Sit hän otti mun hameen käsiinsä ja hypisteli sitä kertoessaan, kuinka hän nyt sitten kirjoittaa lausunnon pahoinpitelystä. Ties kuinka kauan olisi pidellyt mun hametta kynsissään kun nappasin sen häneltä ja puin päälleni.

Lääkärisi teki hommansa, noin sse pitääkin tehdä. Pitää tutkia koko keho. Hameen hypistely jää sivuseikaksi.

Vierailija kirjoitti:

Nuorena kävin paniikkihäiriön takia lääkärillä ja kerroin että tunnen arjen tilanteissa yhtäkkiä pyörtyväni. Lääkäri totesi että "No pyörry".

Valitettavasti totta:). Useimmiten ei tod pyörry, vaikka tuntisi niin. Ja mitä väliä, jos se nyt ahdistusta. Just Så.

Korson terveysasemalla n. 10 vuotta sitten. Ulkomaalainen mieslääkäri, joka puhui huonosti suomea, oli katsonut äitini tiedot koneeltaan ja pitkän väännön jälkeen sain selitettyä, että en tullut käsivaivan vaan vatsakivun takia. Masensi, kun hän luuli itseäni äitini ikäiseksi.

Up

Valittelin oudon pieniä pupilleja  (olin tietämättäni kärsinyt pitkään kilpparista ja se tuo mukanaan nukkumisvaikeudet yms...), tietän että jossain on vikaa mutta en tiennyt mitä. Lääkäri rupesi siinä kertomaan "että kyllä ne pupillit laajenevat kun katsot jotain ihanaa ihmistä silmiin". Täh ???

Vierailija kirjoitti:

Valittelin oudon pieniä pupilleja  (olin tietämättäni kärsinyt pitkään kilpparista ja se tuo mukanaan nukkumisvaikeudet yms...), tietän että jossain on vikaa mutta en tiennyt mitä. Lääkäri rupesi siinä kertomaan "että kyllä ne pupillit laajenevat kun katsot jotain ihanaa ihmistä silmiin". Täh ???

Herttileeri sentään, Joku mnee lääkärille ja vailittaa, että pupillini ovat liian pienet. Jätä ne opiaatit ja palaa asiaan sen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jouduin pahoinpidellyksi ja menin lääkäriin. Tohtori pyysi mut riisuutumaan alusvaatteisilleni. Tein työtä käskettyä ja lekuri kurkisteli mun rintsikoiden ja pikkareiden sisään, vaikka mun kroppa oli kauttaaltaan muutenkin ruhjeilla. Sit hän otti mun hameen käsiinsä ja hypisteli sitä kertoessaan, kuinka hän nyt sitten kirjoittaa lausunnon pahoinpitelystä. Ties kuinka kauan olisi pidellyt mun hametta kynsissään kun nappasin sen häneltä ja puin päälleni.

Lääkärisi teki hommansa, noin sse pitääkin tehdä. Pitää tutkia koko keho. Hameen hypistely jää sivuseikaksi.

No typerää oli se että lääkäri oli noin pehmopäinen.

Oikeuslääketieteellistä tutkimusta varten sinut ois pitänyt riisuttaa alasti, kuvata pahoinpitelyn jäljet ja mitata mustelmat, naarmut ja ruhjeet.

Moni  pahoinpidelty ei ole sitte millään lailla jyvällä, että mitä tässä nyt pitäisi ja kuuluisi.

Muutama vuosi sitten, tilanteen sattuessa olin 22-vuotias. Sain rajuja vatsakramppeja, hyvä että pysyin pystyssä. Lähdin työterveyshoitajalle tutkituttamaan mikä on vialla. Täti ei edes tutkinut mitään ja totesi "sulla on kuules kuukautiset tulossa" sanoin, että syön minipillereitä joiden takia saan menkat noin kerran tai kaksi vuodessa, ja tiedän kyllä miltä ne kivut tuntuvat, tää on pahempaa. Ei uskonut täti, määräsi buranaa ja lämpötyynyn mahan päälle.

Kotiin päästyä soitin omalle äidille ja kerroin mitä oli käynyt, mamma tuli hakemaan ja sairaalan päivystykseen odottamaan. Kerkesin olla päivystyksessä ehkä tunnin, kun taju lähti ja seuraavana heräsinkin sairaalan heräämöstä, umpisuoli puhjennut ja verenmyrkytys. Tästä viikko eteenpäin, leikkaushaava tulehtui ja menin näyttämään samaiselle työterveyshoitajalle kuin alussa. Täti kysyy ensimmäisenä "jaajaa taasko sitä ollaan kuukautisten takia hakemassa sairaslomaa". Eipä oo muuten kukaan koskaan näyttäny niin kauhistuneelta kuin kyseinen tantta kun kerroin mitä oli käynyt.

Muutama vuosikymmen sitten menin terveyskeskukseen valittamaan sietämätöntä kipua kyljessä ja näyttämään kylkeen ilmaantunutta käsivarren paksuista vesirakkulanauhaa. Lääkäri huudahti: "IHANAA!!! SIIS AIVAN MIELETTÖMÄN HIENOA!!! Sulla on VYÖRUUSU!!!" Olin aivan äimänkäkenä lääkärin reaktiosta, kunnes lääkäri selitti, että syöpälapset eivät saa saada vesirokkoa ja (siihen aikaan ei ollut vielä synteettistä vesirokkorokotetta) ainoa keino valmistaa vesirokkorokote on vyöruusua sairastavan potilaan veriplasmasta. Ja koska vyöruusu on yleensä vanhojen ihmisten sairaus ja vanhat ihmiset taas eivät kelpaa enää verenluovuttajiksi, olin lääkärin silmissä kävelevä rokotepakkaus :D Noh, kävin kolme kertaa luovuttamassa veriplasmaani rokotteita varten. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorena kävin paniikkihäiriön takia lääkärillä ja kerroin että tunnen arjen tilanteissa yhtäkkiä pyörtyväni. Lääkäri totesi että "No pyörry".

Valitettavasti totta:). Useimmiten ei tod pyörry, vaikka tuntisi niin. Ja mitä väliä, jos se nyt ahdistusta. Just Så.

Ohis, täällä kaupassa ihan oikeasti pyörtyilevä paniikkihäiriöinen. Tosin pyörryn muutenkin luvattoman helposti.