Keskeytyneen keskenmenon jälkeen raskaaksi...
Kysymykseni onkin tuossa otsikossa. Siis kuinka pian raskauduitte keskeytyneen keskenmenon jälkeen. Itselläni todettiin kkm joulukuun -15 alussa. Tehtiin lääkkeellinen tyhjennys, jonka jälkeen vuotoa kesti enemmän ja vähemmän 1,5 kk. Viiden päivän vuodoton jakso oli jonka jälkeen alkoi vuoto, jonka luulisin olleen kuukautiset.
Kuukautisten jälkeen alotettiin tosissaan yritään uutta raskautta. Tämä kierto oli kaikkinensa hyvin kummallinen. Ja loputuloksena sain kp 28/33 testiajalla hailakan mutta kuitenkin selvän viivan. Seuraavana päivänä tein uuden testin (en uskaltanu iloita vielä yhtään, kun jotenkin osasin pelätä pahinta), joka oli selvästi negatiivinen. Sitten tirautettiin muutamat itkut ja kp 32 alkoi sitte kuukautiset.:(
Nyt olo on äärettömän pettynyt,masentunut ja toivoton. En oikeen kykene aatteleen oikeen mitään muuta, vaikka tiedän että auttais raskautumaan, jos ei ressais asialla. Pelkään etten enää koskaan raskaudu uudestaan jne...
Onko muilla kokemuksia, että on vastaavassa tilanteessa raskautunu ja kuinka pian?
Kommentit (24)
Onnea murtunut, toivotaan sulle parasta ja muista puhua neuvolaan peloistasi. <3 hyvä, että täällä ollaan vähän paremmilla mielin. Mulla on jotain ihme pientä verivuotoa tullut nyt viis päivää ja mielestäni oikeat menkat oli jo maaliskuun alussa, että mitähän ihmettä tää on.
Heippa taas! Pakko tulla välillä kertoon tänne kuulumisia. Viime perjantaina kävin ekan kerran neuvolassa, viikkola oli sillon 7+4. Ultralla löyty viikkoja vastaava vauvan alku ja syke paukutti tasaseen tahtiin! :) Aivan uskomattoman onnellinen oli ja on edelleenkin olotila. Nyt vaan alkaa taas mieleen hiipiä pelko et onkohan enää kaikki hyvin, ihan hirviää. Millonhan näistä peloista uskaltais irrottautua ja alkaa nauttiin vaan raskaudesta sen enempää murehtimatta.
Oi, ompas kiva kuulla, että siellä on pieni ihmisen alku nyt ihan todistetusti! Hyvä, että osaat olla onnellinen ja se pelko on niin pitkään mukana kuin tarve vaatii, ei sitä karkuun pääse.
Mulla oli tuossa toinen jälkitarkastus, jossa oli kaikki kunnossa vihdoin ja viimein. Se tarkoittaa siis sitä, että saadaan aloittaa yrittämään uudelleen. Tosi outoa, kun kaksi kuukautta kärvistellyt tässä erilaisten olojen kanssa ja nyt on sitten "normaali". Jännittää ja pelottaa.
No mutta onpa hienoja uutisia! Toivottavasti kaikki menee hyvin. Pidän täällä peukkuja pystyssä! Toki hyvä pienellä varauksella omasta mielestä olla, mutta turha stressaaminen ja pelkääminen kannattaa jättää. Oletetaan, että kaikki menee hyvin. :)