Lue keskustelun säännöt.
Palkaton pakkotyö Suomessa
06.11.2014 |
Oikeita työpaikkoja odotellessa
Työttömät halutaan mukaan yhteiskunnan toimintaan, mutta kilpailematta työmarkkinoiden kanssa.
Virallistettu rikos. Sitä on kuntouttava työtoiminta sosionomi, oikeustieteen kandidaatti Sakari Timosen mielestä.
Kuntouttavassa työtoiminnassa pitkäaikaistyöttömälle tarjotaan työtä tai muuta aktivoivaa toimintaa syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Palkkio osallistumisesta on 9 euroa päivältä, ja se maksetaan toimeentulotuen lisäksi. Kieltäytymisestä seuraa sanktioita.
– Laki kuntouttavasta työtoiminnasta pitäisi nimetä laiksi palkattomasta pakkotyöstä, Uuninpankkopoika-nimisen yhteiskuntakriittisen blogin kirjoittajana tunnettu Timonen sanoo.
Timonen ehdottaa, että kuntouttava työtoiminta korvattaisiin kokonaan palkkatuetulla työllä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkija Jouko Karjalainen arvioi, että laki kuntouttavasta työtoiminnasta toimi ajatellulla tavalla 2000-luvun alkupuoliskon. Siihen asti kuntouttavan työtoiminnan asiakkaina oli ollut muutamia tuhansia ihmisiä.
Tilanne muuttui, kun kuntouttavan työtoiminnan velvoittavuus laajennettiin koskemaan ensin nuoria ja lopulta kaikkia työttömiä.
– Alkuperäinen ajatus katosi aivan liian kauas. Kuntouttavaan työtoimintaan on haettava nyt uutta sisältöä, Karjalainen sanoo.
Hänen mielestään kuntouttava työtoiminta on joidenkin ihmisten kohdalla toimivin ratkaisu. Se on varsin joustavaa ja siihen liittyy sosiaalinen kuntoutus.
Palkkatuetussa työssä on sen sijaan normaalin palkkatyön puitteet, kuten säännöllinen työaika ja työehtosopimuksen mukainen palkka. Palkkaava yritys, säätiö tai kunta saa palkkatukea henkilön palkkaamisesta.
Karjalainen on jäsenenä sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä, joka selvittää osallistavaa sosiaaliturvaa. Sen toimikausi päättyy helmikuussa 2015. Työryhmä pyrkii löytämään pitkäaikaistyöttömille uusia aktivointikeinoja jatkuvien kuntouttavan työtoiminnan jaksojen tilalle.
Tavoitteena on, että työllistymisedellytykset paranisivat ja syrjäytyminen vähenisi.
– Minä asettaisin tavoitteen paljon matalammalle. Että saisimme kuntouttavalle työtoiminnalle vaihtoehtoja, jotka perustuvat enemmän vapaaehtoisuuteen, ei sanktioiden lisäämiseen, Karjalainen sanoo.
Kuntouttava työtoiminta ei saa kilpailla oikeiden töiden kanssa, mutta se ei saa myöskään olla turhaksi koettua puuhastelua.
– Se on hirveän ahdas rako, missä pitäisi yrittää kehittää jotakin uutta toimintatapaa.
Uusia ideoita työttömien aktivoimiseen etsitään kuntapilottien avulla. Erilaisia työllisyyskokeiluja toteutetaan syksyn 2014 aikana kuudessa eri maakunnassa. Tavoitteena on löytää työmuotoja, jotka eivät uhkaa työmarkkinoita.
– Nyt haetaan ideoita, ei valmiita toimintamalleja. Tuloksena saatavat ideat ovat sovellettavissa myös pääkaupunkiseudulla, Jouko Karjalainen sanoo.
Pian työryhmän asettamisen jälkeen leimahti keskustelu, jossa hallitusta moitittiin orjatyön ja työttömien risusavottojen ajamisesta.
Sosiaalipolitiikan tohtori Anna-Maria Isola arvioi, että osallistavan sosiaaliturvan valmistelu on onnistuttu kampeamaan oikealle uralle alkuvaiheen vastikkeellisuuspuheiden jälkeen.
Isolan mukaan osallisuus, toisin sanottuna mahdollisuus kuulua johonkin ja vaikuttaa, on vastikkeellisuutta tärkeämpää.
– Pelkään, että keskustelu osallistavasta sosiaaliturvasta on vain retoriikkaa, jolla valmistetaan ihmisiä suurempiin muutoksiin sosiaaliturvajärjestelmässä.
Pilotteihin osallistuneiden ihmisten kokemukset ovat Jouko Karjalaisen mukaan olleet myönteisiä. Pilotit ovat kuitenkin alkuvaiheessa, joten vielä on mahdotonta sanoa, miten ihmiset kokevat osallistamisen.
Osallistavan sosiaaliturvan piloteissa on tulossa muun muassa medialeirejä, joilla harjoitellaan medialukutaitoa, mutta ei tuoteta kaupallisen median kanssa kilpailevaa sisältöä. Yhdessä pilotissa kokeillaan sosiaalitoimistojen työn kehittämiseen osallistuvaa asiakasraatia.
Perinteisempää kuntouttavaa työtoimintaa edustaa Rauman pilotti, jossa työllistettävät ovat muun muassa ulkoiluttaneet vanhuksia.
Mikäli sosiaaliturvan vastikkeellisuus lisääntyy, aktivointitoimenpiteistä kieltäytymisestä seuraisi työttömyysturvaa saaville karenssi ja toimeentulotukea saaville perusosan alentaminen.
Kelan tutkimusjohtaja, professori Olli Kangas pitää osallisuushankkeen vaarana sitä, että lopputuloksena syntyy jälleen uusi byrokraattinen malli.
– Se lisäisi entisestään sosiaaliturvajärjestelmän sekavuutta. Mielestäni koko sosiaaliturvajärjestelmää pitäisi uudistaa päällekkäisyyksien välttämiseksi, Kangas sanoo.
Helsingin Diakonissalaitoksen kehitysjohtaja Liisa Björklund perää osallisuuskeskusteluun aitoa vastavuoroisuutta. Ihminen ei saa jäädä vain toimenpiteiden kohteeksi, jota ”auktoriteettitaho potkii kohti toivottua aktiviteettia”.
Osallistamisen lähtökohdaksi pitäisi Björklundin mukaan ottaa ihmisen omat voimavarat ja tilanne.
– Kaikilla ihmisillä, myös vaikeaan asemaan joutuneilla, on osaamista ja taitoja, joista olisi yhteiskunnassa hyötyä, Björklund painottaa.
http://www.kirkkojakaupunki.fi/kaupunki/oikeita-tyopaikkoja-odotellessa
Kommentit (101)
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 08:09"]
Onhan se kamalaa riistoa, jos joutuu kahdesti viikossa 3 tunnin ajaksi johonkin työkeskukseen keittämään kahvia tai tekemään nettisivuja.
[/quote]
Niin, mikäs siinä jos siitä maksettaisiin 2 x 3 h mukainen tuntipalkka. Mutta ei makseta. Pakkotyöstä saa 9 €/päivä, eli esimerkissäsi tuntipalkaksi tulee muhkeat 3 €.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totuushan on, että kaikkia näitä ilmaisen/halvan työvoiman tekijöitä käytetään palkatun henkilön tilalla.
Ja miksipä ei, siinähän työnantaja säästää pitkän pennin.
Niinpä. On se hirveää, ettei ihminen saa mistään penniäkään ja silti pitää tehdä töitä muutama tunti viikossa... Ai, niin. Saahan ne. Työttömyyskorvausta. mutta se onkin sellaista rahaa, ettei sitä saa rahaksi laskea.
Oikeasti olen kyllä sitä mieltä, että ilmaista lounasta ei pidä yleisen yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden takia ollakaan. Ongelma on vaan, että työnantajat ei palkkaa ketään oikeasti, jos kerran yhteiskunta voi tukea työllistämisessä. Esimerkiksi mieheni jäi työttömäksi keväällä ja on nyt töissä palkkatuettuna. Tekee samaa työtä kuin aikaisemmin ja täysin itsenäisesti. Työnantaja laskuttaa sen 60 Euroa/h asiakkaalta. Silti yhteiskunnan pitää maksaa osa palkasta, jotta sai tuon työn. Totuushan on, että työnantajan kannattaisi palkata, vaikkei saisi penniäkään yhteiskunnalta. Mutta eihän kukaan "ilmaisesta" rahasta kieltäydy.
Siis häh? Oikeasti saa 9 Euroa/pv. Mä luulin, että saisi minimissään sen 40 Euroa/päivä, mikä tekee jo 13 Euroa/h. Vai onko työttömän logiikka sellainen, että tietty summa tulee kuin Manulle illallinen ja sen päälle voidaan puhua palkasta? Pitäisikö tässä alkaa laskea omakin palkka sen mukaan, että mitä saan enemmän kuin saisin työttömänä ja itkeä, että kun palkka ei ole kuin 5 Euroa/h?
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 08:26"]
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 08:09"]
Onhan se kamalaa riistoa, jos joutuu kahdesti viikossa 3 tunnin ajaksi johonkin työkeskukseen keittämään kahvia tai tekemään nettisivuja.
[/quote]
Niin, mikäs siinä jos siitä maksettaisiin 2 x 3 h mukainen tuntipalkka. Mutta ei makseta. Pakkotyöstä saa 9 €/päivä, eli esimerkissäsi tuntipalkaksi tulee muhkeat 3 €.
[/quote]
"Suuret kaupungin maksavat jättisakkoja pitkäaikaistyöttömistä sen sijaan että aktivoisivat työttömiä tukitoimin.
Esimerkiksi Helsingin kaupunki maksoi Kelalle työmarkkinatukimaksuja viime vuonna 26,4 miljoonaa euroa, Tampere liki 18 miljoonaa ja Turku 12,7 miljoonaa, Oulu kymmenen ja Vantaa 9,7 miljoona euroa.
Kunnat joutuvat maksamaan puolet pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta, jos ne eivät aktivoi työtöntä 500 päivän kuluessa. Viime vuonna kunnat maksoivat tällaisia niin sanottuja Kela-sakkoja yhteensä yli 215 miljoonaa euroa."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei minua ole koskaan pakotettu töihin, aina olen mennyt vapaaehtoisesti ja saanut tessin mukaisen palkan. Ihan oikein että elämäntapatyöttömiä vähän kiusataan elämäntapansa vuoksi. Töitähän Suomessa kyllä on, mutta ne ei kelpaa.
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 08:26"]
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 08:09"]
Onhan se kamalaa riistoa, jos joutuu kahdesti viikossa 3 tunnin ajaksi johonkin työkeskukseen keittämään kahvia tai tekemään nettisivuja.
[/quote]
Niin, mikäs siinä jos siitä maksettaisiin 2 x 3 h mukainen tuntipalkka. Mutta ei makseta. Pakkotyöstä saa 9 €/päivä, eli esimerkissäsi tuntipalkaksi tulee muhkeat 3 €.
[/quote]
Työtön saa korvausta päivässä vähintään 32,66 e. Jos viikossa on 6 tuntia avustavissa tehtävissä päiväkeskuksessa, on tuntipalkka 27 euroa + 3 euroa eikä suinkaan pelkkä 3 euroa. Kaikki muut tunnithan se työtön on vapaalla, joten ei peruspäiväraha minun mielestäni ole korvausta tekemättömyydestä vaan siitä, että tekee työllistyäkseen jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 08:26"]
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 08:09"]
Onhan se kamalaa riistoa, jos joutuu kahdesti viikossa 3 tunnin ajaksi johonkin työkeskukseen keittämään kahvia tai tekemään nettisivuja.
[/quote]
Niin, mikäs siinä jos siitä maksettaisiin 2 x 3 h mukainen tuntipalkka. Mutta ei makseta. Pakkotyöstä saa 9 €/päivä, eli esimerkissäsi tuntipalkaksi tulee muhkeat 3 €.
[/quote]
Ja se 9 e per päivä on siis pelkkä kulukorvaus. Sillä saa hikiseen katettua julkisen liikenteen tai oman auton maksut. Eli palkka 0 e.
Yleinen tietämys kuntouttavasta työtoiminnasta on heikko. En ihmettele yhtään, että keskiverto työssäkävijä ei siitä paljoa tiedä. Se on hänelle jokin etäinen toimenpide, joka kohdistuu joihinkin toisiin, mutta ei koskaan omaan itseen. Hyvin usein kuntouttava työtoiminta sekoitetaan vajaatyökykyisten kuntoutukseen, joka kuitenkin on ihan eri asia. Kuntouttavaa työtoimintaa ja palkatonta työkokeilua luullaan ihan tavalliseksi palkkatyöksi.
Tätä harhaluuloa lietsovat virallista liturgiaa toistavat poliitikot, työtoiminnasta palkkansa saavat työvalmentajat ja tietämättömät toimittajat, jotka puhuvat työvoimapoliittisista toimenpiteistä ikään kuin kyseessä olisi palkkatyö. Tästä tietämättömyydestä hyvä esimerkki on edellinen juttuni.
Siihen saamani palaute kertoo yleisen tietämyksen heikkoudesta.
- Kuntouttavaa työtoimintaa voivat olla esim. avustavat tehtävät rakennus, purku- ja remonttikohteissa, puistotyössä, mattopesulassa, kierrätyskeskuksessa, koululaisten iltapäiväkerhossa, päiväkodissa, suurtalouskeittiössä, vanhustyössä, kehitysvammatyössä sekä kädentaitoja vaativat tehtävät, kuten entisöinti tai pyöränkorjaus.
Tämä kommentoija ei tiedä, että laissa on selkeä palkkatyön korvaamiskielto. Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 14 § 2 momentti sanoo, että kuntouttavalla työtoiminnalla ei saa korvata virkasuhteessa tai työsuhteessa tehtävää työtä.
Kuntouttavalla työtoiminnalla ei siis saa korvata mitään sellaista työtä, joka tavallisesti teetetään palkkatyönä. Kommentoijan manitsemien avustavien tehtävien pitäisi olla sellaisia toisarvoisia tehtäviä, jotka ihan hyvin voidaan jättää tekemättä, jos niitä ei saa teettää ilman palkkaa.
Yhtälö on mahdoton ja siksi korvaamiskieltoa rikotaan avoimesti. Kuntouttavan työtoiminnan pitäisi olla järkevää, hyödyllistä ja työelämävalmiuksia kehittävää, mutta sillä ei saa korvata mitään palkkatyötä. Joskus olen esittänyt, että oikeastaan kunta voisi kerätä kaikki pitkäaikaistyöttömät kerran viikossa neljäksi tunniksi hippasille, nimetä sen kuntouttavaksi työtoiminnaksi ja vapautua työmarkkinatuen maksuosuudestaan.
Hyvin usein minulta tivataan tutkimuksia kuntouttavan työtoiminnan vaikutuksista ja työttömien sijoittumisesta työelämään kuntoutusjakson jälkeen. Heille voin suositella vaikkapa Jarno Karjalaisen ja Vappu Karjalaisen tutkimusta Kuntouttava työtoiminta – aktiivista sosiaalipolitiikkaa vai työllisyyspolitiikkaa?
Sen lopputulos ei ole missään suhteessa viralliseen hehkutukseen kuntouttavan työtoiminnan siunauksellisuudesta. Tutkittavista sijoittui kuntouttavan työtoiminnan jakson jälkeen palkkatöihin tai ammatilliseen koulutukseen vain 5 %. Siis vain 5 % ja tässäkin ovat mukana ammatilliseen koulutukseen sijoittuneet. Työelämään sijoittuneita on paljon vähemmän ja itse tiedän vaikkapa oman kuntamme tilanteesta sen, että kuntouttavan jakson jälkeen työelämään on siirtynyt 0 %.
Mihin loput sitten päätyvät? Valtaosa eli 65 % päätyy takaisin työttömäksi. 20 % aloittaa uuden kuntouttavan työtoiminnan jakson heti entisen päätyttyä eli he jatkavat samaa palkattomassa työssä puurtamista. Onnekkaana voi pitää sitä kymmenesosaa, joka siirtyy terveydenhoidolliseen kuntoutukseen, hoidettavaksi sairauden takia tai työkyvyn arviointimenettelyyn.
Yhteenvetona tutkijat toteavat, että kuntouttava työtoiminta johtaa vain harvoin työllistymiseen avoimilla työnarkkinoille. Kyse on enemmän sosiaalisesta kuin ammatillisesta kuntoutuksesta.
Älkää siis ihmetelkö miksi suhtaudun äreästi jankuttajiin, jotka puhuvat laiskan työttömän nostamisesta sohvalta edistämään työllistymistään ja niihin, jotka ovat liian laiskoja googlettamaan itse mitään tutkimustietoa.
Heille tekisi hyvää kokeilla sattuisivatko he tosipaikan tullen itse kuulumaan 0 – 5 %:n työllistyvien joukkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saatiinpa palkaton renki
Posted on 24. syyskuu 2014
Työttömiä on Suomessa saatu jo puutarhatöihin, mutta ei vielä maatiloille. Forssassa avataan uusia ovia, sillä tiloilla on töitä paljon tarjolla. Työtön pääsee maatilatöihin, mikäli hän siellä pärjää ja jos ulkotyöt kelpaavat. Työmatkat eivät tosin ilman autoa onnistu.
Näin komeasti alkoi Ylen uutisten juttu, jonka toimittaja ilmeisesti kuvittelee käsittelevän työllistämistä. Jo nopea lukeminen paljastaa kuitenkin, että toimittaja ei ymmärrä työllistämisen ja palkattoman orjatyön välisestä erosta yhtään mitään. Tämä juttuhan kertoo siitä, miten maatiloilla iloitaan palkattomien renkien saamisesta. Sen paljastaa haastateltavan työntekijän yksi ainoa kommentti:
– Ei tällä rikastumaan pääse. Saan palkkaa yhdeksän euroa päivältä. Päälle tulevat sitten tuet.
Hän on siis kuntouttavassa työtoiminnassa tekemässä palkatonta työtä. Siitä kertoo asioita vähänkin ymmärtävälle jo sekin, että jutussa puhutaan työvalmentajista. Nämä nykyajan orjanmetsästäjät näkyvät Forssassa toimivan oikein Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Green Care-hankkeen nimissä. Sitä rahoittaa Euroopan Unioni ja EU:n sosiaalirahasto. Orjanmetsästäjät saavat tietenkin palkkaa, mutta heidän välittämänsä orjat eivät saa.
Toimittaja kuuluu siihen valtavaan joukkoon tietämättömiä tomppeleita, jotka kuullessaan sanan työllistäminen luulevat automaattisesti kyseessä olevan palkkatyö. Heille ei pälkähdä päähän yhtään kysymystä siinäkään vaiheessa, kun työllistetty kertoo saavansa ”palkkaa” yhdeksän euroa päivässä. Jos ihminen tituleeraa itseään toimittajaksi, niin kyllä tässä vaiheessa pitäisi jonkinlaisen hälytyskellon soida. Mistä työstä maksetaan palkkaa yhdeksän euroa päivässä?
Kello ei soi siinäkään vaiheessa, kun kerrotaan oman auton välttämättömyydestä. Työtön joutuu siis ylläpitämään autoa ja kulkemaan omalla kustannuksellaan tekemään palkatonta työtä. Ilmeisesti toimittaja iloitsee työvalmentajan tavoin yhteiskuljetuksista ja unohtaa kysyä miten työntekijä omalla ”palkallaan” on yleensä onnistunut ylläpitämään autoa.
Sanotaan vielä kerran asiallisesti tämä työllistämisen ja työllistämistoimenpiteen välinen ero:
Työllistäminen on sitä, että ihminen saa työtä, josta maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Työllistämistoimenpide on sellaista työtä, jota tehdään kokeiluna tai kuntouttavana työtoimintana yhdeksän euron päiväkorvauksella.
Ylen juttu on tehty siitä näkökulmasta, että maatiloilla on huutava pula työvoimasta. Tuskinpa on, mutta palkattomasta työvoimasta on tietysti aina pulaa. Forssassa viisikymmentä tilaa on ilmoittanut halunsa saada palkaton renki. Kyllähän jokaiselle kelpaa sellainen renki, joka ei tarvitse palkkaa ja jota ei talon tarvitse edes ruokkia. Eipähän tarvitse maksaa maataloustyöntekijän tai lomittajan palkkaa ja kun heitä sitten rupeaa jäämään työttömiksi, niin orjanmetsästäjät kyllä kuskaavat heitä pikkubusseilla paikalle.
Tällainen toimittaja tekisi varmaan sellaisenkin jutun, jossa maatilalla iloittaisiin huutolaislapsista
-Auttavia käsiä tarvitaan töihin, joita ei itse ehdi tekemään.
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 08:26"]
Totuushan on, että kaikkia näitä ilmaisen/halvan työvoiman tekijöitä käytetään palkatun henkilön tilalla. Ja miksipä ei, siinähän työnantaja säästää pitkän pennin.
[/quote]
Höpsis. Kuntouttava työtoiminta järjestetään yleensä varta vasten pitkäaikaisesti työttömien kuntouttamiseen tarkoitetuilla kunnan pajoilla, missä "työ" on askartelu/käsityö/taide/nikkarointityyppistä puuhastelua, atk-näpertelyä tai muuta hyvin pieniarvoista tekemistä mihin ei liity muuta vastuuta kuin se että tulee paikalle ja osallistuu. Lisäksi siellä on ohjaajia jotka auttavat elämän suunnittelussa eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 09:27"]
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 08:26"]
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 08:09"]
Onhan se kamalaa riistoa, jos joutuu kahdesti viikossa 3 tunnin ajaksi johonkin työkeskukseen keittämään kahvia tai tekemään nettisivuja.
[/quote]
Niin, mikäs siinä jos siitä maksettaisiin 2 x 3 h mukainen tuntipalkka. Mutta ei makseta. Pakkotyöstä saa 9 €/päivä, eli esimerkissäsi tuntipalkaksi tulee muhkeat 3 €.
[/quote]
Ja se 9 e per päivä on siis pelkkä kulukorvaus. Sillä saa hikiseen katettua julkisen liikenteen tai oman auton maksut. Eli palkka 0 e.
[/quote]
Pitänee ilmoittaa verottajalle, että en saa lainkaan palkkaa tänä vuonna, koska ostin 32 000 euron hintaisen auton ja se on isompi summa kuin mitä olen saanut työstä palkkaa. Ei kannata työnteko ei, kun kaikki raha menee oman auton maksuihin!
Palkka 0€ on älyllistä itsepetosta.
Oikeasti palkkaan verratessa pitää huomioida kokonaisuus.
Teen töitä 9€ "palkalla". Mutta: siihen päälle tulee työttömyyskorvaus ja asumistuki sekä lapsille ilmainen tarha.
Lisäksi työttömyyskorvauksessa on lapsikorotus ja 9€ työkin on oikeasti enemmän: Nimittäin työttömyyskorvaukseen tulee korotusta kun osallistuu "työvoimapoliittiseen koulutukseen", jollaiseksi työni katsotaan.
Vaikka olin aluksi ihan rikki kun tuli 9€ orjantyö, niin pian havahduin huomaamaan että kokonaisuus vastaa yli 2000€ ansiotuloa.
Ei pidä unohtaa sitäkään, että ihan yhtälailla aidot palkkatyöläiset maksavat työmatkoista, lounaista jne.
Köyhäähän tämä toki on ja mieluummin saisin tulot oikeana palkkana kuin veronmaksajien pussista imertynä tukena. Silti parempi kuin tyhjän panttina luuraaminen.
Ps. Jos olisin ollut fiksu, olisin hankkiutunut aikanaan ansiosidonnaista saadessani jo 9€ töihin, koska silloin ansiosidonnaiseen olisi tullut reipas korotus muutosturvan nimissä ja olisin päässyt normaalia palkkatyöläistä suuremmille tuloille tekemällä 9€ orjantöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 08:09"]
Onhan se kamalaa riistoa, jos joutuu kahdesti viikossa 3 tunnin ajaksi johonkin työkeskukseen keittämään kahvia tai tekemään nettisivuja.
[/quote]
? Yleensä se on viitenä päivänä 6 tuntia päivässä. Ihan samoja hommia teet kuin muutkin. Ajatellaan omalta kohdalta puuseppä ammatiltaan kuntouttava työtoiminta saan 9 euroa päivä. Toinen puuseppä samapaikka saa 17 euroa tunti. AIVAN samaa työtä tehdään. Rakennetaan puuportaikkoja pientaloihin.
Ajatella, että nämä tällaiset tempputyöt eivät ole mikään este nostaa työttömyyskorvausta, mutta muutaman tunnin opiskelu (per viikko) tai jonkilainen pienimuotoinen yrittäjyyskin katkaisee tulot heti.
Mun järkeen ei vaan mitenkään mahdu, että jos ihminen on töissä vaikkakin saa palkkaa 9 euroa päivä, miten voi samaan aikaan olla työtön ja nauttia työttömyyskorvausta?
Itse en saa perustaa yhden naisen toiminimeä ja tehdä tuttavalle pienimuotoista käännöstyötä parina iltana viikossa pari tuntia kerrallaan, koska menettäisin muuten työttömyyskorvaukseni. Kuitenkin saisin tehdä tuntitolkulla työtä jollekulle muulle ja nauttisin samalla työttömyyskorvausta?
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 20:32"]
[quote author="Vierailija" time="06.11.2014 klo 08:09"]
Onhan se kamalaa riistoa, jos joutuu kahdesti viikossa 3 tunnin ajaksi johonkin työkeskukseen keittämään kahvia tai tekemään nettisivuja.
[/quote]
? Yleensä se on viitenä päivänä 6 tuntia päivässä. Ihan samoja hommia teet kuin muutkin. Ajatellaan omalta kohdalta puuseppä ammatiltaan kuntouttava työtoiminta saan 9 euroa päivä. Toinen puuseppä samapaikka saa 17 euroa tunti. AIVAN samaa työtä tehdään. Rakennetaan puuportaikkoja pientaloihin.
[/quote]
Yleensä kuntouttavaa työtoimintaa ei ole kuin pari tuntia päivässä, viikossa ei todellakaan 30 tuntia.
Onhan se kamalaa riistoa, jos joutuu kahdesti viikossa 3 tunnin ajaksi johonkin työkeskukseen keittämään kahvia tai tekemään nettisivuja.