*** Huhtikuun helmet 2009 - Maaliskuu ***
Aadan äiti -84, t04/09, Varsinais-Suomi
Aaku77 -77, t10/05, p03/07, p03/09, Pk-seutu?
Emminen -88, t04/09, Turku
Iza80 -80, p05/09, Helsinki
Jadeade -82, p05/09, Turku
Juliaana -72, p05/02, p03/09, Pääkaupunkiseutu
Kaarna@laiva -? p07/00, p07/02, t04/09
Kaisa_kissa -?, p04/09, Pohjois-Karjala
Kristiina75 -75, p04/09, Pohjois-Karjala
Lyyti -77, t04/09, Uusimaa
Magda -83 t04/09, Varsinais-Suomi
Mikumamma -84 p04/05, p04/09 Helsinki
Orvokki1 -72, p12/04, p07/07, t03/09 , ?
Paik -75, p 08/04, t04/09 Varsinais-Suomi
PikkuKeiju -77, t?/04, p?/06, p04/09, Pk-seutu
Pikku-Tiuhti
Pikkuäiti -76, p01/06, p04/09, Keskisuomi
Prinsessa65 -86, p04/09, Pohjois-Karjala
Päkkänä -71, t03/99, p04/09, Helsinki
PötsiPamela -73, t04/09, t04/09, Etelä-Uusimaa
Sailori -71, t05/03, t03/05, p05/09, ?
Sande75 -75, p03/09, Helsinki
Satuilija -80, t04/09, Vantaa
Shinon -75, p04/09, Länsi-Lappi
Sirppu83 -83 t03/09, Järvenpää
Smoothie -79 t04/09, Helsinki
Sonja80 -80 p03/09, Helsinki
Taapero82 -82, p03/09, Itä-Suomi
Tiituska -86 p04/09 Lahti
Tiuhti -81, t04/09, Helsinki
Tsili -77, t03/09, Helsinki
Tuuti -74, p09/04, p05/06, p04/09, Espoo
Verticia -85, t04/09, Turku
Vikasi -73, p04/09, Oulu
Äitsykkä3 -79, t01/06, p10/04, p04/09 ?
PIKKUISEMME:
6kk
Aaku77 6kk 70cm 9175g
Juliaana 6kk 66cm 7420g
Kristiina75 6kk 71cm 8300g
Prinsessa65 6kk 70cm 7500g
Sirppu83 6kk 70,5cm 9005g
Taapero82 6kk 70,7cm 10800g
Vikasi 6kk 71cm 9460g
8kk
Emminen 8kk 74cm 8840g
Iza80 8kk 70cm 10600g
Jadeade 8kk 71cm 8500g
Mikumamma 8kk 75,5cm 10860g
PikkuKeiju 8kk 68,5cm 7340g
Pikku-Tiuhti 8kk 72,5cm 9360g
Pikkuäiti 8kk 73cm 10825g
Sailori 8kk 73cm 9800g
Sande75 8kk 72,5cm 8330g
Satuilija 8kk 73,2cm 9030g
Shinon 8kk 71,7cm 9890g
Tsili 8kk 68,8cm 7310g
Tuuti 8kk 72cm 8660g
Verticia 8kk 72,5cm 9200g
Äitsykkä3 8kk 74,5cm 9415g
10kk
Kaisa_kissa 10kk 78cm 10500g
Lyyti 10kk 71cm 9100g
Paik 10kk 71cm 8635g
Päkkänä 10kk 72.7cm 12150g
http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/9/viestiketju/1113128/_huhtikuun_h…
Kommentit (186)
Töttöröröttöntöö! Onnittelufanfaarit 1 vee Urholle! Ja osanottoni tädin poismenon johdosta! Niin se vaan elämän koko kirjo tulee tällä palstalla esiin, pikkuisemme saa jo kohta pikkusisaruksia ja vanhemmat sukulaiset nukkuvat pois. Eiköhän Urhokin lohduta ja piristä ukkia, eikös?
Samoin voimahalit ja osanottoni Sailorin perheelle! Voi kun oli ikäviä uutisia tänään.
Mäkin ihmettelen Aamun siivousintoa. =) Sylvi tyhjentää nykyään kaikki korit, laatikot ja kaapit lattialle, kiva. Toisessa päässä kämppää siivotaan, toisessa sotketaan.
Kevättä on selvästi ilmassa, vaunut rullaavat taas hyvin!
Jahas, nyt on dvd:n luukku vaarassa...
kaikille! Onnea Urho 1v. Meillä huomenna juhlapäivä ja neuvolakin sitten. Kiva kuulla mitat.
Hirmuisesti jaksuja Sailorille! *hali*
Mulla on vaikeuksia myös ehtiä kirjottelemaan, kun päiväunet nukkuu vaunuissa ja äiti lenkkeilee. 5kg lähteny multa lenkkien ansiosta, vielä voisi 7kg pudota ennen kesää. Toiveajattelua kenties. Iltaisin olen niin poikki että nukahdan Saaran kanssa jo ysiltä. Päivät kuluvat puistossa ja sisällä leikkiessä. Harjoitellaan tunnistamaan, mikä eläin sanoo mitäkin. Aamuisin Saara katsoo pikkukakkosta, niin saan aaamupalat väsättyä ja lounasta alustettua. Meillä ollaan myös siirrytty normiruokiin, suolaa en käytä ja maustan hillitysti. Lempparit taitaa olla hauki ja muusi, nakit porkkana, kurkku. pasta, makaronilaatikko. Saa syödä sormiruokana, toki muusin lappaan suuhun. 2 viikkoa ollaan harjoteltu, että saara syö itse lusikalla. Vaihtelevalla menestyksellä ;) Leipääkin syö, ostan kauppahallista säilöntäaineetonta tai leivon itse. Mehua en anna paitsi mummon tekemiä marjamehuja silloin tällöin. vesi on meillä janojuoma.
Ainiin ja Saara kävelee kovaa vauhtia taaperokärryillä. :) Koevedokset sain, ja on vaikea valita hyvistä kuvista muutama vain, kun oikein onnistuneita kaikki.
Nyt kuitenkin huolettaa tytön vointi. Yöllä nousi kuume ja huusi kipuitkua, lopulta alkoi nenäverenvuoto, mikä onneksi tyrehtyi nopeasti. lähdettiin päivystykseen, jossa olikin jo rauhallinen tyttö kahden supon ansiosta. Käski tulla uudestaan aamulla, jos vielä kipeä. Lääkäri kurkisti ainoastaan korvat. Nukkui mun sylissä loppuyön ja aamusta nousi taas kuume. oksensikin pari kertaa. Nyt pohdinkin että lähdenkö Mehiläiseen lastenlääkärille näytille. Saara nukkuu nyt, meilläkin tyyny käytössä, nuhanen kun on. Ja haluaa muutenkin tyynyn, laittaa aina pään mun kanssa samalle tyynylle.
Emminen ja Saara, huomenna 1v. :)
Sitähän tämä elämä on.
Osanotot Sandelle ja Sailorille, voimia läheisille myös. Toivottavasti Sanden isä löytää ilon takaisin elämään ajoissa. Ikäviä juttuja tuollaiset äkilliset poismenot. Oma isäni kuoli 6,5v sitten aivan yhtäkkiä, salama kirkkaalta taivaalta. Shokki se on, ajan myötä helpottaa. Enkä kyllä tiedä olisiko yhtään sen parempi, että kuolema tulisi hiljaa. Ystäväni isä hiipuu parhaillaan sairauden myötä eikä sekään tunnu näin sivusta seuraavana yhtään helpommalta. Ei sitä kuolemaa voi surra etukäteen, hiljaa hiipumisessa pitää ensin surra kuukausia, ehkä jopa vuosia ensin sairautta, toisen pahaa oloa ja katsoa sitä voimattomana vieressä. Samalla ihmismieli haluaa pitää yllä toivonvirettä, että ehkä sitten kuitenkin. Ja sitten kun kuolema lopulta tulee, on läsnä se Suuri Suru. Tietysti siinä ehkä voi kertoa vielä asioita, joita haluaa sanoa. Miten sitä osaisi elää niin, että lähimmäiset aina tietäisivät miten tärkeitä ovat, ettei jäisi harmittamaan jos äkillinen poismeno tulee.
Suuria asioita, suuria pienelle ihmismielelle.
Nuhanenille ja muille paranemisia. Kop kop puuta vain, täällä ollaan terveinä (tällä hetkellä). Saaran sairaus ei kuulosta yhtään kivalta.
Iloisista asioista ensimmäisenä onnittelukiljunnat (Inka on löytänyt ihan uuden kimeystaajuuden viimeisen viikon aikana) 1-vuotiaalle Urholle! Hyvät ultrakuulumisetkin teidän perheellä. Onneksi on tosiaan myös iloa, eikä vain surua. Minä muuten myös usein testailen uutta leipomusta ja suoraan vieraiden suuhun. Siinähän ne tulee maistettua. :) No, ei kai ne kovin pahasti pieleen voi mennä, jos on hyvät raaka-aineet ja sopivan ajan uunissa tms.
Saaralle myös huomisen ansiosta valtavat 1v-synttärionnittelut!
Minä vihdoin sain hankittua uuden lelulaatikon. Meillä siis oli vanha pieni, josta Inka vain mätti leluja pois. Ihme tapahtui uuden laatikon ilmestyttyä, toiminta kääntyi toiseen suuntaan, eli nyt Inka haluaa laittaa leluja laatikkoon. Mikä lie naksaus päässä kävi uuden boxin myötä. Onneksi edelleen myös kaivelee niitä sopivassa määrin ulos sieltä, ettei äitin tartte vieressä olla ulosmättöhommissa.
Jokos Nea sai lääkäriajan?
Me ostettiin tänään keväthaalari. Pitäs hylkiä vettä ja olla teipatut saumat. Kirkkaanpunainen on, ihan kuin muistaakseni Sylvinkin haalari. :) Merkiltään Ver de Terre, oli ihanan pehmeää materiaalia, ei ehkä ole niin tönkkö tuollaiselle kävelemään opettelevalle. En tiedä onko sitten miten hyvä tuo merkki, kun ei ole kokemusta, mutta vaikutti lupaavalta. Ja Småfolkin ihanat kumpparit ostettiin myös, niissä on punaisia omenoita. Kyllä nyt kelpaa mennä ulos. Tähän asti meidän ulkoilut nukkumista lukuunottamatta on ollu oikeastaan nollassa, kun ei ole ollut oikeanlaisia vetimiä.
Väsyttää hieman. Äiti oli eilen kokoustamassa kokousta, joka oli baarissa. Iso ja pitkä kokous, johon liittyi juomatarjoilua. Asiat selvisi ja viihdettä tuli siinä sivussa riittävästi.
Lyyti
Missä ihmeessä te kaikki olette? Pääsiäisreissuilla koko sakki, kun on näin hiljaista.
Meilläkin on hiljaista, mutta kotona ollaan. Eilen testattiin uusi haalari leikkien märässä hangessa. Piti tosi tosi hyvin, ei minkään näköistä merkkiä koko puvussa siitä, että olisi oltu ulkona. Hyvä hyvä.
Lyyti
Tule huhtikuun helmet huhtikuussa 1v ketjuun, siellä ollaan.
ja perheellesi. Vaikea aina tietää miten lapset ymmärtää asioita. Meidän esikoinen mietti isopapan hautajaisissa kun sanottiin, että nyt tulee arkku, että ai aarrearkkuko? Kerrottiin, että pappa on siellä arkussa ja sitä sitten toisti moneen kertaan ja ihmetteli miksi laitettiin sinne syvään kuoppaan.
Mua alkoi omat juttuni naurattaa kun kyselin, että joko Urho tietää, että hänestä tulee isoveli. Hah, mietin jos Tompalle yrittäisi jotain sellaista vaikeaa kertoa niin nauraisi silmät sikkarassa osoittaisi sormella jotain ja sanoisi ehkä:kuk-ka. Urhon kuva silmissäni vaan mietin pojan isommaksi. Onhan Urho tietysti jo yksi kokonaista vuotta!