e ~ e KESÄNUPUT-08 to-su e ~ e

Hei kaikille, vielä taitaa olla vauvat masussa jokaisella!



Mapemaukka: valitsipa umpisuoli sopivan hetken puhjeta& Toivottavasti tosiaan ehtii haava vähän parantua ennen synnytystä!



Vauva-lehti tulee miulle, mutta nyt kun vielä luin vanhoja Vauvoja ja Kaksplussia alkaa tosiaan tuntua siltä, että samat jutut pyörivät siellä uudelleen ja uudelleen. Kunhan tämä tilaus joskus päättyy, seuraavaa en enää aio ottaa. Nyt on toisaalta ollut mukava, kun tulee postissa jotain luettavaa: tykkään aamupalaa syödessä lueskella samalla jotain. Hesariin miulla ei oo ollut aikaa enkä nytkään uskaltautunut tilaamaan, kun ei tiedä, millaisia aamut kohta on&



Kävinpä tänään taas neuvolassa, taas sen puoleen, että nyt minullakin alkoivat nuo viikon välein käynnit. Vauva oli onneksi edelleen raivotarjonnassa, helpotus! Pitkäselkäiseksi arvioi terkka vauvaa, mikä ei ole ihme, miehen kanssa ollaan molemmat pitkiä. Epäili myös vähän, että lapsivettä saattaisi olla niukasti, ja piti kotona pitää pari tuntia sidettä, ettei siihen vain tihku lapsivettä. Onneksi vain valkovuotoa ilmestyi, muuten olisi pitänyt lähteä Kättärille käymään. Sf-mitta oli 35, 2 cm kasvanut viikossa ja vauvan sykkeet 138. Vauveli aluksi nyrkkeili doppleria päin ja lähti alta pois, mutta saatiin äänet lopulta kunnolla kuunneltua. Verenpaine oli edelleen hyvä ja pissa puhdas, Ja mikä parasta, paino oli laskenut 100 g! Viimeksihän oli noussut 2300 g kahdessa viikossa, ja kun nyt oli vähän laskenut, vaikuttaa siltä, että tuo hurja nousu oli tosiaan melko lailla turvotuksen aiheuttamaa.



On muuten mahtava fiilis, minunkin äitiyslomani alkoi vihdoin (virallisesti siis 2.5.)! Eilen kävin palauttamassa tämän kevään viimeisen esseen yliopistolle, juhuu :). Nyt olenkin sitten ottanut rennosti, nukkunut ja vain hiukan pyykkiä pessyt. Nukkuminen on monelle jo hankalaa, samoin minulle. Yöllä joutuu kääntämään sitä kylkeä koko ajan, ja aamulla on silti lonkat jo niin kipeät, ettei kovin pitkiä yöunia voi nukkua. Eilen sitten torkuinkin kahdet päikkärit, kun väsytti katkonaisen yön jälkeen. Tänäänkin on tullut jo yhdet torkut otettua, kun neuvola vielä oli jo aamulla klo 8.30 enkä saanut enää kuuden jälkeen nukuttua.



Synnytystapa-arviosta moni täällä puhuu, ja ihmettelen aina, mikä se sellainen oikein on, kun ei täällä meillä mitään sellaista ole. Lääkärineuvolassakaan ei viimeksi sanonut esimerkiksi vauvan painosta muuta kuin että tuntuu normaalikokoiselta. Ei mitenkään erityisesti kokeillut lantion tai muun kokoa tai sanonut mitään synnytyksestä. Kai ne on sitten kuntakohtaisia eroja, tämä kai Vantaan tapa. Vai onko muilla vantaalaisilla ollut jotain tarkempaa syyniä?



Peräpukamia minulla ei nyt ole ollut vaivana *koputtaa puuta*, mutta luin juuri Gro Nylanderin kirjasta Äidiksi ensi kertaa, jossa neuvottiin hoitamaan synnytyksessä pullahtaneita peräpukamia (varmaan sopii myös odotuksen aikaan) seuraavalla tavalla: Nosta takapuoli pystyyn ja laske sen päälle pussillinen jäämurskaa (jääpussin ja ihon väliin pyyhe tai sideharso). Pidä jäätä peräpukamien päällä noin 20 min. takapuoli pystyssä ja paina peräpukamat sen jälkeen sulkijalihaksen sisäpuolelle. En tiedä, onko toimiva keino, mutta kirjoittaja ainakin kutsuu tätä perusteelliseksi kuuriksi. Toivottavasti auttaa, jos joku uskaltautuu kokeilemaan&



Rentouttavia viimeisiä viikkoja kaikille!



Niina 37+0

Täällä kans pukamat paukkuu ja voidetta menee tuubi tolkulla, inhottavaa =(

Minäkin sain nukuttua hyvin viime yön =) Yhden ainoan kerran piti käydä vessassa (kun yleensä 3-5 kertaa) klo4 aikana. Muuten vointi hyvä kun ei oteta lukuun närästystä ja liitoskipuja. Vauveli jylläs eilen aamuna niin kovasti et luulin jo hänen puhkovan itse kalvot =)



Täällä on flunssaista porukkaa, pojat on nuhassa ja ukko valitteli kovaa kurkkukipua aamulla töihin lähtiessä joten taitaa tuo flunssa häneenkin tulla =(



Itse olen myös samoilla linjoilla noiden lemmikkien ka kun muutamat teistä täälä, eli jos lapset "kärsii" lemmikeistä niin silloin lemmikit lähtee ja lapset ovat etusijalla. Itse otimme viime kesänä koiran ja silloin viimeks ukon ka puhuttiin asia selväks et koira lähtee jos jotai tulee, mut toki toivon että saamme pitää koiran että lapset =D



Jees, nyt ei oikein mitää tästä mun tyhjästä päästä irtoa joten palaillaan asiaan =)



Kauris ja pulla rv35+0

Heräsin juuri päiväunilta. Menin "nukkumaan" säiliöautoon ja heräsin piiipaa-autosta... :DDDD



Miiruliinu oli kiroitellut kuulumisia tuohon me-ke-pinon ja oliskohan 1. kesäkuien tuloillaan sinne. Sen kuuloiset oli terveiset...



Nyt menee taas hermo tähän näpäimstöön,ei tää toimi vaikka puhdistin joten sori nyt eituu tästä mitään : /
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=9af9763b-233d-11dd-a1dd-…!

jos vaikka valittamalla ku se tuntuu käyvän nykyää helpopiten multa.. :O



vihdoin pääs tänne sivuille, kuha ei tää teksti sit lopussa hävies. vähän on joo persiistä nää sivut.



oli pakko nauraa ääneen mansikkapirkon jutu(i)lle.. :D ja samaa mieltä oon ku kanelisokeri ja muutamat muut, vaikka meillä on kuus kissaa joista tykkään tosi paljon ni on se pakko todeta et kyllä niistäki rukkaset tulis lapsen takia. joku järjestys olla pitää.



joku puhu epäpätevästä neuvolantätistä. onkohan meillä sama?? ite ku oottaa ekaa eikä kaikista asioista osaa huolestua eikä kysyä ni eihä sekää kato sit vissiin tarpeelliseks kertoo...



nyt tuli uus täti mulle ja se oli ihan ihmeissään esim. verenpaineista, miks niitä ei seurata ku mulla aina kohollaan.. nyt oli 152/93. sain sitte koneen kotiseurantaa varten. ihan millin on kotona mitatessa alemmat.



onkohan meillekki tulossa jööti. painoarvio 3200 ja sf-mitta 36. se ei kyllä oo vielä oikeen laskeutunu ja kiinnittyny et kyllähän toi mitta siitäki kertoo..

kohdunkaula oli kaks senttiä ja aikas pehmee. joka toinen viikko juoksen tarkastettavana ku sitä istukan tilannetta seuraillaan ku se on ollu siinä kohdunkaulan päällä mut nyt lähteny jo ihan hyvin vetäytymään pois. huimaa seittemän millin viikkovauhtia noussu ylöspäin. (se on takana alhaalla)



mä en sitä taju miks se synnärille tutustuminen laitettiin mulle kaks päivää ennen laskettua aikaa. kaikkien ongelmien jälkeen kova ennustus on et tulee aikasemmin. paljonkos se mua enää pierettää minkä näkönen se paikka on jos oon siellä käyny jo äheltämässä. ois ihan mukava tietää ETUKÄTEEN minne on menossa...



ainii ja sitä se uus neuvolatäti ihmetteli miks ei oo enemmän kerrottu ja seurailtu raskausmyrkytysmahollisuutta. ollu keskiraskaudessa raju munuaisaltaan tulehdus, paljon turvotusta, päänsärkyä, korkeet paineet.. ite en oo hoksannu noita yhistää toisiinsa kokemattomana, oisin olettanu sitte et fiksummat auttais, jotka saa siitä palkanki..



nää on kai sit niitä liitoskipuja: häpyluuta särkee mielettömästi ja muutki luut ynnä muut asiaankuuluvat värkit jalkojen yläpäässä on niin särkevät ja kolottavat ja hellänä ettei voi istua kovalla saati nukkua ees pehmeellä. ja sit viel aikoinaan kaks kertaa murtunu häntäluu vihottelee. lääkäri tutki ettei se oo luutunu ainakaan niin huonosti sisäänpäin et haittais synnytystä, hyvä se ees!



en mitenkään haluis olla itsekäs mut toivoisin kyllä olevani kesänupuista eka synnyttäjä! ;) oon niin kypsänä jo näihin kaikkiin vaivoihin ja kolotuksiin ja turvotuksiin ja sairaalassa juoksuihin ja yöpymisiin ym...! ei siinä mitään mut sieltä tulee aina niin mukavat laskut perässä.. kela ei ainakaan vielä korvaa yhtään mitään. ku kävin kysymässä ja esittelin mm kolmen viikon vuodeosastolaskua ni täti siellä tuumas vaan et ei tipu, jos ei itelläs rahat riitä ni mars sossun luukulle. aha.



ainut mikä vielä uupuu ni on noi peräpukamat ja kohjut. pakko koputtaa puuta kyllä!



jakselkaahan kaikki, ei enää kauan! :)



(nyt jos jökkäsee eikä tää teksti ilmaannu tohon ni lentää kyllä tää kone ikkunasta)



alf 36+6 :)

Voi kun te olette ahkeria kirjoittajia. En millään itse kykene samaan.



Itse kävin tänään äitiyspolilla kokoarviossa, esikoinen oli reilut 4100 g joten halusin tutkimuksiin. Lääkäri ei saanut ultraamalla tästä vaavista millään isokokoista. Tällä hetkellä on normaalipainoinen tai jopa hiukan pienempi viikkoihin nähden. Tämähän ei kerro mitään syntymäpainosta, koska ei ne vauvat kasva minkään kaavan mukaan. Eli kaikki on mahdollista, jos menee yli tai jos ottaa kasvupyrähdyksen tässä lopussa, saatetaan yltää samoihin kuin esikoisen syntymäpaino. Mutta missään nimessä ei kuulemma ole syntyessään 4,5 kg. Tai jos on, lääkäri on silloin TODELLA ihmeissään. Minskumalle vastaisin siis tuosta kasvusta näillä viikoilla, että kasvaa keskimäärin 200 g/viikossa. Kaikki on silti hyvin yksilöllistä. Voi tulla vähemmän tai enemmän....Kuka näitä nyt tietäis, eihän ne vauvat mitään koneita ole ;)



Eilen oli neuvolakin. Kaikki oli hyvin. Sf-mitta 33 cm ja painoa tullut tähän mennessä 8 kg.



Meillä alkaa olemaan suhteellisen valmiina tavarat vauvan tuloon, mutta jotenkin luulen että menee yli. Viime viikon lääkärikäynnillä tilanne oli alaosastolla epäkypsä eikä ole mitään suppareita eikä muitakaan vaivoja. Sairaalakassia voisi kait silti pakkailla valmiiksi.



Olen kanssa odotellut milloin ensimmäinen kesänuppu päättää syntyä. Hyville viikoille on kaikki jo päässeet, hyvä niin. Itsellä tänään täynnä 37 viikkoa ja se tuntuu paljolta, kun ajattelee "ettei tunnu missään".



Mukavaa viikonloppua kaikille!



Eliador ja vimpula tasan 37

Kävin vakoilemassa muiden pinoja ja ensimmäinen heinäkuinen on jo syntynyt viime viikolla!!



Eliador

mä kanssa täällä vantaalla.. tuntuu ettei muuten ois mitenkään hääppöset järjestelyt, mut mulla on toi ongelma et istukka on liian alhaalla ja valuttaa välillä verta ni sen takia seuraillaan tarkemmin ja on synnytystapa-arvio ym. vauvan painon kattoo aina samalla ku tarkastelee istukkaa..



oli muuten lutunen viime ultrassa kattoo ku pikkune mussutti suuta ja harjotteli imemistä. :) <3



ainii ja mapemaukalle jaksamisia, ku ei muuten ois/tulis raskaudessa vaivoja ni pitää sitte tommosta vaivaa ängetä!

Kuten moni muukin niin meikämammakin lyllertänyt neuvolan syyniin. Kaik ok, paineet alhaiset kuten aina, pissa melkein puhdas (protskut vähän plussalla), oma paino tippunut vaikken mitenkään kontrolloi syömisiäni (päinvastoin, viime yönäkin vedin melkein litran kermajäätelöä hiukopalaksi kun oli IHAN PAKKO!) ja sf-mitta kanssa laskenut 31.5cm:iin kun tuo urpo vaan kaivautuu alemmas ja alemmas.

Hb oli maanantaina naikkarilla 100 eli alhaalla se pysyy, crp ja leukosyytit edelleen koholla kuten koko kevään ajan. Ensi viikolla haluaisivat vielä mitata tulehdusarvot mutten taida millään viitsiä, eihän noille nyt mitään tehdä kuitenkaan...





Mapemaukka : miten korkeat nuo sinun crp-arvosi oli ennen leikkaustasi? Toivottavasti saat nyt levätä rauhassa ja toipua kunnolla leikkauksesta, seuraava koitoshan on muutaman viikon päästä jo edessä ;-)





Hiivaa epäilin vielä eilen potevani mutta saattaapi olla että tuo alapää vaan aristaa muuten kun on koko värkki putoamaisillaan, mutta jos hiivalta alkaa vaikuttaa niin saa kuulema käyttää apteekin emätinpuikkoja vaikka kohdunsuu onkin jo auki. Hyvä. Lasten kanssa uimahalliin ei kuitenkaan ole enää asiaa - harmi, mukelot kyllä protestoivat - vaikkei olisikaan paikat vielä auenneet. Hankalampi vaan sitten vauvan kanssa viedä isompia hallille uimaan, onneksi tulee kuitenkin kesä ja päästään rannalle polskimaan.





Kanelisokerikos se noista supistuskivuista puhui? Samma här eli ei tulisi mieleenkään liikkua supistusten aikana vaan paras asento on se makuuasento, vuoroin käppyrässä, vuoroin suorana kipristellen. Ei mulla voimat riittäisikään pystyssä pysymiseen, saa nähdä kuin nyt sitten tämän kanssa käy kun vesisynnytystä olisi tarkoitus yrittää. Ehkä taas päädyn sängylle sikiöasentoon peittoa tiukasti korville vetäen ;-)





Vauvalehtiä ei meille tule, lueskelen kyllä jos jossain on käsillä. Tosi harvoin tulee ostettua, silloin täytyy olla kyllä tosi mielenkiintoinen juttu jos meinaan rahojani lehtiin tuhlata. En kyllä lue mitään muitakaan lehtiä eli ei koske pelkästään näitä raskaus-ja vauva-aiheisia julkaisuja.





Nopealla synnytyksellä minuakin pelotellaan, ekassa makasin 15h synnytyssalin punkassa hievahtamatta. Edellisessä kerkesin olla sairaalassa 45min kun oli jo lupa ponnistaa, nyt on ukaasi lähteä heti ekoista tuntemuksista liikenteeseen jos meinaan ammeeseen vielä ehtiä. Ehkä olen nyt viisaampi kuin viimeksi, silloin lähdin laitokselle kaksi tuntia ensmmäisen supistuksen jälkeen - eikä edes olleet vielä kipeitäkään. Kieltämättä tuskanhikeä ja paniikkioireita alkaa puskea pintaan tuo lähestyvä tuomiopäivä, kai se vaan on pakko taas käydä läpi vaikkei millään haluaisi :-( Toivottavasti yhtä nopealla temmolla kuin viimeksikin.....





Aurinkoisempaa viikonloppua - ja vähän lämpöäkin saisi olla ulkomittarissa enemmän





Nappula 37+3

Oli kyllä ikävin neuvolassa käynti sitten koko aikana =( Jäi epäilyttämään kaikki maan ja taivaan väliltä neuvolatätien ammattitaidoista lähtien.. ihmisiähän nekin on ja saattavat olla väärässä tai oikeassa eli toivotaan väärää hälytystä mun kohdalla.



Verenpaineet siis ok, hemppa 125 sitä olekaan katottu aikoihin, en ole rautatabletteja pystynyt syömään kun laitto heti vatsan kovaksi vaan käyttänyt luontaistuotekaupan rautaliuosta. Pissa puhdas, vauvan sydänäänet hyvät. 400g painoa tullut lisää, vois jo pysähtyä.



Sitten kokeilua oisko laskeutunut tai mitään, näin hoitajan ilmeestä jo että mitäs nyt...?! sf 33,5cm eli 0,5cm kasvanu edellisestä käynnistä. Hoitajalla epäilykset heräs miten päin se vauva nyt sitten siellä onkaan????????? koko ajan sanottu että joo on pää alaspäin, meinasin jo siinä vaiheessa purskahtaa itkuun, muutenkin ollut jotenkin tunteet pinnassa, ei kai ihme esikoista ootellessa ja mielessä pyörii synnytys ym. + muutenkin tunteellinen. Ihan normaalia mulle että välillä tulee itkun purkauksia.



Hoitaja sit pyysi lääkärin jolla on "paras käsituntuma" ja se totes että ompa "täynnä tavaraa tämä masu" olinkin vaan että joo on ollutkin "melko" pinkeä olo, tunne että kohta poksahtaa koko pömppis. Eli oiskin tulossa isompi kun lääkäri 2vk sit arvioi. Sano että peppu tuntuu melko kovalta ollakseen ylhäällä, mutta pääty siihen että ois kuitenkin pää alaspäin.. Mulla heräs kaikki mahdolliset epäilyt tietenkin heti että onkohan ne nyt sitten ihan varmoja...?? hoitaja ilmeisesti näki mun ilmeestä ja sano että laitetaan varmuuden vuoksi lähete kättärille ultraan niin tilanne varmistuu ja samalla voi katsoa koko arviota. Helpotus! Vain piinaava viikonloppu edessä ja ens viikon alussa pitäis tulla kutsu ultraan. Peukut taivasta kohden että tosiaan väärä hälytys ja että siellä ollaan pää alaspäin.



Muistaakseni joku puhu jossain vaiheessa synnytysäänestä/laulusta, sisko oli käyttänyt a-äännettä ja se rentoutti, ajattelin itse ottaa jonkun rentoutuslevyn mukaan eihän sitä tiedä vaikka auttais. Tota äänettä harjoitellaan kuulemma mammajoogassa, onko moni käynyt? Itse en, vain siskolta kuullu kokemuksia.



Vauvalehtiä olen lukenut, sain työkaverilta vinon pinon ja siskollakin oli vanhoja lehtiä, en tilannut kun ajattelin että melko samat jutut niissä varmaan pyörii. On myös kaksplus, 9kk ja aktiivinen synnytys ry:n lehtiä, ettei lukeminen ainakaan lopu... =)



Täällä nukuttu todella hyvin, vaikka öisin vessassa joutuukin käymään 2.-3krt. Välillä on puutunut jompi kumpi puoli kun ei oo montaa asentoa missä nukkua. Tyyny on hyvä jalkojen välissä.



Joku muukin oli jolla suonikohjut vaivaa, etten oo ainut. Perintötekijöinä saanut ja nyt alkanut oikkuileen vielä enemmän näin loppusuoralla. Peräpukamia ei ole täytyy kans koputtaa puuta ettei tuliskaan. Herkkä vatsa toiminut vaihtevalla menestyksellä, täytyy tarkkailla syömisiä näin loppumetreillä varsinkin.



Systeri sano että imetysliivit kannattaa hankkia vasta sen jälkeen kun maito on noussut että tietää vähän minkä kokoset, monet on tainneet hankkia jo. Sain siskolta muutamat melko uudet.



Vauvan vaatteet pesty ja sairaalalaukku pakattu. Nyt vaan edistää sitä synnytystä kuten joku sanonut että SAUNA, SEKSI, SIIVOAMINEN, SHOPPAILU,SAUVAKÄVELY vois auttaa eli niitä nyt sitten kaikki kesämammat kokeileen ettei heinäsirkat pääsee synnyttää meitä ennen =)



Viikonloppuja kaikille!



-Zurite 37+5

Zurite: Hyvältähän tuo siinä mielessä vaikuttaa, jos tuo Kättärin käynti on vain varmuuden vuoksi ja lääkäri kuitenkin periaatteessa oli sitä mieltä, että pää on alhaalla. Tunnetko itse potkuja mihin suuntaan ja kuinka kovia? Ja ovatko ne muuttuneet, vai olisiko se sitten tosiaan pitkään jo köllinyt pää ylhäällä? Toivottavasti nyt olisi väärä hälytys!



Miten muuten kaikki muut, joilla vauva on ollut poikittain tai perätilassa, ovatko pikkuiset ymmärtäneet kääntyä? Toivottavasti, peukut täällä pystyssä kaikkien puolesta :).



Miekin sain tänään muuten viimeiset vauvan vaatteet pestyä, vielä kun jaksaisi niitä silitellä. Sairaalakassin pakkaaminen on melko pitkällä, mietin, että omat ja vauvan kotiutumisvaatteet voisi päättää vasta sitten, kun tietää, milloin pääsee kotiin, eli miestä voisi sään mukaan pyytää tuomaan vaatteita samalla kun kuitenkin tuo turvaistuimen Kättärille.



Hurjan väsynyt olen, otin sitten tänään jo toiset tunnin päiväunet... Ei vain millään meinaa kestää hereillä!



Niina

KANELISOKERI: siis tää peräkipu on jotain aivan sanoinkuvaamatonta. Jotain rasvaa mies niihin toi, mutta ei tehoa. Mun kaveri sanoi (anteeks taas tää asian kammottavuus) et ne pukamat pitäis se rasvan kans työntää takas takalistoon... siis hyi h*****tti. Mä en pysty edes kunnolla vessassa pissalla käymään, itkettää kun joka paikka on niin kipee, takamus, maha ja lonkat.



Mun vauva on kääntyny pää alaspäin joskus 30 viikon tietämillä ja onneks pysynyt niin päin. Valitettavasti mulla on joku lihassyy revenny mahassa ja tää v auva asennollaan pahentaa tilannetta niin, etten pääse iltaisin edes liikkeelle. 39 viikolla on kai käynnistys.... jos ei ennen sitä ala tulemaan.



Pakko saada lakritsia NYT! Mulla on onneks niin alhainen verenpaine, että saa kuulemma syödä salmiakkia ja lakritsia niin paljon kun sielu sietää.



19kg tullut painoa tässä raskaudessa, ei ihme, että pukamatkin ilmestyneet...:/

Pitipä alkaa ihan kokeileen onnistuuko nyt viestin laitto. Eilen kirjoittelin pitkästi ja katos saman tien : (



Täälläpä ei mitään ihmeempää, ison mahan kans lyllerretään päivästä toiseen. Aika meinaa käydä välillä pitkäksi, mutta pitää yrittää nauttia vielä. Kohta alkaa koululaisella kesäloma, tyttö jää hoidosta ja vauva siihen päälle, ei ole varmaankaan sitten tekemisen puutetta.



Olo on vielä suht ok, liitoskipuja on ja kävely on niiden takia jo melko hankalaa. Yöllä ei saa kunnolla nukuttua kun pitää vessassa ravata ja sitten heräilen jo 6 maissa ja hyvässä lykyssä olen yölläkin pari tuntia hereillä, ja nyt kun vielä sais nukkua. Lisäksi on supisteluja, närästystä ja selkäkipua. Turvotteluja ei onneks ole pahemmin, edelliset lapset ovat syntyneet syksyllä ja kesän helteet on saaneet aikaan kovat turvotukset. Joten se suhteen näyttää nyt paremmalta : )



Ens viikolla tiistaina olisi lääkäriaika, joten saapa nähdä onko mitään alapäässä tapahtunut. Muakin on alkanut tuleva synnytys jännittään ja se etenkin, että osaa lähteä oikeaan aikaan sairaalaan.



Jännää on tosiaan tämä odottelu kuka meistä ensimmäisenä synnyttää kesänuppunsa : ) Kohtahan se jo vaihtuu kuu kesäkuuksi...



Mukavaa viikonloppua kaikille!



Tuikku rv 36+5

Kävin itse kaupassa aamupäivällä enkä ostanut taaskaan karkkia, ja olis hirveät karkintuskat. Miten tästä selviää???



Kirjastosta hain taas usemman kirjan, olen himolukija ja tylsänä päivänä luen kevyesti kaksikin n. 300 sivuista romskua. Yhteen kirjaan, jos yhtä kyytiä lukee, menee reilut 3 tuntia...



Mulla tuli eilenkin alapäähän semmoisia teräviä vihlaisuja, mitähän ne lienevät. Vois arvella että ehkä kohdunsuun tienoolle tai vähän alemmas? Niitä on siis tullut viikon parin aikana vaihtelevasti, usein samana päivänä useampia ja sitten pari päivää taukoa.



Mulla oli silloin joskus +32 viikoilla se yksi kipeä pukama, mutta se parani itsekseen (ja bepanthenilla) parissa viikossa. Sittemmin olen uusia pelännyt vaan toistaiseksi välttynyt. Maha toimii vaihtelevasti.



Otin äsken luullakseni 2h päiväunet. Kevyesti. En jaksanut käydä edes puhelinta katsomassa kun se soi. Viime yön tosiaan 1-2h välein heräsin tarkistamaan kamerasta, varsooko tamma. No ei varsonut, jokohan tänä yönä...



Ennen nukkumaanmenoa kaivelin vauvan vaatteet esille ja laitoin kaikki valkeat pyörimään, onpahan meilläkin sitten pesu edes aloitettu. On noita vaan PALJON, mutta eiköhän niille kaikille käyttöä löydy... Pinnasänky pitäis kanssa ruveta kasaamaan jo.



Nyt pitäis jaksaa ruveta ruuanlaittoon. Mies oli taas töissä 6.30-17.30, kävi vaihtaan auton ja lähti poikiaan hakemaan. Niillä on yleensä aina hirveä nälkä kun tulevat, kun eivät kotonaan saa ruokaa...



Viikko vaihtui, 36+0 mennään täällä :)

Itkua minäkin olen koko viikon vääntänyt. Ahteri on niin kipeä, että näen tähtiä ja kyllä minä sen pukaman olen sisulla sinne sisälle työntänyt, jumalattoman kipeää sekin tekee! Ostin kertakäyttöhanskoja, joten operaatio ei ole niin kamala kuin miltä se kuulostaa.



Nielin ylpeyteni ja pyysin miestä kurkkaamaan kun en itse nähnyt mitään enää peililläkään ja mies sanoi, että pukama siellä on ja suuri sellainen onkin, tulipunainen...voi jee tätä perse-ongelmaa. Kauhistuttaa, miten kipeänä olenkaan kun synnytys on ohi ja pukamia tulee lisää ponnistusvaiheen ansiosta, nyt jo yhden tulehtuneen hetulan kanssa on hankalaa :(



Mitä tahansa kipua kestäisin, muttei tätä kirvelevää, tykyttävää persekipua! Ja anteeksi, jos jollekulle tuli huono olo...



Vauvan asennosta:



Minullakin oli pitkään vauva poikkitilassa, mutta nyt on kääntynyt oikeinpäin...ihan parin viikon sisään.



...kyllä se tästä, enää muutama hassu viikko jäljellä, hyvässä lykyssä vähemmänkin...mieluusti olisin se joka nyyttinsä ekaksi hakee...niin kuin varmaan me kaikki täällä :p



Kanelisokeri 37+0

Kanelisokeri...ei se mun pukama pysy siellä...yritin hanskojen ja sen pukamavoiteen kans... pitääkö mun mennä lääkäriin??? Mä kyllä kans nään siellä ison, punasen paukaman, voi jessus ja tokihan se tuntuu... kovalla tuolilla on tuskaan istua. Voikohan se jotenkin "puhjeta" synnytyksessä ponnistusvaiheessa vai mitä se pukama oikein on?



Voi helvatan helvatta kaikkea sitä pitääkin kestää, että lapsia saa. Mun eka raskaus meni kuin unelma ja sitten vauvalla olikin jos mitä ja sairaalassa istuttiin eka vuosi. Nyt näyttäs että vauvalla kaikki ok niin äiteelle tulee vaiva vaivan perään, no ennemmin näin päin, voin kertoa!!!



Auttaakohan paracetamol näihin pukamavaivoihin?



Mukavaa viikonloppua kaikille vaivaisille ja vähemmän vaivaisille



Kixnix 36+5?? tai 4...

Kixnixnix..sinulla on sitten pahana...minulla pukama pysyy sentään muutaman tunnin sisällä...kunnes pullahtaa taas ulos...mainitse asiasta neuvolassa. Voi olla, että joudut hoidattamaan sen pois synnytyksen jälkeen. Olen "hirtättänyt" niitä joskus aiemmin pois ja kipeää teki sekin, ei siinä vaiheessa kun se operaatio tehtiin, mutta jälkikäteen jomotteli ihan kympillä.



Panadolilla olen pärjännyt öisin jotenkin, mutta kun noita kipuja on muuallakin kuin ahterissa, niin ei ainakaan tuo 400mg pilleri tunnu tuovan ihan täydellistä helpotusta asiaan...



Kanelisokeri

Pukamahan on eräänlainen peräsuolen suonikohju. Se on täynnä verta ja saattaa vielä puhjetakin, älä siis huolestu jos pytty on ihan veressä vessasession jälkeen....

Tulinpa taas kurkkimaan tänne ja hirmusti on kirjotuksia tullut. Ahkeraa porukkaa! :)



Mulla on koko päivän tullut menkkamaisia supistuksia, välillä kippuraan mentävä, välillä ne on lievempiä. Alaselkä on tulessa KOKO AJAN, lonkat ja takamus niin kipeinä että. Ja vihloo alapäässä.

Eli samat vali valit ;)



Kävi kaveri yllätysvisiitillä tossa istumassa 3h, ihan kivaa :)



Mies haki pojat taas töitten jälkeen. Pihalla pyöräilevät kovasti. Nyt on kivan aurinkoista ollutkin tänään vaikka kylmää onkin.



Aion kattoa tänään suomen pelin, tulee sentäs ihmisten aikaan joten jaksaa valvoa!



Jaksamisia kaikille!!



a_j taas (37+1)

muistatte, jos raidia olette katsoneet, että siellä oli se perse-arska, jolla aina joku tölväisy kävi hanuriin. no, se siitä mielleyhtymästä.



Minulla onkin toisenlaisia uutisia. Tytär tuli koulusta ja se kun on sairastunut siihen mulukkuikään niin otettiin taas yhteen ihan satasella. Voi vittulan väki heinätöissä kun en itekään osaa hillitä vaan huudan naama punaisena ja poika pelkää jo sitäkin. Minä kun en mikään lammas oo muutenkaan niin tulee sitten vielä viimeisillään raskaana kokeilemaan, miten kiihtyy. helvetti sentään.



ensin ei se kakara liikahda millään ja sitten kun korottaa ääntään niin tulee itkun kanssa että "aina mulle vaan huudetaan". se on mestari kääntämään nämä kärhämät sillattiin että häntä vaan tölvitään ja minä olen ilkeä. Voi jestas sanon minä.



tässä on jäänyt pukamatkin toiseksi tänään.



Kakut on leivottu. saatana.



- pirkko

Voi että, te olette ihania, täällä taas nauran vedet silmissä Pirkon ja muiden jutuille :)



Meillä alkaa olla nyt kaikki tavarat valmiina, sairaalalaukkukin. Ajattelin, että kotiutumisvaatteet mies saa koota itse ohjeideni mukaan, kun ei yhtään tiedä, millainen keli silloin on (meikäläisellä kun yliaikaisuus tarkoittaa heinälasta ja heinäkuussa on yleensä aika lämmin). Muuten sairaalalaukussa on jo hygieniatuotteet, luumut ja muut sellaiset. Vielä pitäisi ladata kameran akku ja iPodi.



Mitenkäs muuten hormonit hyrräävät imetyksen aikana, ovatko ne yhtä sekaisin kuin raskausaikana? Entä jos ei imetä, tasaantuvatko sitten nopeasti?



Oletteko yhtään miettineet synnytyksestä palautumista vielä? Itse tässä turhamaisuudessani mietin välillä, mitenköhän tuo mahanahka mahtaa palautua... Ja raskausarvet vaalentua. Läskistä uskon pääseväni eroon, mutta nahasta ei noin vaan pääsekään. No, katsotaan miten akan käy.



Jaksamisia kaikille pukamien kanssa taisteleville, toivottavasti kohta alkaa porukka ulkoistaa noita vauveleita, oireetkin varmaan helpottavat sitten.



Poltsi 35+5