Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

15 vuotiaan agressiivinen käytös

Vierailija
19.02.2015 |

15-vuotias tyttömme huutaa, karjuu, heittelee karjuu. Moni asia menee murrosiän piikkiin.

Mutta mitä kun tyttö käy pikkuveljen 11 vuotta kimppuun ja uhkaa sanallisesti hakea veitsen ja tapaa tämän? Ja tämä siitä syystä että tytöllä on kokeet tiedossa mihin ei halua lukea ja on kateellinen kun veljellä ei ole kokeita ja voi palailla pleikalla.

Olen aivan purjeessa tytön kanssa. Tämä karjumisen ja uhkailun määrä ei tunnu enää normaalilta.

Tytöllä on henkisesti ollut raskasta pari vuotta. On aika yksinäinen ja se ottaa koville. Yläasteikäsenä tajusi että kaverit kaikkoavat ja kokee tämän raskaana. Kouluun ei jaksa panostaa yhtään ja numerot ovat sen mukaisia (5 ja 6 järjestäen).

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
19.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sun lapsella on tosi paha olla. Hän kokee olevansa yksin, kukaan ei tykkää hänestä. Noi aggressiiviset oireet ovat avunhuutoja, eli sä voisit vaikka auttaa sitä. Ole yhteydessä terveyskeskukseen, menkää johonkin perheterapiaan, jotta sä saat vinkkejä siitä, miten nuoren ihmisen tarpeisiin vastataan. Ja ehkä sun lapsi pääsee kanssa yksilöterapiaa, jossa hän voi alkaa purkamaan huoliaan. Tärkeintä on muistaa, että vaikka sun mielestä toi käytös on hirveää, niin kaikista hirveintä on sillä sun lapsella. Ajattele, miten kamala olo täytyy ihmisellä olla, että rupeaa käyttäytymään noin!

Vierailija
2/4 |
19.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

olisko "se aika kuukaudesta"? vai käyttäytyykö aina noin?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
19.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koulun tai perheneuvolan kautta alat hakemaan apua tytöllesi. Jos jotain oikeasti pahaa tekee, niin soitto poliisille, niin lasu tulee myös avuksi.

Vierailija
4/4 |
19.02.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo ei tosiaan mene murrosiän piikkiin, vaan tyttärellä on nyt vaikeuksia sosiaalis-emotionaalisella alueella. Se että häneltä alkaa hävitä ystävyyssuhteita, on huolestuttavaa, samoin tuo aggressiivisuus. Nuori ihminen on vielä joustava aivorakenteeltaan, joten nyt saatu riittävä ja nopeasti käynnistyvä apu on tarpeen, jotta tytär ei joudu syrjäytymiskierteeseen. Voi miettiä, mikä voi olla tunne-elän ongelmien taustalla, 0nko lapsella ollut menetyksiä historiassaan, ja niistä johtuvaa masennusta, vai mitä? Neurologista erityisyyttä, kuten ADHD? Kummatkin voivat näyttäytyä aggressiivisuutena ja raivonpuuskina.