Työkaveri haukkuu selän takana
Olen naisvaltaisella alalla. Olen työyhteisömme uusin jäsen, nyt puoli vuotta kuitenkin vakkararina, tasavertaisena työntekijänä muiden joukossa. Ongelma on eräs nuorehko nainen, joka mustamaalaa minua muille ja kyräilee selkäni takana. Kuulen toisinaan juttuja itsestäni, jotka eivät pidä paikkaansa. Minulla ei ole yhtään ystävää työkavereissa, enkä kaveeraa kenenkään kanssa. Palavereissa puhun suoraan asiani kaikkien kuullen, enkä harrasta jälkipyykkejä.
Olenko omituinen? Miten saisin tuon pahasuopaisuuden loppumaan..? On raskasta olla hyljeksitty ja pilkan kohde. En ole tietääkseni loukannut ketään.. :(
Kommentit (30)
Jouduin perhetilanteeni takia aluksi kiusaajan kynsiin uudessa työssäni. Rehellisesti otin ja sanoin tilanteen esimiehelleni ja myös itse kiusaajille päin naamaa. Ajattelin etten voi mitään menettää. Se loppui siihen paikkaan. Työnantaja ilmoitti ettei tällaisen takia halua menettää työntekijäänsä ja tätä nykyä asia on kunnossa.
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 21:02"]
Hoitoala kenties?
[/quote]
Opetus
Kysyt kahdenkesken nätisti miksi hän kiusaa sinua. Tai sitten viet asian esimiehelle faktojen perusteella.
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 21:08"]
Kysyt kahdenkesken nätisti miksi hän kiusaa sinua. Tai sitten viet asian esimiehelle faktojen perusteella.
[/quote]
Nämä ovat hiukan hankalia tilanteita. Nälviminen ja vähättely on hienovaraista ja vaikea todistaa. Suoraan kysyttäessä, olenko jotenkin loukannut tms, tämä ihminen vakuuttaa iloisesti, että et tietenkään! Inhottava sanoa, mutta tämä nainen pelaa peliä omilla säännöillään. Nyt on ottanut minut hampaisiinsa, en vain tiedä miksi...
Ap
Kaikissa työpaikoissa puhutaan pahaa. Kaikki puhuu. Päin naamaa ollaan niin ystävää ja iloista ja lempeää ja työnohjauksissa ja tiimeissä pidetään niin yhtä ja pelataan yhteen ja puhalletaan yhteen hiileen. Ja vitut. Heti kun yksi lähtee pois, niin alkaa kauhea mollaaminen ja selkään puukottaminen. Aina. En voi ymmärtää tuollaista kaksinaamaisuutta. Pahaa puhuu niin luottamusmiehet kuin kouluttajatkin, jotka osaavat kyllä opettaa yhdenvertaisesta työpaikasta ja erilaisuuden kunnioittamisesta jne.
Mulla vähän sama. Kautta rantain olen kuullut, että minusta on levitetty perättömiä juoruja.
En usko, että selän takana pahan puhumista voi lopettaa millään, enkä tiedä miten tuollaisiin perättömiin juttuihin voi puuttua.
Olen yllättäen aika henkisesti loppu tämän johdosta. Yllättävää, että tämä tuntuu näin raskaalta. Kuten kerroin, en ole vapaa-ajalla tekemisissä työporukan kanssa. En osannut kuvitellakkaan kuinka painostavan raskasta työnteko voi olla johtuen ihan vain siitä negasta, jonka kohtaa. Olen töissä yksinäinen susi. Tämä ammattikiusaaja on tehokkaasti eristänyt minut porukan ulkopuolelle. Kuinka tämä voikin olla näin raskasta!? Yritän miettiä selviytymiskeinoja, mutta olen aika näköalaton... :(
ap
No tilanne ei välttämättä jatku ikuisesti. Se yksittäinen pahanpuhuja, yleensä puhuu muistakin pahaa, ei vain sinusta. Sitten jossakin vaiheessa se kähmiminen, ja puukotus kääntyykin itseään vastaan. Mikään ei ole ikuista, ei myöskään työelämässä. Ne jotka ennen pomottivat muita, ja haalivat valtaa, voivatkin joutua pahnanpohjimmaiseksi... Tämän olen itse nähnyt. Kirjoita ylös kaikki nämä jutut mitä kohtaat, ja kerro esimiehelle, että koet ulkopuolisuutta, et pääse uutena tiimiin sisään. Pidä tästä oikein meteliä, painosta asiasta esimiestä; hänen tehtävänsä on pitää huoli alaisten työhyvinvoinnista!
Kun jaksat pitää meteliä asiasta, yleensä jossakin vaiheessa esimiehen on pakko alkaa tehdä asialle jotakin, toki itse yritä myös kaikkesi päästäksesi ryhmään sisään; ole tosi aktiivinen, ystävällinen, avoin ja auttavainen. Kyllä se siitä yleensä suivaantuu; kukaan ei jaksa pitää ikuisesti etäisyyttä mukavaan, ahkeraan ja auttavaiseen työkaveriin, koska sellainen on harvinaista. Itse olen mukavuudella, ja olemalla kiinnostunut toisista murtanut monen ihmisen ennakkoluulon ja torjunnan. Ihminen on niin mukavuuden haluinen, että kyllä se mielummin tekee töitä sen kivan työkaverin kanssa, kuin ikävän.
Hakeudu harrasteporukoihin, kohenna ulkonäköäsi ja keskity kaikkiaan mukaviin asiohin. Älä anna ikävien ihmisten määritellä sinua ja työskentelyäsi. Olen ollut vastaavassa tilanteessa ja samassa työssä edelleen. Teen työni, olen kohtelias ja suoraan sanottuna en kaipaa tuolta yhteisöltä muuta kuin työn sujuvuutta.
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 21:13"]
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 21:08"]
Kysyt kahdenkesken nätisti miksi hän kiusaa sinua. Tai sitten viet asian esimiehelle faktojen perusteella.
[/quote]
Nämä ovat hiukan hankalia tilanteita. Nälviminen ja vähättely on hienovaraista ja vaikea todistaa. Suoraan kysyttäessä, olenko jotenkin loukannut tms, tämä ihminen vakuuttaa iloisesti, että et tietenkään! Inhottava sanoa, mutta tämä nainen pelaa peliä omilla säännöillään. Nyt on ottanut minut hampaisiinsa, en vain tiedä miksi...
Ap
[/quote]
Voisko hänellä sitten olla jotenkin erikoinen tapa puhua ihmisille? Tekeekö siis samaa muidenkin kanssa vai? Vaikka on tuo kyllä aika inhottava tilanne...
[quote author="Vierailija" time="29.01.2015 klo 21:38"]
No tilanne ei välttämättä jatku ikuisesti. Se yksittäinen pahanpuhuja, yleensä puhuu muistakin pahaa, ei vain sinusta. Sitten jossakin vaiheessa se kähmiminen, ja puukotus kääntyykin itseään vastaan. Mikään ei ole ikuista, ei myöskään työelämässä. Ne jotka ennen pomottivat muita, ja haalivat valtaa, voivatkin joutua pahnanpohjimmaiseksi... Tämän olen itse nähnyt. Kirjoita ylös kaikki nämä jutut mitä kohtaat, ja kerro esimiehelle, että koet ulkopuolisuutta, et pääse uutena tiimiin sisään. Pidä tästä oikein meteliä, painosta asiasta esimiestä; hänen tehtävänsä on pitää huoli alaisten työhyvinvoinnista!
Kun jaksat pitää meteliä asiasta, yleensä jossakin vaiheessa esimiehen on pakko alkaa tehdä asialle jotakin, toki itse yritä myös kaikkesi päästäksesi ryhmään sisään; ole tosi aktiivinen, ystävällinen, avoin ja auttavainen. Kyllä se siitä yleensä suivaantuu; kukaan ei jaksa pitää ikuisesti etäisyyttä mukavaan, ahkeraan ja auttavaiseen työkaveriin, koska sellainen on harvinaista. Itse olen mukavuudella, ja olemalla kiinnostunut toisista murtanut monen ihmisen ennakkoluulon ja torjunnan. Ihminen on niin mukavuuden haluinen, että kyllä se mielummin tekee töitä sen kivan työkaverin kanssa, kuin ikävän.
[/quote]
tässä on varmasti perää. Näin haluan itsekkin ajatella. Tämänhetkinen tilanne vaan tuntuu raskaalta. On vaikea olla mukava kun ei saa edes tilaisuutta. Otan esimiehen kanssa asian puheeksi kehityskeskustelussa viimeistään.
Ap
Neuvoja antavat eivät selvästi ole kokeneet samaa. Ystävällisyys ei auta työpaikkakiusaamiseen. Kiusaajan motiivi voi olla jokin oma ongelma, kateus tai ties mitä. Usein taustalla on myös huonoa johtamista.
Ei kannata olla liian kiltti, vaan napakasti pitää kiinni omista rajoistaan ja tehdä selväksi, ettei hyväksy kiusaamista.
Mä tapasin joskus samanlaisen opettajaopiskelijan. Jotkut vaan on häijyjä ja verhoaa sen näennäiseen ylikiltteyteen.
Vaihtaisin heti työpaikkaa jos se olisi mahdollista... Mutta taidan olla jumissa. Olen aineopettaja, eikä paikkakunnallani ole tällähetkellä mahdollisuuksia kovin monia.. Pidän kyllä työstäni sekä oppilaistani. Itse työ on palkitsevaa ja oppilaat mukavia. Työyhteisö taas ei ole ilmeisestikkään minua varten.
Oon todella aidosti pahoillani aina kun kuulen tällaista. Olen joutunut itse kokemaan samaa. Se vaikuttaa kyllä todella masentavasti. Muista kuitenkin, että muut lopulta huomaavat millainen olet oikeasti, kun jaksat vaan olla oma itsesi. Eivät hekään loputtomasti jaksa kuunnella negatiivisia juttuja. Koita jaksaa!
Minun töissä kävi niin, että olin tehnyt tietämättäni jonkin virheen ja eräs nainen pisti pystyyn valitus- ja mustamaalauskampanjan minua vastaan. Ihmettelin pitkään, miksi kukaan ei enää puhu minulle, ja toiset taas äsähtelevät päin naamaa milloin mitäkin. Vasta paljon myöhemmin sain tietää, millaista peliä tämä nainen on pitänyt selkäni takana ja miten se on myrkyttänyt koko työpaikan ilmapiirin minua vastaan.
Kyse oli tavallisesta työasiasta, jonka joku järkevämpi ihminen olisi hoitanut vain mainitsemalla siitä minulle, mutta tämä nainen käytännössä tuhosi minut sosiaalisesti sen takia. On kuulemma tehnyt samaa muillekin ennen minua. Olen huomannut, että hän pyörittää tällaista sirkusta, koska se saa ihmiset pelkäämään häntä, ja pelko tuo hänelle valtaa. Hän ei ole missään esimiesasemassa, mutta käyttäytymisellään aiheuttaa sen, että häneen suhtaudutaan nöyristelevästi kuin johonkin osaston johtajaan.
Minua lohduttaa se, että määräaikainen työsuhteeni päättyy pian, eikä sitä tulla takuulla uusimaan kaiken sen loanheiton jälkeen. Joudun olemaan ainakin jonkin aikaa työttömänä, mutta ajattelen, että sekin on parempi kuin joutua sietämään sitä inhottavaa naista.
No, ei ne muutkaan sitten erityisen hääveiltä vaikuta, että sinun tarvitsisi ruveta "kilpailemaan" heidän suosiostaan. Onko sinne opettajanhuoneeseen pakko tauoilla mennä vai voisitko olla luokassa valmistelemassa seuraavaa tuntia tai käydä vaikka talon ulkopuolella kahvilla? Aika vaikea muuten eristää sellaista henkilöä, joka ei tyrkytä itseään nuivaan seuraan. Toisaalta jos eristämistemppu ei auta, niin sitten uidaan liiveihin (jos antaa).
Kiitos rohkaisevista kommenteista. Ihmettelen vain miksi tämä pahanpuhuja on muiden suosiossa ja miksi hän saa huseerata vapaasti ja kylvää pahaa ympärilleen...